Johdanto

Usein saa kuulla kysymyksen siitä, miten Proakatemialla toimivien tiimiyritysten tiimit muodostetaan. Jokainen Proakatemialle sisään tuleva opiskelija tekee ensimmäisen puoli vuotta perusopintoja perinteisen opiskelumallin mukaisesti luennoilla istumalla. Puoli vuotta kestävien perusopintojen jälkeen sisään otettu ryhmä jaetaan tiimeihin, joissa opiskelijat tulevat toimimaan tiimiyrittäjänä loppu opiskeluidensa ajan. Tiimien muodostamisen välineenä käytetään tohtori Meredith Belbinin kehittämää Belbin -tiimiroolitestiä. Testi arvioi kullekin yksilölle arviointien perusteella tiimirooliprofiilin, josta nousee vahvimmin kyseisessä yksilössä näkyvät tiimiroolit. Uudet tiimit jaetaan siten, että kuhunkin aloittavaan tiimiin pyritään saamaan tasaisesti eri tiimirooleja. Tämä mahdollistaa tiimien oppimisen sekä menestyksekkään toiminnan opiskelujen aikana. Tässä esseessä tutustutaan tarkemmin Belbinin taustoihin.

Historiaa

Meredith Belbin eli lapsuutensa sodan keskellä ja oli jo nuoresta lähtien hyvin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Hän päätyi opiskelemaan yliopistoon klassillisia kieliä sekä antiikin kulttuuria, sillä oli meritoitunut näiden parissa jo aiemmin. Nopeasti Belbin kyllästyi kuitenkin aiheeseen ja alkoi opiskelemaan antropologiaa sekä taloutta. Hän päätyikin vaihtamaan pääaineekseen psykologian ja valmistui lopulta psykologian tohtoriksi. Tohtoriksi valmistumisen jälkeen Belbin alkoi tutkimaan ikääntyneitä työntekijöitä teollisuudessa ja luennoi mm. työn ja vapaa-ajan tasapainosta. Hän vieraili ja tutustui prosessin aikana satoihin yrityksiin ja kiersi ahkerasti ympäri maailmaa. (Belbin 2015, 5.) Lopulta Belbin päätyi tekemään tutkimusta tiimien toiminnasta vuonna 1969 ITRU eli The Industrial Training Research Unittiin. He aloittivat yhdessä kolmen muun tutkijan kanssa 9-vuotta kestäneen tutkimuksen, joka toteutettiin noiden vuosien aikana 3-kertaa vuodessa 8-tiimin voimin tapahtunein simulaatioin. Nämä kaikki dokumentoitiin ja mitattiin tarkasti. (Belbin 2015, 6.)

Simulaatiossa mukana olleet yksilöt jaettiin tiimeihin psykologisten testien (16PF sekä PPQ) sekä kriittisen ajattelun testin (CTA) avulla. Tiimeistä tehtiin erilaisia. Yksilöiden tiimin kanssa käymä puhe taltioitiin puolen minuutin jaksoihin, jotka jaettiin seitsemään eri kategoriaan havainnoitsijoiden toimesta. Viikon kestäneen simulaation päätteeksi tiimien – jotka toimivat yritysmuotoisesti – tuloksia pystyttiin vertailemaan liiketoiminnan tuloksia hyödyksi käyttäen. Tutkimuksen oletuksena oli, että korkean älykkyystason tiimi menestyisivät paremmin ja huonomman älykkyystason huonommin. Älykkäimmät tiimi eivät kuitenkaan saavuttaneet täyttä potentiaaliaan kokeen aikana. Lopputulos oli, että tiimit, joissa oli sopivassa suhteessa erilaisia yksilöitä, menestyivät paremmin. Näin ollen psykologisten testien sekä CTA testin perusteella oli mahdollista päätellä, olisiko tiimi menestynyt vai ei menestynyt. (Belbin 2015, 3.)

