Johtajan ”oikeanlaiset” piirteet

Yleinen väärinkäsitys johtajuudesta sanoo työntekijöiden olevan johtajiaan varten. Tosiasiassa johtajien kuuluisi olla työntekijöitään varten mahdollistaen paras mahdollinen työympäristö. Mutta miksi näin? Johtajuus määrittyy vuorovaikutuksen kautta, mutta se vaatii taakseen oikeanlaista valtaa. Yleisin sudenkuoppa huonojen johtajien keskuudessa onkin niin sanottuun pakkovaltaan ja asemaansa tukeutuminen. Mitä sitten ovat nämä oikeanlaiset piirteet ja toimintatavat? Hyvän johtajan pitäisi johtaa esimerkin kautta eikä piiloutumalla tittelinsä taakse. Esimerkillisen johtajan piirteisiin kuuluu myös asiantuntijuus sekä timanttiset vuorovaikutustaidot. Omastakin kokemuksesta voin kertoa vääränlaisen johtamistavan tappavan työnteosta kaikenlaisen ilon. Tällöin kärsii myös motivaatio työn tekemistä kohtaan, mikä puolestaan taas vähentää tehokkuutta. Jos johtaja on ystävällinen, kohtelee kaikkia tasapuolisesti ja osaa auttaa tarvittaessa, on alaisten helppo seurata perässä. Kukaan ei tietenkään työskentele yrityksessä kovempaa kuin sen perustaja itse, mutta oikeanlaisella vuorovaikutuksella voi alaisia motivoida jopa lähes samalle tasolle. (Koulutus.fi 2019.)

Karismalla on tietysti aina paikkansa, kuten muun muassa Nelson Mandela osoitti puheissaan, mutta mitä muita piirteitä johtajalla olisi oikeasti hyvä olla? Täydellistä vastausta kysymykseen tuskin on olemassakaan, mutta muuten vastaus on pääteltävissä jopa maalaisjärjellä. Hyvä johtaja kuuntelee alaisiaan ja ajaa heidän etuaan. (Koulutus.fi 2019.) Ego kuuluisikin jättää johtamisesta pois kokonaan. Tärkein niin sanotuista ”feminiinisistä” piirteistä johtajalle onkin juuri ihmislähtöisyys (Sipilä 2022). Tämä ei tietenkään tarkoita, etteivät miehet pystyisi ihmisläheisyyteen. Naiset ovatkin vaan jo psykologiankin näkökulmasta olleet aina enemmän kiinnostuneita ihmisistä, kun taas miehet ovat luontaisesti kiinnostuneempia asioista. Tämä on havaittavissa selkeästi esimerkiksi sukupuolijakaumissa eri alojen välillä. Siinä missä hoitoala on naispainotteinen, ovat teollisuuden alat miespainotteisia. (Peterson 2019.) Ihmislähtöisyys onkin tärkeää johtajalle kuin johtajalle. Esikuvana toimiminen on myös huomattavasti helpompaa, kun on ensiksi kuunnellut, mitä alaiset ovat oikeasti mieltä ja mitä he oikeasti tarvitsisivat menestyäkseen työssään parhaalla mahdollisella tavalla.

Suunta on oikea

Kuuluisimmilla johtajilla läpi historian on kaikilla ollut jotain yhteistä: sukupuoli. Miehiä on vielä tänäkin päivänä naisia enemmän johtotehtävissä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla ympäri maailmaa. Syyksi tähän on aina rinnastettu miesten piirteiden olevan naisten piirteitä sopivampia johtotehtäviin. Kyseisiksi piirteiksi luetellaankin usein kaikkea aina itsevarmuudesta karismaattisuuteen saakka. Vaikka lasikatto on Suomessakin vielä olemassa, on asian suhteen kuitenkin tapahtunut jo huomattavaa kehitystä, varsinkin viime vuosien aikana. Suomi on noussut Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n määritelmän mukaan aivan täydellisen tasa-arvon kynnykselle. EVA:n määritelmän mukaan tasa-arvoisessa yhteiskunnassa sukupuolet ovat edustettuna johtotehtävissä 40–60 prosentin osuuksilla. Naisten osuus vuoden 2022 tutkimuksessa olikin Suomessa jo 37,5 prosenttia. Länsinaapurillemme Ruotsille sekä heidän reilulle 43 prosentille häviämme kuitenkin vielä selkeästi. Suomi on ottamassa mallia Ruotsista muun muassa elokuussa voimaan astuvan perhevapaauudistuksen avulla. Uudistus tuleekin vähentämään vanhempainvapaiden aiheuttamaa epätasa-arvoa miesten ja naisten välillä, muun muassa kiintiöimällä vapaita sekä viestimällä työnantajille vanhempainvapaiden tasa-arvosta. (Parviala 2022.)

Pohdinta

Toisin kuten saattaa kuvitella, ei tasa-arvon kasvaminen ja näkymättömän syrjinnän vähentyminen työyhteisöissä ole ainoastaan naisten etu (Parviala 2022). Tasa-arvon toteutuessa täydellisesti pääsee myös markkinatalous kukoistamaan. Parhaiden lahjakkuuksien, johtajien ja osaajien päästessä omille paikoilleen toteuttamaan itseään täydellä potentiaalilla, hyötyy siitä koko yhteiskunta.

Mieleeni herää kysymys, onko miesten etuina pidettyjen johtajuuspiirteiden ”oikeanlaisuudesta” ollut joskus valideja näyttöjä reaalimaailmassa? Näin ei ole ainakaan kirjailija ja brändiasiantuntija Arwa Mahdawin mielestä. Mahdawin mukaan kaikkia kriisejä voidaankin pohjimmillaan pitää johtajuuskriiseinä. ”Huono ja ylimielinen johtajuus kostautuu. Isoa egoa taas on tavattu pitää miesjohtajien helmasyntinä”, Mahdawi toteaa. (Sipilä 2022.) Hetken asiaa pohdittuani, ymmärrän Mahdawin ajatuksen yllättävänkin hyvin. Kuten Mahdawinkin viittaa, on maailmanhistoriaa takaisinpäin kelaillessa mielestäni aika vaikea kuvitella historian suurimpien konfliktien aiheuttajiksi naisia. En voikaan kuin vain ajatella, millainen olisi maailmantila tälläkin hetkellä, jos maailman Putinien sijaan johdossa olisi enemmän Sanna Marineja sekä Angela Merkelejä.

Lähteet

Koulutus.fi. 2019. 5 vinkkiä parempaan johtajuuteen. Verkkosivu. Viitattu 13.3.2022. https://www.koulutus.fi/artikkelit/5-vinkkia-parempaan-johtajuuteen-12358

Parviala, A. 2022. 7 000 ihmisen pomo Sara Mella: On tapahtunut valtava muutos – Suomi nousi “täydellisen tasa-arvon” kynnykselle, sanoo EVAn tutkimus. Yle. Verkkosivu. Viitattu 2.3.2022. https://yle.fi/uutiset/3-12300477

Peterson, J. 2019. Why most women don’t want to be engineers | Jordan Peterson. Tallenne paneelikeskustelusta. Viitattu 13.3.2022. https://youtu.be/VlivpS31pIc

Sipilä, A. 2022. Feminiininen johtamistapa on tulevaisuudessa valttia, sanoo brittiläinen uutuuskirjan tekijä, joka on seurannut myös Sanna Marinin tekemisiä. Helsingin Sanomat. Verkkosivu. Viitattu 2.3.2022. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008470640.html