Tampere
18 May, Saturday
13° C

Proakatemian esseepankki

Ammattiurheilu pelkkää bisnestä?



Kirjoittanut: Aleksi Partio - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Aleksi Partio & Aleksi Röyhkiö

 

Mitä on ammattiurheilu? 

Ammattiurheilu on urheilun harjoittamista jokapäiväisenä ammattina. Yksilöurheilijana se tarkoittaa korkeatasoisten kilpailujen kiertämistä ja joukkue urheilijana jossain ammattiliigassa pelaamista. Ammattiurheilu on yksi monen lapsen unelmista. Jatkaa lapsuuden suosikkiharrastusta aikuisena ja saada siitä rahaa. Yleensä urheilu aloitetaan nuorena ja ammattilaiseksi siirtyminen voi tapahtua joillakin jo 16 vuoden ikäisenä ja joillain vasta 25–30-vuotiaana. Ammattilaiseksi siirtyminen on paljon kiinni itse lajista ja siitä, kuinka kehitys tapahtuu. Kehitys voi olla nopeaa taikka sitten hidasta ja siihen voi vaikuttaa murrosikä. Ammattiurheilijoiksi voi kutsua lähes jokaisen lajin kärkeä. Jossain lajeissa ammattilainen voi olla heikommalla tasolla ja taas toisissa lajissa tienaamisen voi vaatia maailman parhaana oleminen. Eniten ammattilaisia on ympäri maailmaa jalkapallossa, koripallossa, baseballissa, jääkiekossa, kriketissä, golfissa, kamppailulajeissa ja autourheilussa. Ammattilaisena tienaaminen riippuu lähes täysin omasta tasosta maailman kärkeen nähden ja kuinka suosittu laji on katsojien näkökulmasta eli kuinka paljon lajia seurataan. Vaikka ammattiurheilua pidetään helppona työnä tienata tekevät ammattilaiset järjettömän määrän töitä pysyäkseen ammattilaisena ja pärjätäkseen huipulla. Kuka maksaa ammattiurheilijoiden palkan? Mistä maailman kärjen järjettömät palkat tulee, maksaako ne omistajat? Tai miksi haluta omistaa urheiluseura taikka liiga, koska pelaajille pitää maksaa paljon rahaa? 

 

 

Isoimmat sarjat ja kilpailut 

Jokaisella maalla on varmasti oma ammattilaisliiga jossain lajissa, mutta silti maailman parhaat pelaajat siirtyvät isoimpiin ja parhaisiin seuroihin isojen rahojen perässä. Suurimpien ja seuratuimpien lajien lista saattaa yllättää monia. Suosituin ja seuratuin laji on jalkapallo mikä ei kenellekään varmasti tullut yllätyksenä. Ammattijalkapalloilijoilla on myös kärkitason tienestit. Top 10 lajin joukkoon mahtuu myös mm. Kriketti, kenttäkiekko ja pöytätennis. Suosio kyseisiin lajeihin koostuu pikemmin Lähi-Idästä ja Aasiasta. Ihmismäärä kyseisillä aluille on niin suuri minkä johdosta lajit nousevat kärkipaikoille seuratuimmissa lajeissa. Vaikka lajeissa, kuten kriketti ja kenttäkiekko on enemmän seuraajia jäävät silti pelaajien ansiot huomattavasti pienemmiksi, kuten suurien lajien parhaiden pelaajien Yhdysvalloissa. Jalkapallon katsojaluvut ovat suurimmat maailmassa. Jalkapallon MM-kisa finaalissa on yli miljardi katsojaa samanaikaisesti ympäri maailmaa. 

  Yhdysvalloissa on monta maailman isointa liigaa jonne pääseminen on monen unelma. Suurimmat ja suosituimmat lajit Pohjois-Amerikassa ovat 1. Amerikkalainen jalkapallo NFL 2. koripallo NBA 3. Baseball NLB 4. jalkapallo MLS 5. jääkiekko NHL. Nämä 5 sarjajättiä vetävät parhaat pelaajat pelaamaan sarjaan ympäri maailmaa. Jokaisessa liigassa pelaa joukkueita ympäri Amerikkaa ja sarjan voittaminen on halutuimpia asioita urheilussa. Esimerkiksi amerikkalaisen-jalkapallon huipentuma Super Bowl kerää vuosittain yli 100 miljoonaa katsojaa Amerikasta ja 30-50 miljoonaa katsojaa ympäri maailmaa. Amerikassa tämä tarkoittaa asukaslukuun nähden, että joka kolmas katsoo kyseistä urheilutapahtumaa samanaikaisesti.  

