Tampere
02 May, Thursday
17° C

Proakatemian esseepankki

Esimiehen suhde itseensä ja alaisiinsa



Kirjoittanut: Rasmus Janakka - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Ammattina Esimies
Pekka Järvinen
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Johtamistyössä esimies on jatkuvasti suurennuslasin alla. Esimiehen persoonan eri puolet ja ominaisuudet ovat kovalla koetuksella. Erityisesti esimiehen itsetunto, miten esimies pystyy sietämään, käsittelemään ja loppupelissä ylittämään eteen väkisinkin tulevat vastoinkäymiset. Vahvan itsetunnon lisäksi esimiehen tulee pystyä toiminaan itsenäisesti ja tekemään lopulliset päätökset. 

 

Joskus tuntuu, että esimiehen tulisi olla jonkin sortin yli-ihminen, jotta hän täyttäisi kaikki hänelle asetetut vaatimukset. On hyvä pysähtyä miettimään millainen itsetunto esimiehellä pitää oikein olla, jotta hän ei koe jatkuvaa huonoutta ja epäonnistuneisuutta työssään? Omasta mielestäni ja kokemuksiini perustuen riittää, kun kokee itsessään kuitenkin enemmän hyviä kuin huonoja ominaisuuksia. On tärkeää myös olla tietoinen omista puitteistaan ja sietää ne, koska esimiehen kehitys loppuu, jos ei näe itsessään mitään kehitettävää. Yksi hyvä tapa kehittää itseään on pyytää palautetta omasta toiminnastaan niin alaisilta, vertaisilta ja myös omilta mahdollisilta esimiehiltäsi. Tärkeää palautteen antamisessa ja pyytämisessä on myös säännöllisyys, koska silloin sinun on helpompi seurata edistymistäsi.

 

Esimiehenä ollessa lievä terve narsismi on hyvästä, mutta häiriintynyt narsismi kohtalokasta. Monesti terveellä tavalla narsistisissa ihmisissä on useita ominaisuuksia, jonka vuoksi he sopivat hyvin esimieheksi. Näihin ominaisuuksiin voisi luetella merkittävimmiksi tunnustusten, ihailun ja kuuluisuuden janoaminen sekä erittäin kunnianhimoisen asenteen. Entä sitten kun narsismi menee esimiehellä askeleen liian pitkälle? Pahimmillaan narsistinen johtaja pitää oikeutena jopa loukata toisia, koska hän kokee olevansa muiden yläpuolella. Tähän tilanteeseen päätyäkseen johtajan on jo täytynyt saada ihailua ja kunnioitusta ympäriltään ja sitä kautta pönkittää vääristynyttä kuvaa itsestään. Narsistinen johtaja ei pysty itsetutkiskeluun niin puutteidensa tai tunteidensa osalta. Tämä taas estää narsistista johtajaa kehittämästä itseään ja sitä kautta rajoittaa häntä esimiehenä.

 

Esimiehen eli johtajan onnistuminen on täysin riippuvaista hänen alaisistaan. Heitä tulee kohdella erityisen hyvin ja palvella heidän tarpeitaan. ”Esimies ei kuitenkaan voi aina toimia henkilöstönsä toiveiden ja tarpeiden mukaisesti, koska hän edustaa ensisijaisesti työnantajaa ja yrityksen pyrkimyksiä” Järvinen P, Ammattina esimies 2005. Välillä siis esimies tai tänä päivänä ehkä jo paremmin tunnettu esihenkilö joutuu toteuttamaan ja tekemään päätöksiä, jotka ei ole aina työyhteisön mieleen. Ei ole helppoa olla niin sanotusti välikädessä, kun painetta tulee kahdesta suunnasta. Se kuinka esimies ratkaisee tämän haasteen, on yksi johtamisen perusvaikeuksista. Karkea esimerkki voisi olla, että johtaja alkaa viemään yritykseltä tullutta muutosta vauhdilla eteenpäin piittaamatta henkilöstöstään ja siitä johtuen tavoite jää saavuttamatta, koska henkilöstön sitoutuminen jää puutteelliseksi. 

 

Loppujen lopuksi esimies kuitenkin vastaa itse omasta toiminnastaan sekä johtamastaan yrityksestä, osastosta tai projektista. Esimies edustaa yritystä työntekijöilleen ja täten hänen tulee myös toimia esimerkillisesti yrityksen maineen kannalta. Esimiehen kannattaa myös pitää tietynlainen etäisyys alaisiinsa, jotta esimies pystyy toimimaan tasapuolisesti sekä harkiten. Täten myöskin esimiehen on helpompi säilyttää auktoriteettinsa, kun esimiehen ja työntekijän välinen suhde on riittävän etäinen, mutta kuitenkin sopivan läheinen. On hyvä, että esimiehen ja alaisen välinen suhde on sen verran avoin, että työntekijä voi kertoa avoimesti omista fiiliksistään työpaikalla. Monesti esimies joutuukin kantamaan monenlaista tunnekuormaa. Harvemmin esimies kuitenkaan voi jakaa oman työyhteisönsä kanssa omia henkilökohtaisia tunteitaan. 

 

Olen itse päässyt kokemaan, millaista on olla esimies. Olen ehtinyt näkemään sen varjopuolia, mutta myös sen mitä se voi olla parhaimmillaan, kun asiat menevät onnistuneesti. Esimiehen vastuu on valtava ja tehtävä on kunniakas. Ammattina esimies ei todellakaan ole helpoimmasta päästä. Itse ainakin koen, että esimiehen kehittyminen täytyy olla jatkuvaa tässä nopeasti kehittyvässä ympäristössä. 

 

Lähde: Järvinen P, Ammattina esimies 2005

Kommentoi