Tutkimuksessa selvisi, että yksilöt reagoivat ja toimivat erilaisissa tilanteissa eri tavoin. Erimielisyydet voivat potentiaalisesti hajottaa tiimin. Kuitenkin erilaiset näkökulmat voivat nousta tiimin vahvuudeksi, jos eri näkökulmat otetaan huomioon ja päätökset tehdään sekä toimitaan näistä syntyvien kompromissien perusteella. Tutkimuksessa menestyneimmissä tiimeissä oli paljon eri reagointitapoja sekä käyttäytymismalleja. Kahdeksan käyttäytymismallia osoittautui erottuviksi ja käytettävimmiksi. Näille kahdeksalle mallille annettiin nimitys tiimiroolit. Myöhemmin tutkimuksen kautta näiden lisäksi listaan on lisätty vielä yhdeksäs tiimirooli. Siitä lähtien näitä tiimirooleja on käytetty tiimien ja liiketoiminnan kehittämisessä ympäri maailmaa. (Belbin 2015, 4.)

Vuonna 1988 perustettiin Belbinin perheen toimesta Belbin Associates markkinoimaan, edistämään ja myymään Belbin tiimiroolitestejä ympäri maailmaa. Organisaatio kehitti Interplace ohjelmiston, jolla tiimirooleja pystyttiin testaamaan ja joka toimii edelleen testien taustalla. Belbin on kirjoittanut useita kirjoja tiimirooleista sekä niiden käytöstä organisaatioissa. (Belbin 2015, 7.)

Tänä päivänä

Belbinin tiimiroolitestejä käytetään ympäri maailmaa myös esimeriksi maailman merkittävimmissä yrityksissä sekä julkisissa isoissa organisaatioissa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että nykypäivän kompleksissa maailmassa tarvitaan heterogeenisiä eri tiimirooleista koostuvia tiimejä, sillä niillä on parhaat edellytykset ratkaista haastavia sekä kompleksisia ongelmia. Aiemmin tiimiroolitestien määrittäminen vaati huolellista laboratorio olosuhteissa toteutettua tutkimusta, mutta tänä päivänä Belbinin testijärjestelmä toimii verkossa. Verkkoalustalla mittaamiseen käytetään The Belbin Team Role Self‐Perception Inventory (BTRSPI) testiä. Se mittaa testin tekevän yksilön käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa eikä persoonallisuutta eli kyseessä ei ole psykologinen testi. Testin täyttää testattava itse sekä enintään kuusi ulkopuolista arvioitsijaa. Ulkopuolisten arvioitsijoiden käyttö parantaa testin tuloksia sekä käytettävyyttä. (Belvin 2014, 3.)

Testissä pisteytetään erilaisia väittämiä, joiden pohjalta algoritmi laskee testattavalle ominaisimman tai ominaisimmat tiimiroolit. Raportissa on varsinaisen tiimiroolitestin tuloksen lisäksi analysointia esimerkiksi yksilön potentiaalin hyödyntämisestä, palautetta ja kehitysehdotuksia oman tiimissä toimimisen kehittämiseen sekä ehdotettuja työskentelytyylejä. Jos esimerkiksi kokonainen työtiimi toteuttaa Belbin tiimiroolitestit järjestelmästä on mahdollista ottaa myös käyttöön esimerkiksi tiimiraportti, työsuhderaportti, työraportti sekä työn soveltuvuusraportti. Kaikkien näiden tekemistä organisaatiossa pystytään hallitsemaan Interplace tilin kautta verkossa. Suomessa Belbiniä edustaa ja testejä myy Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK 2022.)

Yhdeksän eri tiimiroolia

Tutkimuksen johdosta Belbin tiimirooleihin on muotoutunut 9-erilaista tiimiroolia, joista yhdeksäs eli asiantuntija (Specialist) on lisätty myöhemmin (Belbin 2014, 6). Tiimiroolit voidaan jakaa kolmeen pääryhmään, joita ovat tekemisorientoineet, ihmisorientoitunee sekä ajatteluorientoituneet tiimiroolit (Belbin 2014, 14).

Mahdollisuuksien selvittäjä, ihmisorientoitunut (Resource Investigator)

Mahdollisuuksien etsijät tuovat ideoita & mahdollisuuksia tiimin käytettäväksi. He ovat ulospäin suuntautuneita, etsivät aktiivisesti erilaisia mahdollisuuksia sekä rakentavat verkostoja. Rooliin saattaa liittyä yli optimismia sekä menettää kiinnostuksensa. Toisinaan heidän voi olla vaikeaa seurata johtajan tai johdon ohjeita. (Belbin 2022.)