 

Pienimmät sarjat ja kilpailut missä ammattilaisia 

On myös todella paljon pieniä sarjoja, joissa pelaajat tekevät sitä ammatikseen. Suuri nosa kyseisten sarjojen ammattilaisista tienaavat varmasti alle suomalaisen keskipalkan. Tämä johtuu tietysti sarjojen kiinnostavuudesta ja tätä kautta näkyvyydestä. Esimerkiksi jääkiekon SM-Liigaa voi pitää maailman mittakaavassa pienenä sarjana, joissa kaikki pelaajat ovat ammattilaisia. Usein palkkojen vuoksi pelaajat lähtevät ulkomaille, kuten Venäjälle tai Sveitsiin, koska saavat oman tasonsa mukaan huomattavasti parempaa palkkaa.  

 

Palkoissa huomattavia eroja 

Urheilijoiden palkkojen erot ovat huomattavia. Pohjois-Amerikassa tienataan paljon enemmän kuin suomessa sekä myös monessa maassa Euroopassa. Tähän yksi merkittävä syy on, että Amerikassa urheilu on bisnes, meilläpäin ei.  Lempinen (12.2017) sanoo Iltalehden urheilu artikkelissa että, “Pohjoisamerikkalaisen urheilun bisnesmalli pyyhkii lattiaa eurooppalaisella konseptilla”. Pohjois-Amerikan ero Eurooppaan ja ennen kaikkea Suomeen on resurssit huomioon ottaenkin hätkähdyttävä. Suomen ykköslajissa jääkiekossa budjetti vuotaa monella seuralla niin SM-liigassa kuin Mestiksessä. Esimerkiksi perinteikäs ja odotettavasti vakavarainen joukkue TPS on tehnyt parina viime vuonna lähes neljä miljoonaa euroa tappiota. Vielä huolestuttavampana esimerkkinä toimii jääkiekko joukkue Peliitat SM-liigaa yhden alemmalta sarjatasolta. Vuonna 2017 Peliittojen talous on ollut vaakalaudalla vuosittaisten n. 30 000 euron jäämaksujen vuoksi. Heinolan kaupunki paikkakunta mistä Peliitat ovat koitoisin myös ilmoitti, että se ei voi enää tukea seuraa rahallisesto, koska se toimii osakeyhtiö pohjalta. Isoin ongelma tässä on, että joukkue ei edes tavoittele voittoa. Kaupungin päätöksen pohjalta ollaan siis sitä mieltä, että osakeyhtiöpohja on vain bisnestä varten, mutta miten jokin voi olla bisnes mikä ei edes tavoittele voittoa? 

 Pohjois-Amerikan urheilulla on vahva bisnespohja. Tähän hyvä esimerkki heti alkuun on, että koko maailman 50 arvokkaimmasta urheiluseurasta 43 löytyy Pohjois-Amerikan ammattilaissarjoista.  Arvokkaimmat seurat tulevat amerikkalaisen jalkapallon NFL:stä, koripallon NBA:sta ja baseballin MLB:stä. Arvokkaimmista seuroista ei löydy yhtäkään jääkiekon NHL:stä, mutta niilläkään ei kovin huonosti mene.  NHL seurojen yhteenlasketut liikevoitot ennen veroja olivat viime vuonna 2017 jopa 372 miljoonaa euroa. Talouslehti Forbesin tutkimuksen mukaan 30 NHL-seurasta lähes 22 teki voitollisen tilinpäätöksen. Tämä johtuu täysin siitä, että Yhdysvalloissa palloilulajeille on kehitetty bisnestä tukevia tekijöitä ja rakenteita. Perusosaaminen on aivan eri luokkaa Amerikassa kuin Euroopassa urheilun kanssa. Jos Suomeen ja Eurooppaan haluttaisiin samanlainen rakenne se vaatisi isoja muutoksia. Euroopassa ollaan reiluja seuroja ja asiakkaita kohtaan, kun taas Amerikassa mietitään, mikä on tehokkain tapa tehdä rahaa. Esimerkiksi Amerikan jokaisessa lajissa toimiva Draft-tilaisuus, missä seurat saavat varata nuoret pelaajat organisaatioihinsa olisi Suomessa laiton. 

 

Järjettömät palkat, mikä on seurojen tulonlähde? 

