Tampere
23 Apr, Tuesday
-1° C

Proakatemian esseepankki

ELÄMÄNI YLIAJATTELEVANA ABMIVERTTINÄ



Kirjoittanut: Ron Efrati - tiimistä Edel.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Tunnista tyyppisi
Minna Oulasmaa
Mika Pesonen
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

YLIAJATTELUSTA JOHTUVA AHDISTUKSEN HETKI

Maaliskuun loppupuolella meillä oli meidän tiimimme ensimmäinen mökkipaja. Mökkipaja oli hyvin intensiivinen sekä raskas kokemus, kuten varmaan moni muukin akatemialainen tietää. Ambiverttinä yksi ominaisuuksistani on se, että ihmisten kanssa oleminen pitkällä aikavälillä vie minulta paljon energiaa. Tarvitsen tällaisten tapahtumien jälkeen tai jopa kokonaisen kouluviikon jälkeen omaa aikaa. Me aloitimme juhlinnat heti oppisopimuksien päätyttyä. Me pidimme omat mökkiolympialaiset sekä nautimme toistemme seurasta hyvillä fiiliksillä. Päätin livahtaa hetkeksi pois, kun tiimiläiseni alkoivat valumaan saunan ja paljujen ääreen. Menin mökkimme etupihalle, istuin maahan, laitoin kuulokkeet korviin ja pidin omaa aikaa. Minun piti olla siinä vain hetki mutta hetkestä muuttuikin tunti. Huomattuani, että yli tunti oli vierähtänyt, minulle tuli ahdistunut olo. Minulle tuli ahdistunut olo siitä ajatuksesta, että olin menettänyt paljon yhteistä aikaa tiimiläisteni kanssa. Ajattelin mielessäni, että enhän minä enää voi mennä sinne. He ovat pitäneet syvällisiä sekä avoimia keskusteluita ja todennäköisesti tulevat jo pian takaisin sisälle. Jälkikäteen katsottuna tuo ajatus oli aika hölmö. Mutta se siltikin sai minut ahdistuneeksi. Päätin vain mennä sänkyyn nukkumaan. Halusin, että päivä loppuisi mahdollisimman nopeasti. Ahdistunut ja osittain ärsyyntynyt fiilis seurasi minua vielä seuraavaan aamuun.

 

Kerroin tämän mökkipaja kokemukseni, koska halusin avata, miltä tuntuu yliajatella ja vatvoa asioita. Asioiden vatvominen on minulle tapa, josta haluaisin päästä eroon. Se kuormittaa ja on usein turhauttavaa. Yliajattelu on vienyt vähän liiankin suuren kapasiteetin ajatuksistani. Oli ärsyttävää, että ahdistuin, koska halusin omaa aikaa ja menetin hetken muiden kanssa olemisen. En ymmärrä, miksi minun ajatukseni toimivat tällä tavoin. Haluaisin olla juuri se henkilö, joka saa energiaa muilta ihmisiltä. Se henkilö, joka ei vaivaannu omista ajatuksistaan ja vatvo pieniä asioita. Mutta nämä ovat ne kortit, jotka olen saanut elämältä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että enkö voisi olla paras versio itsestäni muiden äärellä. Tämän esseen tarkoituksena on ehkä enemmän auttaa minua reflektoimaan oman elämäni kokemuksia ja kenties jopa antaa minulle mielenrauhaa näistä. Toivon myös, että muutkin samankaltaiset henkilöt saa tästä jotain irti!

 

MINÄ, AMBIVERTTI

Oppisopimustani varten juttelin vanhempieni kanssa nuoruudestani. Yksi asia ilmeni äitini sekä iskäni kanssa. Olen aina nauttinut omista oloistani. Minulla oli toki kavereita ja voisin jopa sanoa, että olin luokassani kaikkien kaveri. Tosi läheisiä ystäviä minulta löytyi kuitenkin harva. Mutta en useimmiten jaksanut heidänkään kanssansa viettää hirveästi yhteistä aikaa. Tykkäsin enemmän TV:n katsomisesta kotona. Se ei vaatinut minulta hirveästi energiaa ja sain useimmiten saman kokemuksen, kun viettäisi aikaa kaverien kanssa tarinoiden muodossa. Tämän riskinä ja seurauksena on se, että pitkäaikaisia ystävyyssuhteita on vaikeata ylläpitää.