Tiimityöntekijä, ihmisorientoitunut (Teamworker)

Tiimityöntekijät liimaavat tiimin yhteen ja saavat sen toimimaan yhteisen tavoitteen eteen. He osaavat hahmottaa tiimiltä vaaditut tehtävät ja olla vahvasti vaikuttamassa näiden tehtävien tekemiseen ja saavuttamiseen. He ovat yhteistyökykyisiä, tarkkaavaisia sekä osaavat kuunnella. Rooliin saattaa liittyä konfliktien ja päätöksenteon pelkoa. He saattavat epäröidä, jos päätös on tiimin kannalta epäsuotuisa. (Belbin 2022.)

Järjestelijä, ihmisorientoitunut (Co-ordinator)

Järjestelijät fokusoituvat vahvasti tiimin tavoitteeseen ja organisoivat sekä delegoivat työtä tavoitteeseen tai tavoitteisiin pääsemiseksi. He ovat kypsiä ja itsevarmoja ja omaavat kyvyn tunnistaa vahvuuksia sekä löytää yhteisiä päämääriä ja tavoitteita. Rooliin saattaa liittyä manipuloivaa otetta sekä ylidelegointia, jolloin henkilö itse ei kanna tasapuolista panosta tiimin eteen. (Belbin 2022.)

Innoivoija, ajatteluorientoitunut (Plant)

Innovoijat ratkovat tiimissä ilmeneviä ongelmia luovasti ja ennakkoluulottomasti. He ratkaisevat haastavia ongelmia sekä tuovat uusia ideoita tiimille. Rooliin saattaa liittyä liikaa omaan maailmaan sulkeutumista, joka huonontaa tiimin sisäistä vuorovaikutusta sekä reaalielämän rajojen unohtamista. Rooliin voi liittyä myös unohtelua sekä hajamielisyyttä. (Belbin 2022.)

Tarkkailija-arvioija, ajatteluorientoitunut (Monitor Evaluator)

Tarkkailija-arvioijat tuo tiimiin loogista ajattelua sekä kyvykkyyttä tehdä päätöksiä, kun niitä täytyy tehdä. He pyrkivät tuomaan esiin ja punnitsemaan erilaisia vaihtoehtoja tiimin kannalta objektiivisesti. Rooliin saattaa liittyä innostuksen puutetta sekä kyvyttömyyttä innostaa muita. Lisäksi tarkkailija-arvioijat saattavat olla ylikriittisiä ja analysoivia. He saattava hidastaa päätöksentekoprosessia. (Belbin 2022.)

Asiantuntija, ajatteluorientoitunut (Specialist)

Asiantuntijat tuntevat esimerkiksi toimialan substanssin, jossa tiimi toimii, erittäin hyvin. He osaavat fokusoitua asioihin oma-aloitteisesti ja tuovat tiimiin merkittävästi tietoa ja osaamista. Rooliin saattaa liittyä ajattelun siiloutumista sekä liikaa yksityiskohtiin takertumista. Asiantuntijat saattavat yllättää tiimin tietotulvalla. (Belbin 2022.)

Hahmottelija, tekemisorientoitunut (Shaper)

Hahmottelijat tuovat energiaa sekä voimaa tiimin tavoitteisiin pääsemiseen, jotta tiimi keskittyy tekemisessään oikeisiin asioihin. He mahdollistavat tiimin jokapäiväisen arkisen tehokkaan toiminnan, kuitenkin siten, ettei toiminta uraudu eli heillä on kyky haastaa. Heiltä löytyy rohkeutta sekä energiaa mennä yli myös vaikeista asioista. Roolissa saattaa kuitenkin myös loukata tai provosoida muun tiimin jäseniä, jos roolii tulee esiin hyvin vahvasti ja toistuvasti. Vahva tavoitteeseen pääsemisen tahto voi tehdä hahmottelijoista myös hyvin ankaria. (Belbin 2022.)

