Tampere
17 Jun, Monday
20° C

Proakatemian esseepankki

Essee kirjasta “Tunne lukkosi”



Kirjoittanut: Tuomas Kuusisto - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Tunne lukkosi
Kimmo Takanen
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johdanto 

Proakatemia pakottaa meidät muuttumaan. Meidän on pakko kuunnella toisiamme ja se mitä kuulemme muuttaa meitä. Koulutuksemme pohjalla on tiimeissä toimiminen. Tiimissä toimiminen on perin hankalaa, jos ei tunne itseään tai toimintatapojaan. Siksi meidän on kuunneltava myös itseämme. Kuinka reagoimme erilaisiin ärsykkeisiin. Otammeko palautteen vastaan aidosti vai sisimmässämme torjumme ikävät tuntemukset. Miten toimimme ongelmien edessä, entä miten tiimiläiset toimivat. Tutustuminen omiin toimintamalleihin auttaa meitä selviytymään rakentavasti vaikeistakin tilanteista. Usein kuitenkin annamme haitallisille, jo lapsuudessa opituille selviytymiskeinoilla vallan. Selviytymiskeinot ottavat tilansa, kun tunnelukkomme aktivoituvat ja toimimme lapsuudessa opituilla tavoilla. Kaikilla meillä on erilainen lapsuus. Siksi meillä kaikilla on erilaisia selviytymiskeinoja. Tunnelukkojen tunnistaminen auttaa meitä ymmärtämään omaa käytöstämme. Ymmärtämällä tunnelukkoja, voimme oppia tunnistamaan myös toistemme selviytymiskeinot. Tämän essee pohjautuu Kimmo Takasen teokseen “Tunne lukkosi”. 

 

 

Mitä tunnelukot ovat? 

Tunnelukot eli skeemat ovat keinoja selviytyä haitallisista tilanteista. Ne opitaan jo lapsuudessa (Lehto 2021). Tunnelukkoja voi muodostua myös nuoruudessa. Tunnelukon taustalla on tunnetasonpuute, kun emme saa tunnetarpeillemme tyydytystä, luomme selviytymiskeinoja, joiden avulla pääsemme näistä tuntemuksista yli. Tunnelukot voivat olla myös opittuja malleja, esimerkiksi omilta vanhemmilta. Tunnelukot eivät ole tämän päivän ongelma, vaan historian tulosta. Jo omilla isovanhemmillamme oli tunnelukkoja. Haitallinen käyttäytyminen siirtyi heiltä sinun vanhempiisi ja omilta vanhemmiltasi sinulle. (Takanen 2017.) Tunnelukot tulevat ulkopuolelta ja kokemistamme pettymyksistä. Tunnelukot saavat meidät toimimaan ei halutulla tavalla ja laittavat meidät ajattelemaan ja asennoitumaan haitallisesti itseämme ja muita kohtaan. Tunnelukot ovat tunnistettavissa ja niitä voi oppia hallitsemaan. 

Skeemat on jaettu 18 erilaiseen käyttäytymisen malliin. Se ei tarkoita, että olisimme jonkun tietyn tunnelukon vallassa, vaan voimme olla osittain jumittuneita useampaan tunnelukkoon. Kimmo Takanen (2017) on purkanut skeemat selkeästi kirjassaan “Tunne lukkosi”. Suosittelen kirjaa, mikäli haluat tutustua enemmän eri skeemoihin. Kirjaa lukiessaan voi ohittaa skeemojen selityksiä, jos ne eivät osu kohdallesi lainkaan. Tosin kaikkien tunnelukkojen ymmärtäminen, auttaa sinua ymmärtämään muiden käytöstä esimerkiksi omassa tiimissäsi. Tunnelukkojen läpikäyminen ystävän tai tiimiläisen kanssa mahdollistaa oivan dialogin, jonka avulla opitte tuntemaan itsenne ja toisenne pintaa syvemmältä. 