 

Toisaalta osaan olla hyvin sosiaalinen, kun niin päätän. Monet yllättyvät, kun kerron heille, että ihmisten kanssa oleminen vie minulta paljon energiaa. Monesti isoissa porukoissa osaan olla energinen ja hyvää seuraa. Tykkään isoissa porukoissa hengaamisesta mutta pidän itseäni enemmän kuuntelijana kuin puhujana. Keskustelut ovat minulle arvokkaita mutta minusta on paljon rikastuttavampaa kuunnella muiden tarinoita ja kokemuksia. Ehkä tämä johtuu osittain epävarmuuden tunteesta siitä, että minulla ei ole mitään annettavaa keskusteluihin, kun vain omat korvani ja lisäkysymykset.

 

AMBIVERTIN MONIMUOTOISUUS

Mikäs se ambivertti sitten on? Ambivertti liittyy käsikädessä ekstroverttiin sekä introverttiin. Ensin siis kerron, mikä on ekstrovertti ja introvertti.

Ekstrovertti: Ulospäin suuntautuvia ja seurallisia henkilöitä. Ekstrovertit saavat energiansa ihmisistä ja ovat usein hyvin sosiaalisia sekä puheliaita. He toimivat mieluummin ryhmässä kuin itsekseen (Oulasmaa & Pesonen 2019.)

Introvertti: Vastakohta ekstrovertille. Sisäänpäin kääntyneitä henkilöitä, jotka nauttivat enemmän pienemmän porukan kanssa olemisesta. Introvertit tarvitsevat omaa rauhaa saadakseen energiaa. He ovat enemmän omissa ajatuksissaan ja tykkäävät enemmän kuunnella kuin puhua. He myös mieluiten toimivat itsekseen kuin ryhmässä. (Oulasmaa & Pesonen 2019.)

Ambivertti: Koska ihminen ei aina ole yhdenlainen, ambivertit ovat myös olemassa. Ambivertti osuu introvertin ja ekstrovertin välimaastoon. Ne ovat ne henkilöt, joilla on ominaisuuspiirteitä molemmilta puolilta. (Oulasmaa & Pesonen 2019.)

”Saatat olla ambivertti, jos

  • voit yhtä hyvin työskennellä yksin tai ryhmässä,
  • joidenkin mielestä olet hiljainen, toiset taas pitävät sinua puheliaana,
  • joskus olet spontaani, joskus pohdit tarkasti tekemisiäsi,
  • kaipaat välillä ihmisten seuraa, toisinaan omaa rauhaa,
  • kestät hyvin small talkia vaativia sosiaalisia tilanteita, kunhan ne eivät kestä liian kauan,
  • muut pitävät sinua vaikeasti tulkittavana,
  • et itsekään tiedä, oletko introvertti vai ekstrovertti.”

(Oulasmaa & Pesonen 2019.)

 

Minä osun jokaiseen edellä mainittuihin bokseihin. Mutta vaikka olenkin ambivertti, tunnen enemmän olevani introvertin puolella kuin ekstrovertin. Ambiverttinä osaan olla sosiaalisesti monipuolinen riippuen tilanteesta. Olen iloinen tästä monipuolisuudesta. Pitkät sosiaaliset tilanteet kuitenkin kuormittavat minua tosi paljon. Siinä vaiheessa pienin ongelmani on energian puute.

 

YLIAJATTELUN TAAKKA

Vanha viholliseni, yliajattelu. Yliajattelu ja asioiden vatvominen vaivaa jokaista meistä jollain tasolla. Minusta kuitenkin tuntuu aina, että ekstrovertimpiä ihmisiä se vaivaa vähemmän. Näen etenkin akatemialla ihmisiä, jotka uskaltautuvat olemaan omia itseään. Arvostan sitä tosi paljon ja saan siitä itse rohkeutta olemaan enemmän oma itseni. Tiedän, että tällainen meininki ei ikinä tule lähtemään pois akatemialta. Se on yksi suurimmista syistä, miksi rakastuin tähän kouluun. Uskon yliajattelun tulevan epävarmuudesta ja pelosta, että menettää jonkun paremman vaihtoehdon. Siitä alkaa sitten sykli, jossa vatvotaan pieniä tapahtuneita asioita ja mietitään, miten olisi voinut toimia eri lailla.