Toteuttaja, tekemisorientoitunut (Implementer)

Toteuttajat kehittävät toimivia strategioita ja toteuttaa niitä tavoitteeseen pääsemiseksi mahdollisimman tehokkaasti. He ovat käytännönläheisiä, luotettavia sekä tehokkaita sekä vievät ideat käytäntöön. He hoitavat tehtävät, jotka pitää hoitaa. Roolissa saattaa esiintyä joustamattomuutta ja hitautta reagoida uusiin asioihin eli he lämpenevät hitaasti. Heidän voi olla vaikea päästää irti omista ajatuksistaan, vaikka tuleva muutos olisi positiivinen. (Belbin 2022.)

Viimeistelijä, tekemisorientoitunut (Completer Finisher)

Viimeistelijät vievät tiimin työn loppuun ja hiovat tehtävistä viimeiset kulmat, jotta lopputuotos olisi mahdollisimman laadukas. He ovat tarkkoja sekä perusteellisia ja tarpeellisia pilkun viilaajia, joita ilman lopputulos voisi jäädä vaillinaiseksi. Roolissa saattaa esiintyä jopa hyvin pitkälle menevää mikromanagerointia sekä delegoinnin taidon puutetta. (Belbin 2022.)

Käyttökohteet

Belbiniä voidaan käyttää hyvin erilaisissa tilanteissa ja sitä voidaan hyödyntää yhteisön, tiimin ja yksilön tasoilla toiminnan kehittämiseen. Johtamisessa Belbin tarjoaa erinomaisen välineen tutkia tiimien tai tiimin ominaisuuksia ja kehittää sekä johtaa näiden avulla organisaatiota sekä tiimejä. Se tarjoaa tietoa, jota muuten voisi olla esimerkiksi johtoportaan tasolla vaikea saada. Sen avulla pystyy tunnistamaan esimerkiksi, jos tiimissä on haasteita tiimiroolien balanssin kanssa. Jos tiimistä puuttuu esimerkiksi jokin rooli Belbin toimii myös erinomaisena rekrytoinnin apuvälineenä, joka auttaa määrittämään millaista henkilöä tehtävään haetaan.  Myös esimerkiksi suurien muutoksien alla Belbineitä analysoimalla pystytään johtamaan muutosta ja tarjoamaan oikeille yksilöille oikeanlaista tukea.

Yksilön tasolla johtajan roolissa tai vain myös tiimin jäsenenä Belbiniä voi käyttää omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamiseen ja sitä kautta niiden kehittämiseen. Ymmärtämällä itseään ja myös ihmisiä, joiden kanssa työskentelee paremmin, pystyy sitoutumaan ja toimimaan työssä paremmin. Myös erilaisten konfliktien ratkaisemisen välineenä Belbin toimii antaen työkaluja ymmärtää juurisyitä esimerkiksi sille, miksi eri tiimirooleja edustavat henkilöt ovat jatkuvasti konfliktissa ja tiimin energia ohjautuu epätehokkaasti konflikteissa vellomiseen. (TAMK 2022.)

Tärkeimpänä ja parhaimpana tapana käyttää Belbiniä on kuitenkin kenties se, johon se on alkuperäisesti luotu eli tiimien rakentamiseen. Jos organisaatiossa toimitaan projektipohjaisesti Belbinin avulla pystytään tehokkaasti rakentamaan kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivia tiimejä tai esimerkiksi uutta yritystoimintaa rakentaessa löytämään kasvavaan tiimin juuri avaintekijät, jotka tulevat mahdollistamaan liiketoiminnan kasvun. Belbien avulla voidaan luoda aidosti menestyvä tiimi, josta erittäin hienona osoituksena toimivat esimerkiksi tiimioppimispohjaiset oppilaitokset Suomessa esimerkiksi Tiimiakatemia sekä Proakatemia. (Partanen 2013, 32.)

Belbin tiimioppimisessa

90-luvulla Jyväskylän ammattikorkeakoulussa kokeiltiin tiimioppimismallin kehittäjä Johannes Partasen toimesta sitä, että tiimiyrittäjät saisivat jakautua vapaavalintaisesti tiimeihin. Tämä oli farssi, sillä tiimeihin hakeutui liian samanlaisia yksilöitä. Tämä ei mahdollistanut parhaalla tavalla tiimien potentiaalin hyödyntämistä sekä oppimista. Partanen päätyi siis kokeilussa samaan lopputulemaan kuin Belbin aikanaan. Kuitenkin tavalla tai toisella Belbinin luomaa tutkimusta ja ajattelua on hyödynnetty tiimioppimisen taustalla Suomessa alusta lähtien. (Partanen 2013, 32.)

