Tampere
26 May, Sunday
24° C

Proakatemian esseepankki

Ennen puhuttiin, nykyään puhutaan



Kirjoittanut: Joona Merviö - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Sapiens: Ihmisen lyhyt historia
Nonverbal communication
Yuval Noah Harar
Albert Mehrabian
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.
Tekijät Joona Merviö ja Tuomas Leinonen
Historiaa 

 

Miksi kommunikaatio on meille niin kovin tärkeää? No, se on itseasiassa meidän tämänhetkisen maailmamme elinehto. Ilman kommunikaatiota olisimme todennäköisesti luolissa tai sukupuuttoon kuolleina, sillä ihmisinä emme edusta hikoilun ja kommunikaation lisäksi mitään kovinkaan erityisiä attribuutteja selviytymisen kannalta. Okei, on älykkyydestäkin jotain hyötyä mutta ilman kommunikaatioita älykkyydenkin tarjoamat hyödyt jäävät minimaalisiksi. 

 

Kommunikaatio yhdistää meidät, se antaa mahdollisuuden puhua asioista, joita ei tällä hetkellä ole olemassa. Simpanssi voi osoittaa tiikeriä tai äännellä löytäessään ruokaa. Simpanssi ei kuitenkaan voi kertoa, että kolmen kuukauden päästä pohjoisessa sijaitsevan järven rannalta löytyy biisonien muuttolauma. 

 

Yleensä puhe sijoittuu nykyhetkeen, menneisyyteen tai tulevaisuuteen. Tämän lisäksi voi kuitenkin vielä puhua abstrakteista aiheista, joita ei välttämättä ole edes olemassa. Voidaan puhua uskonnoista tai taruhahmoista ja muodostaa luottamusta ventovieraisiin ihmisiin, koska he uskovat samoihin asioihin. Koska uskonnot pitävä sisällään tietyt arvot ja moraalit, niihin uskovat ihmiset yleensä myös käyttäytyvät niiden mukaisesti. Tämän takia on helppo luottaa ihmiseen, joka uskoo samaan asiaan. 

(Sapiens, Y.Harar 2011) 

 

Puhuminen 

 

Miten näitä uskomuksia sun muita nyt sitten oikeastaan välitetään muile? Sillä sitähän kommunikaatio yksinkertaisuudessaan on, tiedon välittämistä. Avaamme suumme ja ulos tulla tupsahtaa eri äänteita, jotka muodostaa hienoja sanoja sekä lauseita. Olemme yhdessä sopineet mitä kukin äänne ja sana tarkoittaa.  

 

Esimerkiksi ”tuoli” tarkoittaa yleensä esinettä johon kuuluu neljä jalkaa ja jonkunlainen alusta missä istua. Jalkoja voi olla neljän sijaan yksi ja se saattaa sisältää jopa selkänojan. Jokatapauksessa kaikki ymmärtävät välittömästi, että kyse on asiasta, jonka päällä istutaan. Jokainen kieltä puhuva ihminen ymmärtää välittömästi mistä on kyse ja osaa yhdistää sen merkityksen todellisuudessa esiintyvään asiaan. Tässä tapauksessa tuoliin. 

 

Ihminen muodostaa myös jonkinlaisen kuvan sanasta, anna ihmiselle kynä ja paperia, sekä 10 sekuntia aikaa ja käske heitä piirtämään tuoli. Suurin osa ihmisistä piirtää jotakin tämän tapaista:  

 

Puhe on hyvä keino kertoa tapahtuneesta, tapahtuvasta tai jostain mikä tulee tapahtumaan. Näin voidaan välittää tietoa todelisuudesta ja ymmärtää tarinoita, asioita mitä ei välttämättä juuri nyt nähdä. Puhe on kuitenkin hyvin rajallinen keino välittää tietoa, eikä se ikinä pysty kuvailemaan todellisuutta, sillä todellisuus ei ole sanoja. Sitä ei voi määritellä kenellekkään täysin ymmärrettävään muotoon. Voin sanoa, että istuin tuolilla auringonlaskun aikaan ja luin kirjaa. Nyt kaikilla muodostaa kuva siitä, että mitä tapahtui. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, miltä ympäristö tarkalleen näytti. Kukaan ei tiedä, mitä lokki teki tai minkälaisen atmosfäärin ohi kulkeva vanhus loi tilanteeseen. Minkälaiset tunteet minun sisälläni virtasivat, tai mitä värejä auringonlasku tarkalleen piti sisällään ja miten ne ulottuivat taivasta pitkin pilviin. 

