Tampere
25 Apr, Thursday
2° C

Proakatemian esseepankki

Tavat ja teot, jota hyvän esihenkilön kuuluisi hallita



Kirjoittanut: Eevi Piipponen - tiimistä Hurmos.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esimies muutoksen johtajana
Helka Pirinen
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johdanto

Olen 21-vuotias nuori nainen eli työkokemusta ei ole kertynyt paljoa. Olen kuitenkin törmännyt hyvin monen erilaiseen esihenkilöön ja johtamistyyliin. Esihenkilökokemus, mitä minä olen kohdannut, on ollut pääasiassa huonoa. Ajattelin kirjoittaa esseen, jossa pohdin pintaraapaisulta, mitä erinomainen esihenkilö tarvitsee. Esseessä tuon esille erilaisia luonteenpiirteitä ja taitoja, joita hyvän johtajan kuuluisi hallita, nimittäin vuoden 2021 tehdyn tutkimuksen mukaan, huono johtaminen on toiseksi yleisin syy siihen, miksi ihmiset vaihtavat työpaikkaansa.

Esihenkilön tehtävät eri organisaatioissa ja tiimeissä vaihtelevat. Kuitenkin lähes aina tehtävät muodostuvat laajoista kokonaisuuksista, jotka sisältävät erilaisia vastuita ja velvollisuuksia. Lähtökohtaisesti hyvä esihenkilö on motivoija, tuloksentekijä, yhteisen toiminnan rakentaja ja suunnannäyttäjä. Seuraavaksi esittelen muita johtamistaitoja, mitkä olisivat tärkeää omata. (Yritysakatemia.fi 2022)

Esseen tavoitteena on luoda avarakatseisuutta johtamiseen ja samalla tuoda esiin erilaisia työkaluja ja vinkkejä, kuinka sinusta voi tulla hyvä esihenkilö.

 

Vuorovaikutustaidot

Esihenkilön täytyy omata hyvät kuuntelutaidot. Hyvä esihenkilö on läsnä hetkessä, aktiivinen vuorovaikutuksessa sekä ottaa kaikkien mielipiteet huomioon. Palavereissa hän tuo kaikkien äänen kuuluviin eikä vähättele kenenkään ajatuksia tai kokemuksia. Esihenkilön täytyy huomata ja kuunnella tarkasti työntekijöiden ajatuksia työilmapiiristä sekä työpaikan kehityskohteista ja on myös erityisen tärkeää, että esihenkilö kuuntelee ja hyväksyy mikäli työntekijä ei voi hyvin. (silta.fi 2021)

Hyvän kuuntelutaidon lisäksi täytyy omata hyvät keskustelutaidot. Nykypäivänä ei enää riitä, että istuu toimistotilassa ja jakelee työtehtäviä. Nykyään esihenkilö on jatkuvasti läsnä työpaikan arjessa ja tekee töitä samalla tavalla kuin työntekijät. Näin hän luo työpaikalle myös tasa-arvoisuutta. Mikäli esihenkilö koetaan turvalliseksi ja ajatellaan että hän omaa hyvät vuorovaikutustaidot, palautteen annosta ja vastaanottamisesta muovautuu myös molemmin puolista. Jotta työpaikan vuorovaikutuksesta syntyy helppoa ja yksinkertaista, täytyy luoda luottamuksen, rehellisyyden ja avoimuuden ilmapiiri. Nämä lisääntyvät mm. tehokkaalla ja selkeällä kommunikoinnilla. (silta.fi 2021)

 

Luottamus

Luottamuksen rakentamisen taito on erityisen tärkeää ja täytyy muistaa, että hyvä esihenkilö antaa luottamuksen eikä sitä tarvitse ansaita. Riippuu tietenkin alasta ja siitä kuinka paljon työntekijät ovat kouluttautuneet työtehtäväänsä, mutta kattavan perehdytyksen jälkeen on luotettava siihen, että työntekijät hoitavat työnsä. Työntekijät nimittäin arvostavat sitä, että osoittaa luottavansa heidän taitoihinsa ja ongelmanratkaisukykyihin. Luottamus on myös erityisen tärkeää, jotta vuorovaikutus pysyy aitona ja helppona. Esihenkilön on myös kiinnitettävä huomiota siihen, että työntekijät luottaisivat toisiinsa. Tämä voi olla ajoittain haastavaa, mutta yrityksen työntekijöiden luottamus täytyy olla kunnossa, jotta yhteistyön ilmapiiri sekä tehokkuus säilyy laadukkaana. (Pirinen 2014)

