Canvoihin kangistunut

Start up on yritys, joka usein liitetään nopeaa kehitystä ja kasvua hakevaan teknologia-alan yritykseen. Start up -yrityksiä voi kuitenkin olla kaikki sellaiset yritykset, jotka tavoittelevat vain nopeaa kasvua. Tässä esseessä käsittelen start up -yrityksiä, business model canvasia, lean canvasia sekä niiden hyötyjä ja eroja liiketoiminnassa.

Business model canvas

Business model canvas (jäljempänä BMC) on visuaalinen alusta, jonka avulla yrittäjä pystyy kirjaamaan ylös liiketoimintamallinsa tai kehittelemään sen avulla uusia toimintamalleja. Alexander Osterwalder kehitti idean BMC:stä vuonna 2005. BMC luotiin alun perin start up -yrityksiä varten, mutta se juurtui nopeasti tavallisiin yrityksiin. Perinteinen liiketoimintasuunnitelma ei ollut tarpeeksi ketterä reagoimaan muuttuviin tarpeisiin ja tilanteisiin tai uusien ideoiden kehittämiseen.

Mullistavin asia, jonka BMC:n toi maailmalle oli sen yksinkertaisuus; se mahtui yhdelle ainoalle sivulle. Siinä missä liiketoimintasuunnitelma on monisivuinen paperirypäs, BMC teki liiketoiminnan suunnittelusta yksinkertaisempaa ja jäsennellympää ja tehokkaampaa. BMC pystyy määrittelemään tärkeimmät toiminnot, jotka tuottavat arvoa ja tuloja yritykselle. Lisäksi se mahdollistaa jo olemassa olevan liiketoimintamallin testaamisen nykyisillä markkinoilla. BMC ei sovi yrityksiin niiden varhaisessa kehitysvaiheessa, sillä se mahdollistaa riskialttiita oletuksia liiketoimintamalliin liittyen, kuitenkaan tarjoamatta selkeää tapaa todentaa näitä oletuksia.

Lean canvas

Termi Lean canvas syntyi vuonna 2010 Ash Mauryan toimesta, joka huolestui BMC:n mahdollistamista riskialttiista oletuksista. Hän muodosti BMC:stä ketterämmän variaation, Lean canvasin. Sana Lean tarkoittaa ohutta tai niukkaa ja kuten nimi kertoo, Lean canvas onkin BMC:stä entistä yksinkertaistetumpi versio. Lean canvas perustuu turhien ja arvoa tuottamattomien toimintojen poistamiseen, nopeisiin tuotekehityssykleihin sekä aidosti asiakkaiden tarpeisiin keskittymiseen. Toimiminen epävarmassa tilanteessa on suurin haaste start up -yrityksille. Lean canvas auttaa tähän haasteeseen luomalla ideoista ensin hypoteeseja. Lisäksi se keskittyy enemmän halutun ongelman tai tarpeen ratkaisuun, kun lähdetään rakentamaan uutta liiketoimintaa. Tämä antaa yrittäjille mahdollisuuden ketterään valmiuteen mukauttaa liiketoimintamalliaan, kun yritys kasvaa, kehittää ja iteroi tuotettaan. Lean canvasin etuina voidaan pitää sen kykyä keskittyä ongelman ymmärtämiseen, yksinkertaisten ratkaisuiden testaamiseen sekä ylimääräisten riskitekijöiden karsimiseen.

Lean canvas nostaa keskiöön asiakaslähtöisyyden. Mallissa keskitytään ennen kaikkea yrityksen vahvuuksiin suhteessa asiakkaisiinsa ja sen kautta arvon tuottamiseen. Lean canvasin avulla kuvataan liiketoiminnan ydintä ja tapaa toimia. Useat tahot suosittelevat tekemään ensin Lean canvasin ja sen jälkeen vasta liiketoimintasuunnitelman. Järjestys on looginen, kun ajatellaan yrityksen arvonluontia. Lean canvaan avulla yritys pystyy keskittymään ensisijaisesti asiakkaiden ongelmiin ja tarpeisiin, joka mahdollistaa tuotteiden mahdollisimman pitkälle luodun edistyksellisyyden. Tämä näkyy asiakkaalle laadukkaana ja käytännöllisenä tuotteena, luoden toimivan tuotteen käytöstä syntynyttä arvoa loppukäyttäjälle. Yhtenä Lean canvaan heikkoutena pidetään sen rajoittunutta strategista ajattelua, joka keskittyy lähinnä tämänhetkiseen tilanteeseen, eikä tulevaisuuden suunnitelmiin ja ratkaisuihin. Tämän vuoksi Lean canvas onkin erinomainen lähtökohta uudelle liiketoiminnalle, sillä strategia seuraa kasvua. Tämä edesauttaa yrityksen liiketoimintaa kokonaisvaltaisesti; kun yrityksen perustukset (Lean canvas) ovat kunnossa, on turvallista lähteä rakentamaan pilvenpiirtäjää (liiketoimintasuunnitelma, strategia ja kasvu).