Lapsuudessa opittu 

Oletko vähätellyt oman lapsuutesi merkitystä. Oletko jo unohtanut mitä lapsuudessasi oikeastaan tapahtui. Tunnelukkojen avausta käsitellään skeematerapiassa, jonka kehitti Jeffrey E. Young (Mikko 2018). Terapiassa paneudutaan omaan lapsuuteen niin tarkasti kuin vain pystymme muistamaan. Kun muisteluun käyttää aikaa, nousee esiin asioita, joita on jo ehtinyt unohtamaan. Onneksi omaan lapsuuteen palaaminen ei vaadi aina terapiassa käymistä vaan malttia ja rauhallisia hetkiä. Takanen (2017) antaa kirjassaan ohjeita, kuinka omaan lapsuuteen voi päästä: Mieti kotitaloasi. Miltä se näyttää? Minkä värinen se on? Mitä kuistilla on? Millainen ovenkahva on, entä millainen ääni siitä kuuluu, kun sitä vääntää? Kuinka ovi asettuu karmeilleen, kun sen paiskaa kiinni? Yksityiskohtainen muistelu vie sinut takaisin lapsuuteesi. Kun pääset omaan lapsuutesi aikuisena, sinulla on mahdollisuus käydä lapsuutesi hankalia hetkiä läpi, joissa sinun tunnetarpeitasi ei kuunneltu. Tilanteiden läpi käyminen auttaa sinua näkemään tapasi käsitellä tunteita. Mitä teet, kun tunnetarpeesi ei täyty? Hyökkäätkö, alistutko vai uhriudutko. Nämä ovat esimerkkejä erilaisista lapsen tunnemoodeista. Moodit ovat kullakin hetkellä vallitseva mielentiloja, jotka ovat muodostuneet lapsuudessa toistuvista yksittäisistä tilanteista toimintakeinoiksi. Toistojen myötä toimintakeinot ovat muuttuneet toimintatavoiksi ja vahvistuessaan tavat ovat muuttuneet persoonallisuuden osaksi, moodiksi. (Mikko 2018.) Tilanteiden tarkastelu ulkopuolisena auttaa sinua, jos ei korjaamaan niin ainakin tunnistamaan oppimasi haitalliset toimintatapasi. Kun aikuisena kohtaat vaikean ja samankaltaisen tilanteen kuin lapsena, tartutko moodiisi vai osaatko toimia rakentavasti.  

Ole vastuullinen aikuinen 

Takanen (2017) antaa kirjassaan ohjeita tunnelukkojen hallintaan. Hänen mukaansa tunnelukkoja voi hallita, keskustelemalla sisäisen lapsensa kanssa. Kun olet tutustunut eri tunnelukkoihin ja tunnistanut omat skeemasi, voit käsitellä tilanteita sisäisen lapsesi kautta. Tunnelukkosi on muodostunut lapsuudessasi ja kun selviytymiskeino aktivoituu, olet lapsen tasolla. Toimit kuin sisäinen lapsesi toimisi tilanteessa. Esimerkki: Olet nousemassa lavalle satapäisen yleisön eteen. Sinua alkaa jännittämään. Hikoilet ja kasvojasi punoittaa. Jännityksen tunne ottaa sinussa vallan, et mahda itsellesi mitään. Et edes halua nousta lavalle, koitat vain löytää keinon poistua tilanteesta. Olet jo varma epäonnistumisesta. Kaikki tämä on “sisäisen lapsesi” kokemaa tunnetta. Vastuullinen aikuinen tietää, että esiintyminen jännittää. Sen kuuluukin jännittää, silloin toimit parhaimmillasi. Vastuullisen aikuisen tehtävä on rauhoitella hätääntynyt lapsi, ei ruokkia pelkoa. Sinun tulee puhua sisäiselle lapsellesi. Ota sitä kädestä kiinni ja silitä. Kerro sille: “Esiintyminen on jännittävää, minä tiedän.” Puhuttele sisäistä lastasi vastuullisen aikuisen tavoin. Jokaisen vastuullisen aikuisen syvimmässä olemuksessa on sisäinen lapsi. On sinusta kiinni, puhutteletko sisäistä lastasi vastuullisen aikuisen tavoin. Ei ole lapsen tehtävä olla aikuinen. (Takanen 2017.) 

Tunnelukot ajavat meidät ahdinkoon 

Tunnelukot rajoittavat meitä ja tuhoavat ihmissuhteita. Jos hankalassa tilanteessa asennoidut ja toimit aina lapsena opitulla tavalla, miten voit ikinä päästä elämässäsi eteenpäin. Kun suutut, petyt tai turhaudut tunnelukkosi ottavat sinusta vallan. Tunnelukon aikaan saama käytös vie sinut kauemmaksi vaikean tilanteen ratkaisusta. Esimerkiksi jos teet virheen, mutta oikeutuksen tunnelukko antaa sinulle siihen luvan, et voi ikinä myöntää virhettäsi. Saatat pettää kumppaniasi. Olet alkuun tietysti järkyttynyt ja pettynyt itseesi. Et kuitenkaan kestä ikäviä tunteitasi ja piiloudut tunnelukkosi taakse. Voit kokea teon oikeutetuksi. Olithan paiskinut töitä suhteen eteen, eikä kumppanisi ollut huomioinut panostasi. Olitte riidelleet, vaikka olit aina yrittänyt olla sovinnollinen. Teit paljon töitä, huomataksesi vain kumppanin turhautumisen siihen, kun et ole tarpeeksi kotona. Kaikki tämä ajoi sinut pettämään kumppaniasi. Vai ajoiko sittenkään. Kuinka vastuullinen aikuinen olisi toiminut? 