Proakatemialla jaetaan tänä päivänä tiimit pelkkien tiimiroolien perusteella eli tiimijakoihin ei vaikuta mahdollisesti henkilöiden nimet. Kun tiimien toiminta pääsee kunnolla käynnistämään tiimit alkavat hakemaan tasapainoa konfliktien ja toisten ymmärtämisen välillä. Kuitenkin ajan kanssa yksilöiden tiimin kanssa jakamat oppimissopimukset yhdessä Belbinien kanssa alkavat tuottaa tulosta ja tiimi toimia yhä paremmin yhteen. Se, että tiimissä on hyvin erilaisia yksilöitä ei siis tosiaan tarkoita, että meno olisi tasapaksua vaan välillä voi kipinöidä paljonkin. Merkittävää on kuitenkin se, miten konfliktit ratkaistaan ja niistä mennään eteenpäin ilman, että ne hajottavat tiimiä tai estävät sen yhteisen tavoitteen saavuttamista.

Erityisen arvokkaassa asemassa Belbinit ovat kokonaisten tiimioppimis oppimistiimien – noin 20 henkilöä – yhteisissä projekteissa. Niiden avulla isosta tiimistä on mahdollista saada irti isoin potentiaali esimerkiksi isoissa yhteisissä projekteissa, kuten Myyntipäivä -myyntikilpailussa tai todella tiukalla aikataululla toteutettavissa innovointihaasteissa, joissa testataan huipputiimiä. Belbin mahdollistaa oikeiden ihmisten resurssien kohdentamisen oikeaan vaiheeseen prosesseissa.

Projektitiimien muodostamiseen Proakatemialla Belbineitä käytetään valittavan vähän, vaikka se olisi erinomainen työkalu juuri tähän. Projektitiimit – yleensä noin 4-6 henkilöä – muotoutuvat pääasiallisesti asiasta ja projektiaihiosta kiinnostuneiden ympärille eikä niinkään sen mukaan mikä saattaisi olla optimaalista. Toki sattumalta voi käydä niin, että projektiin päätyy erilaisia tiimirooleja ja se näkyy yleensä myös tuloksessa viivan alla.

Päätelmät

Meredith Belbinin kehittämät tiimiroolit sekä Belbin Associationin tarjoama tiimiroolitesti ovat erinomainen työkalu tiimien rakentamiseen sekä tiimien toiminnan systemaattiseen kehittämiseen. Valitettavasti kuitenkin ainakaan Suomessa testiä ei käytetä laajasti, vaikka se tarjoaisi monelle yritykselle erinomaisen työkalun ratkaista työyhteisössä ja tiimeissä olevia ongelmia jopa ilman todella kalliiden konsulttien apua tai ilman valtavia muutoksia organisaatiorakenteessa. Pelkästään yksilöiden oman ymmärryksen kartuttaminen ja parantaminen sekä Belbinien yhdessä läpi käyminen ja käsittely voivat parantaa työyhteisöä sekä toiminnan tehokkuutta. Kun tähän yhdistetään vielä mahdollisesti koulutusta sekä systemaattista analysointia voidaan saada aikaan todella merkittäviä vaikutuksia. Jotta Belbin voisi jatkossa paremmin sen myyntiin ja markkinointiin tulisi keskittyä huomattavasti nykyistä enemmän.

Lähteet

Belbin. 2022. About Team Roles. Viitattu 1.5.2022
https://www.belbin.com/about/belbin-team-roles

Belbin. 2015. Belbin for Students. Viitattu 30.4.2022.
https://www.belbin.com/media/1336/belbin-for-students.pdf

Belbin 2014. A Comprehensive Review of Belbin Team Roles. Viitattu 30.4.2022.
https://www.belbin.com/media/1158/belbin-uk-2014-a-comprehensive-review.pdf

Partanen, J. 2013. Välähdyksiä yksilön oppimisesta. Jyväskylä: Tiimiakatemia Global.

TAMK. 2021. Belbin® Interplace. Viitattu 30.4.2022.
https://www.tuni.fi/fi/palvelut-ja-yhteistyo/belbinr-interplace