Käsittelen esseessä ekosysteemimallin perus periaatteita ja mahdollisuuksia nykyajan liiketoiminnassa.

Ekosysteemit

Tässä kontekstissa ekosysteemi tarkoittaa tuotetta tai palvelua tarjoavien yritysten muodostamaa verkostoa. Ekosysteemin pääsääntöinen syy olla olemassa, on muodostaa kokonaisuus, joka tarjoaa asiakkaalle mahdollisimman kattavan tuotteen tai palvelun. IT expertice -wikin määritelmässä ekosysteemissä on kyse siitä, kuinka toimijat voivat yhdessä muodostaa suurempaa arvoa kuin kukin tahoista erikseen voisi. (Miettinen 2017)

Yhden yrityksen on harvoin kannattavaa tarjota asiakkaalle kaikkea tarvittavaa, vaan esimerkiksi logistiikka, takuuhuolto tai asennus on kannattavaa ulkoistaa muille yrityksille. Jotta kyseiset yritykset voivat toimia saumattomasti ja sovitusti ilman yllätyksiä, on etukäteen täytynyt tehdä sopimukset tai yhteiset linjaukset jokaisen tahon vastuualueesta.

Vanhan eli perinteisen liiketoimintamallin mukaan arvoa tuotetaan pääsääntöisesti tuotteen tai palvelun kautta. Nykypäivän liiketoiminnassa laatu, arvot ja nopea reagointi on suuri osa asiakkaalle tuotettua arvoa. (Seppänen & Hakola 2019)

Tästä esimerkkinä rakennusala. Yhden yrityksen ei kannata yrittää tehdä kaikkea, kun tarkoituksena on rakentaa kerrostalo. Arkkitehtuuri, maansiirtotyöt, rahoitus, putkityöt, sähköt ja kaikki muu mitä kerrostalon rakennus vaatii. Jokaiselle erilliselle osaamisalalle löytyy pätevä tekijä, jolta työ hoituu todennäköisesti nopeammin ja kustannustehokkaammin sen sijaan, että yhdellä yrityksellä tarvisi olla näistä kaikista ammattitaitoa ja osaamista.

Arvo asiakkaalle

Elämme yhteiskunnassa, jossa kuluttajina vaadimme asioiden tapahtuvan yhä nopeammin ja laadukkaammin. Nopeat toimitukset ja asiakaspalvelun välitön reagointi on lähes välttämättömyys vaativalle kuluttajalle. Asiakas voi olla yksityishenkiö, yritys tai organisaatio. Yleensä yritys- ja organisaatiotasolla toimivat toimijat arvostavat palvelun kokonaisvaltaisuutta, jolloin he pystyvät tilaamaan kokonaisuuden yhdestä paikasta, vaikka todellisuudessa palveluntarjoajia taustalla on useampia.

Digitaalisuuden mahdollisuudet

Digiaika on tuonut mukanaan verkostoitumisen mahdollisuuden ympäri maailmaa. Muun muassa koodaajat ja pelikehittäjät pystyvät muodostamaan suuria työyhteisöjä ilman yhteistä fyysistä lokaatiota. Alan ammattilaiset toimivat saumattomasti yhdessä ja mahdollistavat palvelun tarjoamisen kustannustehokkaasti ja ammattimaisesti. Globaalit markkinat avaavat myös hurjan määrän lisää potentiaalisia asiakkaita varsinkin digitaalisessa liiketoiminnassa. Tällä hetkellä kansainväliset verkkokaupat toimittavat suuria määriä tuotteita ympäri maailmaa äärimmäisellä tehokkuudella ja tarkkuudella. Tämän mahdollistaa ekosysteemin huolellinen suunnittelu ja yhteistyökumppaneiden harkittu valikointi. Jokainen osapuoli hyötyy tilauksista ja mahdollistaa kaikkien ekosysteemissä olevien yritysten kasvun.

“Digitaalisuus on nopeudessaan, skaalautuvuudessaan ja resurssitehokkuudessaan aivan keskeinen kilpailutekijä millä tahansa toimialalla.” (Seppänen & Hakola 2019)

Väkisinkin mieleen kiirii ajatus siitä, että voiko liiketoiminnan suunnitella perustuvan ulkoistetuihin palveluihin? Liikeidea, jossa päätahon tarvitsee hallita kokonaisuutta ja saada toiset yritykset tekemään käytännön työ. Onko esimerkiksi kahden tradenomin mahdollista rakennuttaa kerrostalo ilman alan tietämystä yhdistämällä kaikki osaavat tekijät? Tätä asiaa jään pohtimaat vasta valmistuneen kerrostalon kattoterassille, tuijottaen Tampereen uuden Kansi areenan työmaata.

Lähteet:

Seppänen M & Hakola M, 2019. Unohda vanha bisnesmalli – Digitaaliset ekosysteemit ovat ylivertaisia arvontuotannossa

https://blog.kauppalehti.fi/digiarjessa/unohda-vanha-bisnesmalli-digitaaliset-ekosysteemit-ovat-ylivertaisia-arvontuotannossa

Miettinen V, 2017. Voittavaa ekosysteemiä etsimässä

Työ-ja elinkeinoministeriö