 

Tätä määrittelyä voi jatkaa loputtomiin, mutta oikeasti todellisuuteen ei koskaan pääse kiinni. Jos todellisuutta yrittää määritellä sanoilla, huomaa nopeasti, että siinä ei onnistunut kuitenkaan. Onnistui vain sekoittamaan kuulijan pään pahemman kerran, eikä hänelle jäänyt juuri mitään mieleen adjektiivien tulvasta. Lisäksi olennainen viesti jäi johonkin piiloon. Tämän takia meidän pitää luottaa vastaanottajan hahmotuskykyyn ja siihen, että hän muodostaa riittävän tarkan kuvan, jotta voimme keskustella keskenään.  

 

Koska ihmisillä on eri kokemukset eri asioista, voi välillä olla vaikea kommunikoida selkeästi, sillä jokin sana tai lauseyhdistelmä saattaa olla puhujalle epäselvä. Kuulijan korvissa viesti voi muodostua kuulijan viitekehyksen mukaisesti erilaiseksi tai vajanaiseksi.  

 

”Löin cannonin mustasta ja levitin punaiset, sekä pääsin päälle.”  

Tämä lause ei tarkoita yhtään mitään henkilölle, joka ei pelaa tai seuraa snookeria. Snookeria pelaavalle on kuitenkin selvää, että lyöjä on lyönyt kovan lyönnin, pussittanut mustan pallon. Tämän lisäksi hän on ehkä käyttänyt kierrettä, eli lyönyt kiven keskustasta ohi tarkkaan kohtaan. Kaiken kukkuraksi, kivi on kimmonnut mustasta pallosta punaisiin siten, että punaiset pallot ovat levinneet pussitettaviksi ja vähintään yksi punaisista on siirtynyt siten, että se on suhteellisen helposti pussitettavissa. 

 

Nyt saatoit ymmärtää suurin piirtein, mitä esimerkkilause tarkoittaa. Tämä ei kuitenkaan vielä takaa sitä, että kaikki ovat ymmärtäneet asian oikein. Joillekin pitää ehkä vielä kertoa tilanne tarkemmin, kuulija ei välttämättä tiedä, että millä palloa lyötiin. Tämän takia on tärkeää tietää, mitä kuulijasi ymmärtävät mistäkin asiasta. Helpompaa kielen käyttöä olisi sanoa: ”Tein erinomaisen suorituksen snooker pelissä.”. Nyt kuka tahansa tietää, että olet onnistunut jossain, tehnyt jotain haastavaa ja suoriutunut siitä hyvin. Kuulija myös tietää, että snooker on jonkunlainen peli. Keskustelun avauksen kannalta on järkevää käyttää kieltä, jonka kaikki ymmärtävät. Tämä auttaa kuulijaa muodostamaan kysymyksiä ja jatkamaan keskustelua kohti yhteistä ymmärrystä. 

 

Kehonkieli 

 

Puhe on kanssakäymisessä yllättävän pienessä roolissa, tutkimusten mukaan vain seitsemän prosenttia puheen välittämästä informaatiosta koostuu sanoista. 55 % sanojen merkityksestä tulee kehonkielestä, ja 38 % äänen painosta. Hieman yleistetty tämä kaava on, eikä se pidä aina paikkaansa mutta suunnan se kuitenkin antaa. 

(Nonverbal Communication, Mehrabian, A. 1972) 

  

Suurin osa ihmisistä osaa tulkita kehonkieltä ja äänen painoa intuitiivisesti, nämä asiat opitaan jo hyvin nuorena vanhempien ja muiden kommunikaatiosta. Ihminen on hypersosiaalinen eläin, sille on äärimmäisen tärkeää tarkkailla muita ja antaa jatkuvaa palautetta ilmeillä ja kehonkielellä. Oletko joskus sanonut jotain tyhmää? Et välttämättä itse sanoessasi tajunnut sanoneesi jotain väärää, huomaat kuitenkin nopeasti ympräillä olevien ihmisten ilmeistä ja kehonkielestä, että nyt meni jokin mönkään. Sinulle ei tarvitse ääneen edes asiaa sanoa, ymmärrät muiden sanattoman puheen välittömästi. Joillakin ihmisillä on ongelmia tulkita näitä, esimerkiksi autisteille on haastavaa tulkita ihmisten kasvoista tunteita, ja he ovat yleensä keskivertoa huonompia sanattomassa kommunikaatiossa. 

