Etätyö – uhka vai mahdollisuus

Koronan alkaessa vuonna 2019, etätyö mahdollisuus tuli perinteiseksi. Korona toi paljon negatiivista tullessaan, mutta se myös modernisoi maailmaa. Töiden ja koulujen keskeytyessä koronan seurauksena, Teams ja muut etätyö- välineet tuli tutuiksi monille. Useimmat ihmiset osaavat ja tietävät nykyään etätyöskentely metodeista ja tavoista. Muutos tapahtui nopeasti pakon alla ja kaikkien työssä- tai koulussa käyvien tuli opetella uusi järjestelmä ja sen käytännöt ja tavat. Etätyöskentely herättää paljon mielipiteitä siitä, että onko se hyvä vai huono asia.

Keksin esseeni aiheen juuri nyt ollessani itse ulkomailla. Etätyöskentely mahdollisuuden ansiosta, voin osallistua esimerkiksi palavereihin etänä ja esseiden kirjoittaminen on inspiroivampaa viihtyisissä maisemissa. Ihmiset myös sairastuvat, eivätkä sen takia pääse konkreettisesti paikan päälle. Ennen se oli kirjaimellisesti niin, mutta nykyään useimmissa tilanteissa vaaditaan edes etäyhteyden kautta läsnäoloa. Tämä mahdollistaa oppimisen ja vuorovaikutuksen pienemmällä kynnyksellä.

On aivan mahtavaa, että on tällainen mahdollisuus, mutta kuitenkin siitä puuttuu jotain. En itse koe olevani niin paljoa läsnä keskustelussa, kun olisin jos tapaisin puhelussa olevat ihmiset oikeasti. Koen myös, että muut puhelussa olevat saattavat häiriintyä, jos tapaamisia pidetään etänä. Häiriintyminen voi tapahtua ihan vain ajatuksesta, että linja on auki ja keskittyminen siksi herpaantuu. Lisäksi toisinaan huono yhteys ja taustalla olevat häiriötekijät saattavat keskeyttää muiden keskittymistä. Riippuu myös paljon ihmisestä, kuinka herkästä häiriintyy. Kasvotusten tapahtuvassa vuorovaikutuksessa ilmeet, eleet, äänen sävy ja voimakkuus sekä vuorovaikutustaidot tulevat paljon paremmin ilmi. Varsinkin tavatessa toista ensi kertaa, on vakuuttavampaa ja reippaampaa ehdottaa tapaamista esimerkiksi kahvin äärellä. Kuitenkin pitkä välimatka ja kiireinen aikataulu voi estää tapaamisen kokonaan ja silloin etäyhteys pelastaa kummankin osa puolen. Asioilla on tapana olla kaksi puolta ja tässäkin se voidaan huomata.

Hyödynsin Kuntarekryn tekemää artikkelia etätyöstä sekä katsoin Youtube videon ”Etätyön hyvät ja huonot puolet”, Antti Soiniselta. Hän jakaa oma kohtaisia kokemuksiaan etätöistä. Hän aloittaa kertomalla etätöiden tuomasta virkeystason noususta. Kun saa aikatauluttaa arkensa töiden ympärille, ja esimerkiksi nukkua pidempään ja oma sisäinen kello kiittää. Tätä voidaan kutsua myös arjen joustavuudeksi. Voit mukauttaa työn muun arjen ympärille. Tämä helpottaa tasapainon hankkimista elämän ja työn välillä. Oman arjen joustavuus työaikojen suhteen ei kuitenkaan aina päde, sillä tiimin tai työporukan aikataulut eivät aina täsmää toistensa kanssa. Virkeyteen ja joustavuuteen rinnastettuna, etätyötä tehdessä työmatkoihin ei kulu aikaa. Sen voi käyttää vaikka pidempiin yöuniin tai töiden valmisteluihin. Silloin myös aikaa jää enemmän vapaa-ajalle. Virkeyteen vaikuttaa myös taukojen pitäminen, happihyppelyt ja virtueelikahvihetket, Kuntarekryn artikkelissa muistutetaan.

