Direktio-oikeuden soveltamisesta asteen verran selkeämpää

Olemme yhtiökumppanini Joonan kanssa huomanneet ja kuulleet direktio-oikeuden soveltamisen haasteista. Meille on tullut kommenttia muun muassa siitä, että pitäkää huoli, että ette tule haastetuksi oikeuteen direktio-oikeuden takia.

Mitä tämä direktio-oikeus sitten tarkoittaa. Direktio-oikeus on kaikessa yksinkertaisuudessaan työnantajan työnjohto- ja valvonta oikeus, sen yleisimpiä näkyviä vaikutuksia on, että työnantaja määrittelee mitä työtä sekä missä, milloin ja miten se tehdään. Työsopimussuhteessa asia on sinällään yksinkertainen, kun työntekijän sekä työnantajan välillä tehdään työsopimus, jolla sovitaan työntekemisestä vastiketta vastaa työnantajan työn johdon alla.

Asia saattaakin monimutkaistua siinä kohden, kun työn teettäjä ja yksityisen elinkeinonharjoittaja sopivat työn suorittamisesta toimeksiantosopimuksella. Toimeksiantosopimuksella toimiminen ei ole mitenkään väärin, mutta voi kuitenkin olla, että toimeksiantosuhde täyttää lain silmissä työsuhteen tunnusmerkit.

Työsopimuslain 1. luvun 1. pykälän 1. momentissa sanotaan seuraavasti: ”Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla ottamalla huomioon työn tekemisen ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään, osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat.”

Työsopimuslaki tuntee siis tosiasiallisesti vain työsuhteen tunnusmerkit. Näiden merkkien täyttyessä on kuitenkin toimeksiantosopimus tulkittavissa työsuhteeksi.

Tämä direktio-oikeuden ymmärtäminen on hetkellä sekä yrityksillä, että yksityisillä elinkeinonharjoittajilla Suomen Yrittäjien juristin sekä Aluehallintoviraston tarkastajan mukaan vähintäänkin vajavaista. Yrityksille yksityisten elinkeinonharjoittajille työn tarjoamiseen voi olla monta hyvää syytä yhtä lailla kuin yksityiselle elinkeinonharjoittajalle voi olla monta hyvää syytä tehdä työtä tällä tavalla. Kuitenkin tämän asian ytimessä koen, että ratkaisut, jotka on tehty tietoisesti ovat parempia kuin tehdä hyvältä kuulostava joltakin tutulta kuuluta ratkaisu.

Yritykselle etuja voivat olla kevyempi taloushallinnon hoito, vastuun jakautuminen, ostopalvelun mukana tuoma ALV hyöty. Yksityiselle elinkeinonharjoittajalle taas toisaalta hyötyjä voivat olla suurempi itsemääräämisoikeus mm. työaikoihan, työnteko ilman kilpailukieltoa, ALV alarajahuojennuksen hyödyntäminen. Kuitenkin näissä asiassa isona riskinä saattaa olla yritys haluaa tarjota työtä yksityisille elinkeinonharjoittajille vain helpottaakseen omaa päätään, mm. vastuiden työntämisellä toisaalle tai hinnan polkemisella. Yksityisten elinkeinonharjoittajien, tässä kontekstissa toiminimi sekä kevytyrityspalvelut trendi varsinkin nuorten keskuudessa ajaa monesti markkinaa väärään suuntaan. Voi olla, että yksityiset elinkeinonharjoittajan eivät aina alkuun hoksaa, että työstä pitäisi saada siinä määrin vastiketta, että se tosiasiallisesti kattaisi elannon, ylityö, ilta sekä pyhälisät, vuosilomat sekä eläke- ja muut vakuutukset sekä toisaalta yrittäjänä toimimisen kannalta yrityksen pitäisi tehdä myös tuotollista liiketoimintaa. Liian monesti olen saanut kuulla, että 18€ ALV 0% laskutettuna on hyvä tienesti, ei ole.