 

Sanaton kommunikaatio ilminee myös puhujasta, jonka ympärillä olevat ihmiset nappaavat hyvin nopeasti. Esimerkiksi epävarmuus voi esiintyä monella eri tavalla: ääni värisee, kädet tärisevät, kaula tai kasvot punoittavat, hartiat ovat edessä, katse maahan ja välttää muiden silmiä, puhe voi olla tavallista nopeampaa tai hitaampaa. Näitä merkkejä on monia, yhden merkin täyttymisellä ei voi kuitenkaan varmasti sanoa, mistä on kyse. Kasvojen punoitus saattaa johtua myös häpestä, käsien tärinä stressistä tai hartioiden asento yksinkertaisesti huonosta ryhdistä.  

 

Merkkejä on kuitenkin niin paljon, että niiden kokonaiskuva muodostaa suhteellisen tarkan totuuden henkilön tunnetilasta. On myös mahdollista huomata puhuvan henkilön valehtelevan, tai olevan innostunut puheen käsittelemästä aiheesta. 

 

Emme voi aina varmaksi tietää, mitä kukin milloinkin tarkoittaa kehonkielellä tai äänenpainolla, ihmisten sosiaalinen kanssakäyminen on äärettömän monimutkaista ja esimerkiksi sarkasmi voi olla vaikea havaita. Opimme kuitenkin yllättävän nopeasti tulkitsemaan tiettyjen henkilöiden kehonkielestä ja äänenpainosta heidän henkilökohtaisen viestintätavan. Jokainen yksilö on erilainen ja kaikki viestivät eritavalla. Toisiin tutustuminen ja heidän tarkkailu auttaa selvittämään kunkin tarkoitusperät kommunikaatiosta. Lisäksi keskustelu, on äärimmäisen tehokas keino tehostaa toisten ymmärtämistä. Sillä sitähän kanssakäyminen loppujen lopuksi on, toisten ihmisten ymmärtämistä. 

 

Kommunikaation monimuotoisuus 

 Ihmiset ovat erilaisia ja he tulkitsevat asiat eri tavoilla. Tämä tulee monesti esiin esimerkiksi Roiman arjessa. Puhuja sanoo jotakin millä tarkoittaa aivan eri asiaa mitä puhuteltava siitä irti saa.  

 

Kommunikointi on kuitenkin paljon muutakin kuin vain puhetta. On olemassa sanallista ja sanatonta kommunikointia. Koko olemus on kommunikointia. Se miten katsot toista tai millaisessa asennossa olet toisen ihmisen seurassa, on kommunikointia. Sanatonta kommunikaatiota on merkkikommunikaatio, toimintakommunikaatio ja välinekommunikaatio. Merkkikommunikoinnin alle kuuluvat heiluttaminen, nyökkääminen, katseet tms. Sellaiset liikkeet, jotka ovat tarkoitettu merkiksi toiselle. Jotta merkkikommunikointia voi vastaanottaa on nähtävä toinen osapuoli. Toimintakommunikaatiota on taas puolestaan sellaista, jota ei ole tarkoitettu erilliseksi merkiksi mm. Seisominen. Välinekommunikaatioksi kutsutaan kommunikointia, missä välineiden avulla viestitään toiselle. Esimerkkinä vaatteet tai korut voivat olla välineitä/asioita, jolla viestit toiselle. (Koulukino 2022) 

 

Kommunikaatio kuuluu kaikille. Esimerkiksi erityistarpeita tarvitsevat ihmiset kommunikoivat yhtä lailla kuin muut. Käytimme lähteenä Papunetin julkaisemaa artikkelia, jossa kerrotaan kuinka oma läsnäolo voi vaikuttaa kommunikaatio tilanteeseen ja mitä tulee ottaa huomioon, kun kommunikoi toisen ihmisen kanssa. Alla on LOVIT muistisääntö, jota avaamme. (Papunet 2015) 

 

  1. Läsnäolo 
  1. Odottaminen 
  1. Vastaaminen 
  1. Ilmaisun mukauttaminen 
  1. Tarkistaminen 

 

Läsnäololla tarkoitetaan sitä, että päässä ei pyöri muut asiat vaan keskittyminen on pelkästään itsessäsi ja toisessa osapuolessa kenen kanssa kommunikoit. Pelkkä paikalla oleminen ei tarkoita, että on läsnä.  

Odottamisella tarkoitetaan sitä, että annetaan toiselle ihmiselle aikaa viestiä. Hiljaisuus on ok. Hiljaiset hetket antavat aikaa miettiä ja prosessoida toisen viestimistä.  

Vastaaminen, kun toinen viestii, näytä että kuulet. Kommunikoi takaisin.  