 

YLIAJATTELUN VAIKUTUS VUOROVAIKUTUKSEEN JA ELÄMISEEN

Oli se sitten, mikä tilanne tahansa, yliajattelu vaivaa monia meistä. Liiallinen yliajattelu monesti johtaa huonompaan harkintakykyyn sekä stressin ja ahdistuksen kohoamiseen. Yliajattelijana on vaikeaa lähteä oman päänsä sisältä. Yliajattelusta tulee pakkomielteinen addiktio, kun yliajattelee jokaista pientä tapahtumaa kuten esimerkiksi viime viikolla tapahtunutta virhettä, jonka on tehnyt tai parempaa pointtia, jonka olisi voinut tehdä väittelyn aikana. (Singh 2019.)

 

Yliajattelu johtaa monesti negatiivisiin tunteisiin. (Askel Terveyteen 2022). Nämä negatiiviset tunteet kuten ärsyyntyminen voivat haitata sosiaalista vuorovaikutusta muiden kanssa. Yliajattelu johtaa myös itsetunnon ja päätöksentekokyvyn heikentymiseen sekä estymiseen olemaan yhteydessä nykyhetkessä. (Askel Terveyteen 2022).

 

Myyntipäivien aikana en ollut oma itseni. Yliajattelin minulle edellisellä viikolla tapahtunutta tilannetta. Tämä johti siihen, että minä en pystynyt keskittymään ja nauttimaan myyntipäivien tuomaa innostusta sekä oppimisia. Minulla oli ahdistunut ja ärsyyntynyt olo. Sain kuitenkin tehtyä puheluita mutta myyntejä minulle ei tullut. Uskon, että asiakas kuuli jopa puhelimen välityksen kautta oman ärsyyntymiseni ja huonon olon sävystäni, vaikka kuinka yritin positiiviselta kuulostaa. Minusta ei tuntunut omalta itseltäni ja se sai minut myös harkitsemaan oman yliajatteluni haittaa elämälleni.

 

ASKELEITA YLIAJATTELUN VÄHENTÄMISEEN

Miten voin vähentää yliajattelun taakkaa? Siihen löytyy, vaikka mitä ohjeita. Päätin nostaa muutaman askeleen, joita löysin eri lähteistä sekä itseltäni. Nämä ovat sellaisia, joita käytän sekä tulen tulevaisuudessa käyttämään.

Yliajattelun hyväksyminen: Hyväksyminen siitä, että yliajattelee, saattaa auttaa rauhoittamaan mieltä. On tärkeää hyväksyä se tosiasia, että yliajattelee asioita. Tämän hyväksyminen voi auttaa ymmärtämään omia ajatuksia ja auttaa myös hahmottamaan omaa mieltä. (Ohraniemi 2018.)

Yliajattelun tunnistaminen: On tärkeää osata tunnistaa, milloin yliajattelee. On tarpeellista tunnistaa ne hetket, jolloin ajattelee liikaa ja miten se vaikuttaa nykyhetkeen. Yliajattelenko tällä hetkellä? Miksi minä tällä hetkellä yliajattelen tätä tilannetta? Miten se vaikuttaa minuun? Tämä auttaa myös erottamaan ns. ”normaalin” ajattelutavan yliajattelusta. (Askel Terveyteen 2022.)

Ajatuksien ylös kirjaaminen: Kun kirjaa omia ajatuksiaan ylös, näkee, että yliajattelun aiheuttamat ajatukset ovat usein absurdeja tai järjettömiä. Kirjoittaessa ajatukset ylös, voi nähdä ne objektiivisemmin ja tarkastella niitä ulkopuolelta. Kun näkee omat yliajattelunsa tulostettuna paperille tai näytölle, niiden absurdius voi tulla selväksi. Tämä voi auttaa tunnistamaan ja tiedostamaan yliajattelun, mikä puolestaan voi auttaa hallitsemaan sitä ja vähentämään sen vaikutuksia mielentilaan. (Ohraniemi 2018.)