 

Selkeys ja järjestelmällisyys

Nämä seuraavat ovat minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeitä taitoja osata, nimittäin looginen johtaminen, jämäkkä päätöksenteko sekä työn järjestelmällisyys. Tällä tarkoitan sitä, että työympäristössä täytyy olla selkeät säännöt, kuinka toimitaan missäkin tilanteissa. Täytyy olla myös selkeä perehdytys ja ohjeet, miten esimerkiksi ravintoloiden aamuvuorossa kuuluu toimia. Työn laatu murenee ja työntekijöiden yhdenvertaisuus kärsii, mikäli kaikille kerrotaan erilaisia ohjeita. Työskentelin aikoinaan eräässä ravintolassa, jossa meidän esihenkilönämme toimi perheen äiti sekä yksi hänen tyttäristään. Ennen ravintolan avajaisia meidät perehdytettiin suhteellisen hyvin, mutta ravintolan auettua perehdyttämistä ei tapahtunut enää laisinkaan ja muutoksiin ei reagoitu tarvittavalla määrällä. Toisin sanoen esihenkilöt eivät pystyneet hallitsemaan äkillisiä muutoksia ja henkilöstön suuntaan esihenkilötyö ei näyttäytynyt rauhallisena tai tasapainoisena toimintana. Omistajat käsittelivät samoja asioita, mutta täysin eri tavoilla. He kertoivat nämä uudet toimintamenetelmät vain yhdelle työntekijälle ja näin oletettiin, että kaikki työpaikalla tiesi, kuinka kuuluu toimia, näin ei kuitenkaan käynyt. Tämä johti siihen, että jokainen työntekijä toimi eri tavalla ja työn laatu ei pysynyt laadukkaana eikä järjestelmällisenä. Tämä loi myös tietynlaista kitkaa tarjoilijoiden sekä kokkien välille ja työpaikan tasavertaisuus kärsi. Kun mietitään johtamista ja jämäkkää päätöksentekoa, täytyy esihenkilön osata erotella työ- ja vapaa-aika niin työntekijöiden kuin itsensä osalta. Mikäli työntekijä on lomalla tai vapaalla, ei voida vaatia äkillisiä vastauksia tai esimerkiksi sitä, että tulisi tuuraamaan muita työpaikalle. Mikäli esihenkilö on vapaalla tai lähtee pidemmälle lomalle, on hänen nimitettävä vastuuhenkilö, kehen muut työntekijät voivat tukeutua tarpeen tullen. Esihenkilön on kuitenkin laadittava tarkat ohjeet ja selkeät deadlinet tuleville asioille. (Pirinen 2014)

 

Jatkuva kehittäminen

Hyvän esihenkilön ominaisuuksiin kuuluu omien taitojen jatkuva kehittäminen, mutta myös työntekijöiden monipuolinen perehdyttäminen. Johtajuuteen liittyviä taitoja voi helposti oppia esimerkiksi lukemalla, mutta myös netti on täynnä erilaisia esihenkilökoulutuksia ja niistä voi saada kouluttajien vinkkejä ja neuvoja siihen, kuinka sinusta tulee erinomainen esihenkilö. Jatkuva kehittyminen näkyy muun muassa perehdyttämisessä, palaverikäytänteissä ja siinä kuinka vaikeisiin tilanteisiin tulisi puuttua ja kuinka niitä voisi ratkaista. Itse reflektointi ja oman kehityspolun seuraaminen on merkittävän tärkeää johtoaseman aikana. Usein alkumetreillä moni miettii millaisia ovat hyvän esihenkilön ominaisuudet, millaisia taitoja työssään tarvitsee ja miten täyttää parhaiten alaisten toiveet. Aluksi tätä onkin hyvä miettiä, jotta rakentaa vakaan pohjan työilmapiirille ja johtamiselle. Työyhteisöt kuitenkin muuttuvat, ihmiset vaihtuvat, määrä suurenee tai mahdollisesti pienenee ja johtamistyylin täytyy mukautua uusiin muutoksiin. (Yritysakatemia.fi 2022)