Tunnelukot vaikuttavat meihin jo ennen ihmissuhteen syntymistä. Ne ajavat meidät huonoisiin suhteisiin huomaamattamme. Jos olet uhriutuja, valitset kumppaniksi alistajan ja toisinpäin. Ihmiset valitsevat tunnelukkojen vastakohdat kumppaneikseen. Sellainen ihmissuhde ei toimi, jossa molemmat ovat uhriutujia tai alistajia. (Takanen 2017.) Tunnelukot syntyvät tunnetarpeiden puutteista, mutta kun suhteessa olisi tilaisuus saada tunnetarpeillemme tyydytystä, rupeamme automaattisesti vähättelemään tarpeitamme. Teemme tunnetarpeidemme tyydyttämisestä mahdotonta omalla käytöksellämme mutta samalla koemme, ikäviä tunteita sisällämme, kun niitä ei huomioida. Jos haluat tunnetarpeillesi tyydytystä, sinun pitää osata vaatia eikä vähätellä niitä. 

 

Pohdinta 

Proakatemia ei ole pelkkä koulu vaan kolmen ja puolen vuoden taipale, jonka aikana kehitytään kaikilla elämän osa-alueilla (Lindell 2022). Minulle tunnelukkojen tunnistaminen oli melkoinen oivallus. Välillä suorastaan hävettää ja huvittaa, kuinka yhden melko populistisen kirjan lukeminen, voi muuttaa ajattelu tapaani. Haluan kuitenkin kertoa, että olen sataprosenttinen uhriutuja – ainakin kyseisen kirjan perusteella. Uhriudun kotona, töissä ja oman tiimini edessä. Minulla on esimerkiksi tärkeää asiaa pajassa, mutta tilaa on vaikea saada dialogissa, joten ajattelen hiljaa mielessäni. “Ota sinä vain puheenvuoro. Ei minun ajatuksillani ole väliä, puhu sinä vain, se on tärkeämpää.” Yritän saada puheenvuoroa. Annan tilaa muille, mutta en saa omaa puheenvuoroa. Miten olisin voinutkaan saada, kun en tuo omia tarpeitani esille. Sen sijaan uhriudun itsekseni ja toivon salaa kiitosta, mitä ei koskaan ole tulossa. Tilanteen jälkeen ajattelen. “Ettekö te näe, kuinka annoin teille tilaa ja aikaa puhua.” Minulle uhriutujan tunnelukon syvin olemus on: Te ette näe panostani ja kiitoksen toivominen salassa. Voin sentään sanoa, että nykyään tunnen lukkoni. Niistä pois opettelu onkin sitten toinen juttu. Vaikka kuinka yritän puhua sisäiselle lapselleni, sorrun uhriutujan tunnelukkoon. Proakatemia on onneksi kolmen ja puolen vuoden taipale, joten minulla on vielä hyvin aikaa oppia pois uhriutujasta. Toisaalta kun mietin itseni kehittämistä tai johtamista niin ahdistun. Pitäisi olla parempi ihminen. Pitäisi kuunnella muita. Pitäisi johtaa itseään. Pitäisi lukea vain kehittäviä kirjoja, kuten “Tunne lukkosi”. Kaikkea pitäisi tehdä, mutta kaiken keskellä unohdan mitä oikeastaan haluaisin tehdä. Onkohan tämä joku tunnelukko? 

 

 

Lähteet: 

Lehto, P. 2021. Tunnelukot saavat ihmisen jämähtämään vaikeuksiinsa – tutustu 18 skeemaan. Verkkosivu. Viitattu 20.11.2022.  https://www.evermind.fi/tunnelukot-saavat-ihmisen-jamahtamaan-vaikeuksiinsa/  

Mikko. 2022. Skeematerapia. Verkkosivu. Viitattu 20.11.2022. https://www.skeematerapia.fi/skeematerapia-moodit/  

Takanen, K. 2017. Tunne lukkosi. Äänikirja. Helsinki: WSOY. Viitattu 22.11.2022. Vaatii käyttöoikeuden. https://www.bookbeat.fi/kirja/tunne-lukkosi-33089 

Lindell, M. 2022. Eräjorma-paja. Paja. 30.9.2022. Tampereen ammattikorkeakoulu. Tampere.

Jos olisin tiennyt, että aikuinen voi olla näin tyhmä. Olisin vieläkin lapsi.

Kommentoi