Urheiluseurojen tulos koostuvat monista eri lähteistä. Päälähteitä ovat tv-sopimukset, sponsorit ja lippu/muut myyntitulot. Suomessa yksi isoimpana nähdään yritysten sponsoroinnin ja näkyvyyden ostaminen. Yleensä tämä on oman mainoksen ostaminen stadionin tai kaukalon laidalle. Lipputulot ovat iso tulo, jonka urheiluseurat saavat jokaisesta ottelutapahtumastaan. NFL joukkue tienaa keskiarvolta n. 7–8 miljoonaa jokaisesta stadioni tapahtumasta. NHL joukkue tekee n. 1,5–3miljoonaa per ottelu. Tästä on helppo laskea kuinka paljon lipputuloista tulee kun otteluita pelataan liki 80 kaudessa. Myös tv-sopimukset ovat iso osa urheiluseurojen tulon selkärankaa. Suomessa Telia maksaa Sm-liigalle vuosittain n.23 miljoonaa, mikä jaetaan seurojen kesken. Pohjois-Amerikassa NHL sopi alkuvuodesta tauon jälkeen uuden sopimuksen ESPN kanssa, joka on vuosittain n. 333 miljoonaa dollaria. NHL luvut ei ole mitään, kun katsotaan suosituimman lajin NFL:n tv sopimusta. NFL solmi alkuvuodesta 110 miljardin dollarin ja 10 vuoden mittaisen sopimuksen TV jättien kanssa. Tämä on lähes 11 miljardia vuodessa. Tv yhteistyökumppaneita ovat CBS, ESPN/ABC, FOX, NBC ja nyt uusimpana mukaan lähtenyt Amazon.  

 

Moottoriurheilu 

Moottoriurheilu on perustunut myös bisnekselle vahvasti jo 1950-luvusta lähtien. Kilpailu eri moottoriurheilu sarjoissa on tapa automerkille ja tiimin nimeä kantavalle brändille tuoda itseään enemmän ja enemmän julkisuuteen. Tämä on vain siitä raaka bisnes, että yleensä parhaiten pärjäävät tiimit hyötyvät näkyvyydestä oikealla tavalla. Mitä paremmin tiimi ja tämän kuljettaja pärjää, sitä enemmän he saavat kultaakin arvokkaampaa TV- ja media-aikaa itselleen ja sponsoreilleen.  

Myös rallin MM-Sarja on hyvä esimerkki siitä, että urheilu on pelkkää bisnestä. Automerkkien on mainostettava uusia automallejaan kilpailuissa, joissa he ajavat hyvin vähän siviiliautoa muistuttavalla kilpa-autolla. Usein ihmiset tämän vuoksi ajattelevatkin, että heidän oman siviiliautonsa suorituskyky on parempi, koska kyseinen automerkki pärjää moottoriurheilusarjoissa. Esimerkiksi kaikella moottoriurheilulla pyritään näyttämään esimerkkiä muille, siirtymällä enemmän ja enemmän hybriditeknologiaan. Formuloissa on alettu säästämään bensaa tämän vuoksi, rallissa ajetaan vuonna 2022 jo hybridiautoilla ja maailmalla on yleistyneet sähkömoottoreita käyttävät sarjat. Voidaan siis nähdä kuinka paljon bisnes ja politiikka vaikuttavat kaikkeen.  

Omasta kokemuksestani on vaikeaa pitää kaikki sponsorit tyytyväisenä samanaikaisesti. Nykypäivänä et enää saa rahaa pelkkää mainosta vastaan, vaan joudut keksimään yhä omaperäisempiä ja uusia tapoja tuoda yritykselle hyötyä sinun tukemisestasi. Kaiken tämän lisäksi pitäisi pärjätä hyvin, koska paremmin pärjätessäsi, näyt enemmän isoilla kansallisilla tv-kanavilla. Jokainen sekunti kansallisessa tv:ssä maksaa rahaa. Mutta on helppoa asettua itse yritysjohtajan saappaisiin ja miettiä, että haluaisitko itse vain tukea urheilijan toimintaa, vai yrittää hyötyä siitä kaikin mahdollisin keinoin. Suurin osa meistä valitsee jälkimmäisen vaihtoehdon.  