 

Tehokkuus

Viimeisenä mutta ei vähäisempänä pohditaan hieman tehokkuutta. Mikäli ihminen ylennetään johtoasemaan, vaaditaan häneltä yleisesti tehokkuutta kaiken muun lisäksi. Tehokkuudella tarkoitetaan esimerkiksi seuraavia asioita; työvuorolistat tulee ajallaan, työpaikan ongelmiin ja muutoksiin osataan reagoida nopeallakin aikataululla, ns. kenttätyö pysyy tehokkaana ja esimerkillisenä (esimerkiksi myyntialalla, esihenkilön on saatava hyviä tuloksia) ja asiakaspalvelu näyttäytyy laadukkaana. Yleisesti ottaen esihenkilön on näytettävä mallia, kuinka työympäristössä kuuluu toimia, mutta sen lisäksi hänen on hoidettava erilaiset hallinnolliset tehtävät ajallaan sekä huolehtia työilmapiiristä. Tehokkuudella ei tarkoiteta sitä, että kuluttaa työpaikalla 12 tuntia päivässä, vaan sitä että hoitaa työnsä loogisesti ja tehokkaasti, pitäen samalla hyvinvoinnistaan huolta. Tehokas esihenkilö osaa reagoida yllättäviin muutoksiin nopeasti ja omistaa jämäkän päätöksenteko kyvyn. Tehokas esihenkilö jaksaa perehdyttää uudet työntekijät hyvin ja huolellisesti, opettaa uudet käytänteet jo olemassa oleville työntekijöille sekä pitää huolen siitä että on tietyt tarkat säännöt, johon jokainen nojaa ja näin ollen vältytään siltä, että tasa-arvoisuus työntekijöiden kesken alenee. (Pirinen 2014)

 

Pohdinta

Mielestäni nykypäivänä esihenkilötyö näkyy entistä vahvempana ja siihen kuuluisi panostaa todella paljon. Olen kuullut usein työntekijöiden suusta, kuinka työpaikalla asiat ei suju ja kuinka epäselväksi toiminta on luotu. Jos aikoo rupea yrittäjäksi, ei voi elää pelkästään dollarin kuvat silmissä, vaan täytyy oikeasti perehtyä siihen, kuinka johtaa isoa tai pientä organisaatiota. Työntekijöiden hyvinvointi ja tasa-arvoisuus on täysin kytköksissä siihen, millaista tulosta yritys tekee. Hyvä ja selkeä johtaminen sekä tyytyväiset työntekijät on yhtä kuin suurempi mahdollisuus isoon liikevaihtoon ja tätä myötä liikevoittoon. Panosta siis siihen millainen esihenkilö sinusta tulee ja kuinka voisit jatkuvasti kehittää itseäsi.

 

Lähteet

H, Pirinen. Esimies muutoksen johtajana, 2014. Alma Talent, E-kirja.

28.4.2022. Millainen on hyvä esimies? Näitä taitoja tarvitset esimiestyössä – tutustu esimieskoulutuksiimme. Yritysakatemia. Kategoria, Johtaminen ja vuorovaikutus. Viitattu 28.11.2023. https://yritysakatemia.fi/johtaminen-ja-vuorovaikutus/hyva-esimies/

2.5.2021. Silta, 5 Tärkeintä esimiestaitoa. Blogikirjoitus. Viitattu: 15.11.2023. https://www.silta.fi/uutiset-ja-blogi/5-t%C3%A4rkeint%C3%A4-esimiestaitoa

Kommentoi