Ilmaisun mukauttamisella tarkoitetaan sitä, että viestistä tehdään personoitu. Viestitään sillä tavalla millä toinen ymmärtää viestin parhaiten. Esimerkiksi kuurolle viittomakielellä. Tarkistamisella tarkoitetaan sitä, että varmistetaan toiselta henkilöltä, onko hän ymmärtänyt viestin oikein. Esimerkiksi kuvitellaan tilanne, jossa valmentaja on kertonut joukkueelle ohjeet seuraavaan harjoitukseen, olisi hänen hyvä kysyä valmennettavilta ovatko kaikki ymmärtäneet harjoituksen ja onko heillä kysyttävää. Tätä kutsutaan tarkistamiseksi.  

 

Kommunikaation toimimattomuus työpaikoilla herättää turhautumista ja sekasortoa. On elintärkeää, että työpaikalla on sovittu yhteiset pelisäännöt kommunikointiin liittyen. On valittava sellainen alusta, jota kaikki osaavat käyttää ja ymmärtävät miten se toimii. Myös keskustelussa pätee sama. Ei taida nuorisoslangi sanat “upota paatsoihin”. Molempien osapuolien täytyy ymmärtää samaa kieltä, että viesti pysyy oikeanlaisena.  

Esimerkiksi ilmailussa, jossa kommunikointi on todella tärkeässä roolissa, joka kerta kuin lennonjohdolta tulee viesti, niin lentokapteeni toistaa tämän ja kuittaa viestin. Tällä tavalla viesti tarkastetaan. Arkisessa elämässä kun vaihdetaan puhelinnumeroita keskenään, on useimmilla tapana toistaa numerot joita toinen sanoo ja tällä tavoin kuitata viesti. (Työterveyslaitos 2022)  

 

Kommunikaation toimivuutta helpottaa myös oikea-aikaisuus, eli oikeat tiedot välitetään oikeille ihmisille oikeaan aikaan. Tällä tavalla viestintä pysyy selkeänä, eikä viestille tapahdu rikkinäisen puhelimen efektiä. Tämä tarkoittaa sitä, että viesti kyllä kulkee eteenpäin, mutta sen rakenne ja tarkoitus voi muuttua matkalla. (Työterveyslaitos 2022) 

 

 Ilman kommunikaatiota ei ole vuorovaikutusta. Yllä mainitsimme siitä, kuinka eri sanoja pystytään tulkitsemaan eri tavalla. Kaikilla ihmisillä on erilaiset verbaaliset taidot ja niiden käyttäminen on yksilöllistä. Myös konteksti missä yhteydessä jotakin viestii voi vaikuttaa eri ihmisiin eri tavalla. Kulttuurien ja kielien välillä on suuria eroja, joten se sekoittaa vielä pakkaa sanallisessa kommunikoinnissa ja toki myös sanattomassa. (Koulukino 2022) 

 

 Miten sitten tietää, jos toinen osapuoli on tulkinnut asian toisin/väärin? Palautteen ja reagoinnin avulla. Esimerkki, naapurille kerrotaan, että olet saanut uuden työpaikan ja naapuri suuttuu tästä. Tässä kohtaa naapuri on ymmärtänyt viestin väärin, koska reagointi ja palaute tähän asiaan moisella tavalla ei ole normaalia. Tälläisessä tilanteessa tarkastaminen on ehdottoman tärkeää. Kysyä toiselta osapuolelta, että ymmärsitkö mitä tarkoitin.  

 
 Käytännön vinkkejä puhumiseen/puheeseen 

 

 Jokainen meistä voi olla hyvä puhuja. Puheen ei ole tarkoitus tulla kuuluksi vaan nähdyksi. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Puheenpitäjän pitää yrittää saada kuulijat näkemään ja tuntemaan puheen sisältö. Tässä auttaa, kun käyttää visuaalista sisältöä ja esimerkkejä. Tällöin kuulijan on helpompi rakentaa mielikuvaa aiheen ympärille ja puhe jää paremmin mieleen. Mitä hyvän puheen sitten pitää sisältää? Jotakin uudenlaista. Hyvässä puheessa on joko uutta tietoa, näkökulmaa tai viihdettä. Puheen tarkoitus on tuoda jotakin arvoa kuulijoille. Kuulijat ovat parhaassa tapauksessa maksaneet siitä joko rahalla tai ainakin ajallaan, että he tulevat kuuntelemaan puhettasi, joten heillä on oikeus vaatia hyvää puhetta. (Pastorific 2017)   