 

Tv-sopimukset ja sponsorit 

Urheiluseurat ja -liigat tekevät suuren osan tuloistaan tv-oikeuksien ja sponsoreiden kautta. Sponsori tuloja seurat ja tiimit keräävät aina sadoista tuhansista satoihin miljooniin euroihin. Summien koot riippuvat täysin kohteen näkyvyydestä sosiaalisessa mediassa ja TV:ssä. Myös Suomessa on laskettu hinta yhdelle kansallisessa tv:ssä näkyvälle sekunnille. Joten kyllä, urheilu on vain raakaa bisnestä. Sponsoreilla on aina tietysti vapaus valita, että ketä he lähtevät tukemaan ja kenen kautta he yrittävät nostaa omaa liiketoimintaansa. Lähtökohtaisesti sponsoroinnin tarkoitus on tehdä kyseisestä brändistä tunnetumpi kuluttajille. Tämän lisäksi rahaa antavalla taholla on tavoitteena jäädä pitkällä tähtäimellä voitolle antamistaan sponsorituista. Joten usein on hyvin vaikeaa pitää sponsorit tyytyväisenä, koska he ajattelevat yhteistyötä vain ja ainoastaan bisneksen näkökulmasta.  

TV-Sopimuksista urheiluliigat tekevät uskomattomia summia. Muun muassa amerikkalaisen jalkapallo liigan NFL:n tv-oikeudet maksavat tv-yhtiölle 3,1 miljardia dollaria. Koripallo liiga NBA:n tv-oikeudet maksavat taas 2,7 miljardia dollaria. Näistäkin summista tv-yhtiöt tietysti jäävät voitolle, mutta summat liikkuvat aivan eri atmosfääreissä, kuin esimerkiksi Suomessa. TV-Sopimuksien vuoksi koronapandemia kosketti todella kovasti seuroja, liigoja ja kaikkia urheilussa mukana olleita. Pelien kesken jääminen tarkotti aina rahallista tappiota bisneksessä, jossa summat eivät ole millään mittapuulla pieniä.  

Sponsorointi on Suomessa huomattavasti pienempää kuin maailmanlaajuisesti. Tähän vaikuttaa maamme väkiluku, joka näkyy mainoksien näyttökerroissa. Tämän vuoksi Suomesta on vaikea saada riittävästi sponsoritukea esimerkiksi moottoriurheiluun, sekä muihin paljon rahaa vieviin lajeihin. TV-oikeuksienkin summat liikkuvat Suomessa huomattavasti maltillisimmissa lukemissa. Telia maksoi jääkiekon SM-liigan runkosarjan näyttöoikeudesta vuonna 2020 noin 23 miljoonaa euroa.  

Tämä saattaa johtua kuitenkin siitä, että Amerikassa on osattu tehdä liigoille tietynlainen monopoli-asema, jossa omistajat voittavat aina ja asiakkaat eli pelaajat häviävät. NHL:ssä on palkkakatto, joka estää pelaajien tienaamista liian suuria summia. Tällaista ei esimerkiksi ole missään jalkapallo liigassa, jossa seurojen ökyrikkaat omistajat voivat ostaa lähes kenet tahansa pelaajan.  

 

Omistajat 

Urheiluseurojen ja liigojen omistajat ovat usein erittäin kokeneita bisneshenkilöitä, jotka haluavat joko jatkaa hyvin pyörivää seuraa aivan kuten liiketoimintaa tai pelastaa huonosti menestyvän seuran tekemällä siitä voittoa tuottavan yrityksen. Jalkapallossa seurojen omistajat ovat usein Arabi-maista tulevia suurien öljy-yritysten omistajia. Esimerkiksi Englannin Valioliigassa pelaavan Chelsean omistajan kerrotaan olevan 13. rikkain henkilö maailmassa 50 miljardin dollarin nettovarallisuudella. Tämän vuoksi vain harvan maailmanlaajuisen seuran tuloksia tulee ilmi, koska niillä ei käytännön tasolla ole merkitystä näille suurille omistajille. Silti suurien menojen vuoksi seurojen omistajat myös nauttivat suurista tuloista. Seurat kuitenkin usein jäävät hurjia summia tappiolle. Kyseinen jalkapallo seura Chelsea jäi tappiolle vuoden 2018 kaudesta hurjat 84,2 miljoonaa euroa. Samana vuonna KHL-seura Jokerit jäi tappiolle 42 miljoonaa euroa. On kuitenkin erikoista, miten samaan aikaan jääkiekon NHL-liigan seurojen yhteenlaskettu liikevoitto oli 372 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa noin 12,5 miljoonan euron liikevoittoa per seura.  