Harhaillaanpas takaisin aiheen pariin. Kuten aikaisemmin todettua voidaan siis toimeksiantosopimuksella työtä tekevä todeta työsopimuslain mukaiseksi työsuhteeksi. Tämä oli kiinnostava kysymys. Missä tapauksessa ja miten tuo voi tapahtua. Asiasta löytyy tietoa, mutta se on hyvin levällään useiden eri lähteiden takana. Toisaalta taas asiaan ei ole kukaan pystynyt tekemään selkeää rajanvetoa, miten toimimalla sopimussuhde tosiasiallisesti katsottaisiin yrittäjän toimimiseksi. Tätä asiaa helpottaakseen loinkin suuntaa antavan sopimussuhteen määrittämisen tunnusmerkistökaavio. Kaaviota voivat hyödyntää kaikki yritykset, jotka tarjoavat työtä yksityisille elinkeinonharjoittajille sekä kaikki, jotka tekevät työtä yksityisinä elinkeinonharjoittajina. Tärkeä on kuitenkin huomioida, että taulukko on suuntaa antava miten sopimussuhde voitaisiin tulkita. Lopullisesti tämän asian kuitenkin päättää Suomessa tarkistuksia tekevät tahot: Aluehallintovirasto sekä Eläketurvakeskus perustuen kokonaisharkintaan. Tarkistuksessa edeltävien tahojen edustaja saapuu tekemään tarkastusta. Toimeksiantosopimusta aletaan katselemaan laissa määriteltyjen työsuhteen tunnusmerkkien näkökulmasta. Mikäli nämä täyttyvät olisi kyseessä tosiasiallinen työsuhde, kuitenkin mikäli tarkistuksessa on tullut vastaan itsenäistä elinkeinonharjoittamista tukevia tunnusmerkkejä turvaudutaan kokonaisharkintaan.

Tunnusmerkistöä voidaan siis hyödyntää suuntaa antavasti. Voit arvioida tällä omaa toimeksiantosuhteessa tekemääsi työtä tai toimeksiantosopimuksella teettämääsi työtä. Tosiasiallisen tehtyyn työhön liittyviä tunnusmerkkejä tunnistaessasi ja merkkaillessa syntyy jonkinlainen käsitys siitä, kummalle puolelle sopimussuhde voisi enemmän kallistua. Kaavioissa kuitenkin keskeltä timantin sisältä tunnusmerkkejä, jotka ovat painokkaampia tunnusmerkkejä. Esimerkiksi työsuhteen tunnusmerkistössä on timantin sisällä olevat tunnusmerkit sen luonteisia, että näiden täyttyessä olisi lähtökohtaisesti kyseessä työsuhde ja hankalasti enää tulkittavissa itsenäisenä elinkeinonharjoittajana toimimiseen. Kuitenkin mitä enemmän vastapainoksi löytyy yksityisenä elinkeinonharjoittajan toimimisen tunnusmerkkejä, on se siltikin mahdollista ja loppukädessä tarkastuksessa viranomaisen harkintavallassa, kysymys tavallaan onkin, että kuinka paljon haluat asian jättää tuohon viranomaisen harkintavaltaan. Yksinkertaisuudessaan mitä enemmän yksityisen elinkeinonharjoittajan tunnusmerkkejä täyttyy, sitä parempi tilanne on, mikäli yrittäjäksi tulkitseminen on tahdottu lopputulema.

Tämä oli vain lyhyt kurkistus aiheeseen. Mikäli haluat kuitenkin tutustua aiheeseen syvemmälle, olemme tehneet aiheesta opinnäytetyön, jossa perkaamme tätä haastetta syvemmältä. Löydät opinnäytetyön otsikolla: Oletko työn tosiasiallisten tunnusmerkkien valossa yrittäjä vai työntekijä? Tekijöinä Pyry Paaso sekä Joona Paaso

Lähteet:

https://www.yrittajat.fi/tiedotteet/tyontekijan-ja-yrittajan-valista-rajanvetoa-ei-pida-muuttaa/ 

https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/tyosuhteen-tunnusmerkit 

Salli, Minna. Epätyypilliset työsuhteet käytännönläheisesti: erilaiset työn tekemisen tavat ja muodot. Helsinki: Kauppakamari, 2012. Print. 

Kaisto, Janne., and Ilari. Kallio. Työsopimuksen tunnusmerkit. Helsinki: CC Lakimiesliiton kustannus, 2011. Print. 

https://www.linnunmaalex.fi/2020/02/21/tyosuhde-vai-toimeksianto/ 

https://www.merilampi.com/blogit/tyon-suorittajana-tyontekija-vai-yrittaja