MVP

Yrityksillä on usein tapana ajatella, että tuotetta ei voida tuoda markkinoille, ellei se ole täydellinen. Tällainen ajatusmaailma kuluttaa aikaa, vaivaa ja rahaa, kun tuotteesta tai palvelusta yritetään luoda timanttia. Täydellistä timanttia harvoin kuitenkaan syntyy ensiyrittämällä; yleensä sitä täytyy hioa.

Monet urheilua seuraavat saattavat helposti sekoittaa termin MVP, joka urheilupiireissä tarkoittaa useimmiten Most Valuable Player. Liiketoiminnassa MVP taas tarkoittaa Most Viable Product. Start up- yritysten valttina toimii MVP, sillä rahaa, aikaa ja resursseja ei ole samalla tavalla käytössä, kuin suurissa teknologiayrityksissä. MVP itsessään tarkoittaa uutta tuotetta tai palvelua, jossa on vain sellaiset ominaisuudet, jotka tyydyttävät varhaisten asiakkaiden tarpeet. Tällaisen tuotteen tarkoitus on kerätä palautetta tuotekehitykseen. Yksinkertainen esimerkki on tuoda markkinoille hiomaton puutuoli. Tuote itsessään on käytettävissä, se pysyy kasassa, sen toimintaperiaate on asiakkaalle selkeä ja asiakas tarvitsee kyseisen tuotteen istumiseen. MVP:n ideana on tuoda niin sanottuja keskeneräisiä tuotteita markkinoille, jotta niistä saataisiin mahdollisimman tehokkaasti ja aidon asiakaspalautteen kautta luotua entistä parempia, ilman turhia olettamuksia. Tässä tapauksessa tuoli voitaisiin hioa, siihen voitaisiin lisätä pehmuste ja vaikkapa käsinojat. Näin tuotteesta kiinnostuu todennäköisesti yhä useampi kuluttaja ja yritys tuottaa enemmän arvoa paitsi asiakkailleen myös liiketoiminnan numeroiden valossa. Lähteistä löytyvä video selventää hyvin tätä toimintamallia ja sitä voi hyödyntää lähestulkoon missä tahansa projektissa.

MVP ja Lean canvas kulkevat osiltaan käsikädessä. Siinä missä MVP:n ideana on olla nopean kehityssyklin toimintaan perustuva tuote, on Lean canvasin ideana luoda nopea ja tarpeeksi kattava suunnitelma tuotteesta ja sen käytöstä. Järjestyksessään Lean canvas tulee ensin, ja sitä seuraa MVP. Arvonluonti MVP:n kautta asiakkaalle voidaan kokea monella tapaa. Innostujat ovat niitä, jotka haluavat saada käsiinsä aina uusimmat tuotteet, palvelut ja sovellukset. Innostujat eivät niinkään välitä siitä, onko sovellus, tuote tai palvelu visuaalisesti näyttävä tai siitä, kuinka tehokkaasti ja toimivasti se toimii aluksi. Heille tärkeintä on uutuuden viehätys sekä eksklusiivinen ajatus; olen ensimmäisten joukossa ketkä tätä käyttävät. Arvoa syntyy myös kehittävien palautteiden antamisesta. Kun palvelu kehittyy ja asiakas huomaa palautteensa luoneen konkreettisen muutoksen tuotteeseen, on arvonluonti onnistunut. Paitsi toimivamman tuotteen puolesta, myös kokemuksena siitä, että asiakkaan toiveita on huomioitu, luovat arvoa etenkin start up- yrityksille. Arvonluonti tällaisissa tilanteissa synnyttää parhaimmillaan tiiviin ”faniyhteisön”, jotka omaksuvat tuotteiden kautta brändin omakseen. Tämä tuottaa jatkuvaa liiketoimintaa ja tiivis yhteisö toimii tehokkaana, ilmaisena markkinoinnin välineenä. MVP:n avulla start up pystyy tehokkaasti, kustannusystävällisesti sekä asiakaslähtöisesti luomaan merkittävää liiketoimintaa.

”Most viable product could just be the Most valuable player”

LÄHTEET:

Kukkonen, E. 2017. Minimum Viable Productin luominen startupidealle. Opinnäytetyö. Liiketalouden koulutusohjelma. Luettu 24.3.2021.

Kniberg, H. 2016. Making sense of MVP (Minimum Viable Product). Katsottu 24.3.2021. https://www.youtube.com/watch?v=0P7nCmln7PM&t=1s

Lean Canvas Example. 2017. Katsottu 24.3.2021. https://www.youtube.com/watch?v=2nW9lg-fenY&t=1s