 

Puheessa olisi hyvä olla punainen lanka, jota pitkin puhe kulkee. Puheella pitää olla selkeä päämäärä. On hyvä asettaa ensin tavoite, mitä haluaa puheella kertoa ja mikä puheessa on se tärkein viesti. Mitä vähemmän puheessa on eri kategoriaan liittyviä asioita, sen parempi. Kannattaa siis miettiä, viekö puheen rakenne kohti päämäärää vai ei. (Pastorific 2017)  

  

Puheen runko 

 

Tilanteita on monia missä puheita voi pitää. Voidaan kuvitella, että Jukka Jalonen pitää puhetta keskustorilla siitä, kuinka leijonat voittivat taas kultaa tai sitten sähkömyyjä pitää myyntipuhetta Koskikeskuksessa. Näillä kahdella esimerkillä on hieman eri lähtökohdat. Jalosen puheessa kuulijat ovat valmiiksi innoissaan kuulemassa mitä maailmanmestari valmentajalla on sanottavaa, toisinkuin sähkömyyjän kuulijaa ei kiinnosta aihe laisinkaan. Lähtökohdilla ei sinänsä ole merkitystä tässä vaan on puheen alussa saatava kuulija kiinnostumaan aiheesta. Kuulijan korvat ja silmät on saatava auki puheen muutamissa ensimmäisissä lauseissa. Kun korvat ja silmät on saatu auki alkaa vasta kunnon taistelu.  

 

Puheen keskiosa, joka on yleensä puheiden pisin ja sisällöllisin vaihe. Ihmisten keskittymiskyky ja kiinnostus on vaikeita pitää pitkän aikaa yhdessä asiassa, joten on puheen keskiosan oltava kiinnostava ja herättää kuulijoissa tarpeeksi ärsykkeitä. Vaikka puheen keskiosa on pisin vaihe puheessa, on kuitenkin tärkeää, että se ei ole liian pitkä, eikä mikään luettelo kaikesta mitä asiasta tiedät.  

 

Puheen viimeinen vaihe on lopetus eli klousaaminen. Lopetuksessa on tärkeätä, että se on selkeä. Mikäli puhetta ei lopeta kunnolla saattaa kaikki uusi tieto valua hukkaan. Tapoja lopettaa puhe on monia, mutta esimerkiksi puheen alkuun palaaminen. Tämä herättää kuulijassa tunteen, että puhe on loppumaisillaan. Puheen alussa on vaikka kysytty yleisöltä kysymys ja tähän palataan lopussa. Toinen tapa on käydä nopeasti läpi puheen opit, jotta ne jäisivät viimeisinä kuulijoille mieleen. (Pastorific 2019) 

 

 

 

LÄHDELUETTELO 

 

Koulukino.fi. 2022. Kommunikaatio. Verkkosivu. Viitattu 29.11.2022. https://www.koulukino.fi/oppimateriaalit/babel/kommunikaatio/ 

 

Papunet. 2015. “Lovit” – hyvää mieltä kohtaamisiin. Youtube video. Julkaisija Papunet 8.10.2015. Viitattu 25.10.2022. https://www.youtube.com/watch?v=PI-sIzyG2Kg 

 

Työterveyslaitos. 2022. Kommunikointi. Turvaa tiimistä. Pdf-dokumentti. Viitattu 29.10.2022. https://www.ttl.fi/file-download/download/public/4642 

 

Pastorific. 2017. “Top 3 tapaa aloittaa puheen luominen” – Puhetaitoakatemia #2. Youtube-video. Julkaisija Pastorific 21.7.2017. Viitattu 1.11.2022. Top 3 tapaa aloittaa puheen luominen | Puhetaitoakatemia #2 

 

Pastorific. 2017. “Miten pitää hyvä puhe?” – Puhetaitoakatemia alkaa. Youtube-video. Julkaisija Pastorific 14.7.2017. Viitattu 1.11.2022. MITEN PITÄÄ HYVÄ PUHE? | Puhetaitoakatemia alkaa 

 

Pastorific. 2019. “Puheen rakenne” – Puhetaitoakatemia #3. Youtube-video. Julkaisija Pastorific 4.6.2019. Viitattu 1.11.2022. PUHEEN RAKENNE | Puhetaitoakatemia #3 

 

Mehrabian, A. 1972. Nonverbal Communication. New Brunswick: Aldine Transaction. 

  

Harar, Y. 2011. Sapiens: Ihmisen lyhyt historia. Wsoy; Helsinki.  

 

Kommentoi