Keskittymisestä Soininen mainitsee, että pystyy keskittymään paremmin kotioloissa kuin toimistossa hälinän keskellä. Missä kokeekaan olevansa mukavimmillaan, on henkilökohtaista. Tämä riippuu myös aistiherkkyydestä ja työolosuhteissa. Kynterekryn kanta tähän on: “Etätöissä saa myös tehdä töitä rauhassa ilman, että kukaan tulee keskeyttämään. Voit oikeasti keskittyä siihen mitä teet. Vielä kun laitat laitteistasi äänet ja ilmoitukset pois, ei kukaan voi tulla sinua häiritsemää, ja näin ollen tuottavuutesi voi olla ihan eri luokkaa kuin työpaikalla tehdessä. Tämä onkin monille yksi isoimmista syistä tehdä etätöitä.”

Takuulla eniten ihmisten tunnistama piirre etätyöskentelyn alkaessa, on epäsosialiasoituminen. Ihmiset eivät tapaa niin usein sosiaalisissa tilanteissa, vaan turvautuvat ja valitsevat mieluummin etälähetyksen ja etätyöskentelyyn. Tästä Soininen kertoo myös videollaan. Työpaikka tarjoaa hänen sanojensa mukaan vankan pohjan henkilökohtaiselle sosiaaliselle elämälle. Hän on huomannut, että sosiaaliseen elämään on tullut aukko, kun ei tapaa muita enää päivittäin. Etäyhteydessä ollessa sosiaalinen kontakti ei toimi samoin. Kun emme tapaa ihmisiä enää niin paljon kasvotusten, voi huomata arjen muissa sosiaalisissa kohtaamisissa olevansa vähemmän sosiaalinen kuin mitä ennen on ollut. Digityökalujen mahdollistamat kokoukset ja tapaamiset eivät kuitenkaan ole verrattavissa kasvokkain tapahtuviin kohtaamisiin. Etätyö Artikkelissa tuodaan esiin etätöiden takia vähäisemmälle jääneet  sosiaaliset kontaktit ja verkostoituminen. Jotkut kaipaavat sosiaalisia kontakteja ja verkkoyhteyksien sekä virtuaalitapaamisten avulla ne voivat jäädä riittämättömiksi. Vaikka erilaiset digityökalut mahdollistavat hyvin kokoukset ja tapaamiset, eivät ne silti ole sama asia kuin kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset.

Työergonomian tärkeys on etätyömahdollisuuden yleistyttyä tuotu paljon ilmi. Etätyöpisteellä useimmilla työskentelypiste on erittäin epäergonominen ja sijoittuu joko sohvalle tai keittiön pöydän äärelle. Soivinen suosittelee videollaan työergonomiaa edistävien kalusteiden hankkimista, mikäli etätyöskentely on kokoaikaista. Työpaikat ainakin useimmiten tarjoavat työntekijöilleen ergonomiset työskentely olosuhteet. Työntekijöiden hyvinvoinnista välittävät työyhteisöt ottavat vastaan myös palautetta työskentelyolosuhteisiin liittyen. Etätyötä tehdessä olet itse vastuussa oman pisteesi ergonomiasta. Etätyö antaa toisille tekosyyn laiskotella. Toiset ajattelevat, että pääsevät helpoimman kautta ollessaan etäyhteyden päässä, yöpuku päällä sängyn pohjalla. Tämä ajattelutapa ajaa myös keskittymisen heikkenemiseen. Epäergonominen työskentely asento ja ympäristö heikentää ajattelua ja oppimista. Tätä voimme kutsua pidemmän päälle tapahtuneena myös laiskuudeksi.

Kuten voimme huomata, aihe herättää paljon mielipiteitä ja kantoja. Etätyö mahdollisesti jatkuu monilla aloilla vielä pitkään ja saattaa tulevaisuudessa olla myös uusi normaali. Siksi on tärkeää tutkia ja ymmärtää sen vaikutuksia työelämässä sekä viedä käytäntöön parhaita käytäntöjä. Yleistyneen etätyön toteutus edellyttää suunnittelua, yhteistyötä sekä työntekijöiden että työnantajien panosta, jotta sen seuranta ja sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin on hienovarainen.

Lähteet:

https://www.kuntarekry.fi/fi/tyoelamauutiset/tyoelama/etätyön-hyvät-ja-huonot-puolet/