Keskusteleminen muiden kanssa: Olen huomannut, että ajatuksista keskusteleminen muiden kanssa auttaa. Ulkopuoliset henkilöt pystyvät antamaan toista perspektiiviä ajatuksistasi. He auttavat sinua ymmärtämään sen, että miettii ihan liian monimutkaisesti asiat.

Minä en ole ajatukseni: Ajatukset ovat loppujen lopuksi vain ajatuksia. Pitää osata pitää mielessä, että sinä et ole ajatuksesi. Ajatuksien muuttaminen positiivisiksi voi olla hyvin hankalaa. Sitä ei edes välttämättä tarvitse yrittää. Se voi jopa vain haitata, jos siihen pyrkii. Sen takia pitää ymmärtää, että ajatukset tulevat ja menevät. Ne eivät aina kuvaa todellisuutta ja niitä on turhaa liikaa vatvoa. (Ohraniemi 2018.)

 

KOHTI TASAPAINOA JA MIELENRAUHAA

Ambiverttinä osaan tarvittaessa olla sosiaalinen ja puhelias mutta se kuitenkin ottaa minulta paljon. Pitkällä aikavälille ihmisten kanssa oleminen vie minulta energiaa. Varusmiespalvelukseni aikana sain innostuksen muiden kanssa verkostoitumiseen ja uusien kokemuksien kokemiseen. Proakatemialla innostus verkostoitumiseen vahvistui ja olen saanut monta mahdollisuutta ns. ”heittää itseni bussin alle”. Uskon, että paras tapa oppia elämään yliajattelun kanssa on spontaanisti tarttua uusiin tilaisuuksiin ajattelematta mitään.

 

En usko, että ikinä pääsen eroon yliajattelusta. Mutta voin ainakin oppia säätelemään sitä niin, että se ei häiritse minun elämänlaatuani. Oppisopimuksessa kolme viimeistä kysymystä ovat minne olen menossa, miten pääsen perille ja mistä tiedän, että olen perillä. Uskon ja tiedän, että olen menossa koko ajan parempaan suuntaa. Ehkä pääsen lähemmäs perille tulemista heittäytymällä tilanteisiin, tuomalla rohkeammin esiin omia ajatuksiani ja mielipiteitä sekä hyväksymällä oman ajatusmaailmani. Mutta en usko, että tulen ikinä tietämään olevani perillä. Ehkä jonain päivänä huomaankin, että yliajattelu ei ole vaivannut minua kuukausiin. Saatan silloin aavistaa olevani yhtä askelta vailla perillä. Mutta totuushan on se, että emme luultavasti tule ikinä olemaan tyytyväisiä. Oli sitten oma elämäntilanteemme, mikä tahansa. Uskon, että tämä on hyvä asia. Se on voima, joka saa meidät menemään eteenpäin ja kehittämään itseämme parhaaksi versioksi.

 

 

Lähteet

Askel Terveyteen. 2022. Miksi yliajattelu on haitallista?. Verkkosivu. Viitattu 31.3.2024. https://askelterveyteen.com/miksi-yliajattelu-on-haitallista/

 

Ohraniemi, E. 2018. Murehditko liikaa? – 11 tapaa vähentää piinaavia ajatuksia. Hidasta Elämää 22.11.2018. Viitattu 31.3.2024. https://hidastaelamaa.fi/2018/11/murehditko-liikaa-11-tapaa-vahentaa-piinaavia-ajatuksia/

 

Oulasmaa, M. & Pesonen, M. 2019. Tunnista tyyppisi: Löydä itsesi ja muiden parhaat puolet. E-kirja. Keuruu: Kustannusoskaeyhtiö Otava. Viitattu 31.3.2024. Vaatii käyttöoikeuden. https://www.bookbeat.com/fi/kirja/tunnista-tyyppisi-167276?gad_source=1&gclid=Cj0KCQjwk6SwBhDPARIsAJ59GwdgiIwPrIqJg01vR_jw71S5MjBTXVCWDruY_oh236Duk471zah-B9kaAovfEALw_wcB

 

Saloni, S. 2019. How To Stop Overthinking. Business World 21.1.2019. Viitattu 31.3.2024. Vaatii käyttöoikeuden. https://go-gale-com.libproxy.tuni.fi/ps/i.do?p=GBIB&u=tampere&id=GALE|A570447754&v=2.1&it=r

Kommentoi