 

Urheilijat isossa kuvassa vain pelimerkkeinä 

On selvää, että urheilijat toimivat tässä isossa bisneksen maailmassa vain pelinappuloina. He toimivat niin sanottuina työntekijöinä kuten normaalissa yrityksessä, jossa omistajat poimivat suurimman osan voitoista omiin taskuihinsa. Urheilumaailmassa normaalilla urheilijalla ei ole niin paljoa merkitystä bisneksen loppusummalle. Toisinkuin isoilla henkilöbrändeillä, kuten Michael Jordanilla ja Cristiano Ronaldolla. Tämän kaltaisista urheilijoista kyseiset liigat yrittävät pitää kynsin ja hampain kiinni ja joskus tämä johtaa suosimiseen ja eri sääntöihin. Jo iso osa seuran liikevaihdosta voi heitellä tämän tason henkilöiden takia, koska heidän fanikuntansa on niin massiivinen.  

Esimerkiksi olympia komitean 5,7 miljardin dollarin liikevaihdosta kuulemma 90% menee urheilun kehittämiseen. Olympialaisten aikana olympia komitean hallituksen jäsenille maksettiin 800 dollarin päivärahaa, josta urheilijat voivat vain haaveilla. Puolestaan urheilijoiden hyödyt ovat näkyvyys ja kunnia. Tämä kuulostaa todella nirsolta toiminnalta, koska itse urheilijat tekevät olympialaisista niinkin mielenkiintoisen tapahtuman. He eivät edes saa näyttää omia sponsoreitaan määräänsä laajemmin, koska olympialaisilla on omia satoja miljoonia maksavia sponsoreita. Tämä ongelma kohdistuu etenkin lajeihin, kuten kelkkailuun, jossa mahdollisuus näkyä on vain kerran neljässä vuodessa. Jopa tällä yhdellä kerralla et pysty näyttämään kenen sponsorien avulla olet kisoihin päässyt.  

Lumilautailija Paavo Tonterin lause kiteyttää hyvin olympialaisten tämän hetken suurimman ongelman: “Kansainvälisen olympiakomitean pitäisi olla oikeasti voittoa tavoittelematon järjestö. Siellä ei pitäisi olla niitä pomoja, jotka tekevät miljoonia. Ja jos ne kerran tekevät miljoonia, he voisivat vähän jakaa sitä urheilijoillekin. Se ei olisi sitä, että meitä käytetään hyväksi ja ollaan täällä ihan pelinappuloina”, Tonteri jyrähtää. 

 

LÄHTEET 

Kurt Badenhausen.2018. Full List: The World’s 50 Most Valuable Sports Teams Of 2018.Artikkeli.18.07.2018.Luettu4.11.2021.https://www.forbes.com/sites/kurtbadenhausen/2018/07/18/full-list-the-worlds-50-most-valuable-sports-teams-of-2018/?sh=424e973e6b0e. 

Marko Lempinen. 2017. Pohjois-Amerikassa urheilu on bisnes, Suomessa poliittista puuhastelua. Artikkeli. 5.12.2017. Luettu 7.11.2021.https://www.is.fi/muutlajit/art-2000005476461.html. 

 

Nfl.com.2021. NFL completes long-term media distribution agreements through 2033 season. Artikkeli. 18.03.2021. Luettu 6.11.2021https://www.nfl.com/news/nfl-completes-long-term-media-distribution-agreements-through-2033-season. 

 

Jussi Paasi. 2020. Yle Urheilun tiedot: Hupenevat tv-rahat ajavat useita SM-liigaseuroja kurimukseen – salainen sopimus ja huono kriisivalmius herättävät närää. Uutiset.03.04.2020. Luettu 11.11.2021.https://yle.fi/urheilu/3-11289812. 

 

 

Henrik Wacker. 2021. Näin paljon urheilutapahtumien perumiset maksavat televisiokanaville.Blogi.Luettu9.11.2021https://www.salkunrakentaja.fi/2020/03/urheilutapahtumien-perumisen-hinta/. 

 

Tapio Neva. 2020. NHL-seurat tahkosivat liikevoittoa yhteensä 372 miljoonaa euroa – Miksi Euroopassa huippuseuratkin tekevät tappiota?.Artikkeli. Luettu14.11.2021https://www.aamulehti.fi/urheilu/art-2000007281753.html 

 

Manu Myllyaho.2018. Mitalisuosikki Roope Tonteri kritisoi olympialaisia, joissa urheilijat ovat pelinappuloita: “Onhan tämä suoraan sanottuna aika surullista”. Uutisartikkeli. 17.02.2018. Päivitetty 18.02.20218. Luettu 9.11.2021.https://yle.fi/urheilu/3-10080478 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi