Tampere
21 Apr, Sunday
-4° C

Proakatemian esseepankki

Ajatus



Kirjoittanut: Jesse Järvensivu - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Älä usko kaikkea mitä ajattelet
Joni Martikainen
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Parempaa arkiajattelua

 

Lainasin syksyllä ystävältäni Joni Martikaisen kirjoittaman teoksen: Älä usko kaikkea mitä ajattelet, koska halusin oppia ymmärtämään omaa ja muiden ajatusmaailmaa entistä paremmin. Teemme päivittäin kymmeniä, tai jopa satoja ajatustöitä, joilla koitamme rakentaa laajempaa kokonaiskuvaa tästä kaikesta. Pitäen sisälleen sen, että miksi ihmiset käyttäytyvät ja toimivat tietyllä tavalla, miten maailma toimii ja mistä omat ajatukset muodostuvat. Tässä asiayhteydessä kuitenkin tulemme tehneeksi monta harhaanjohtavaa tulkintaa maailmasta ja ihmisistä ympärillämme. Miten niitä oppii tunnistamaan ja sitä kautta väistämään tulevaisuudessa?

 

Alkuun on syytä jakaa asioita hieman perspektiiviin: ihmissuhteita, terveyttä ja talouteen liittyviä asioita voidaan pitää ihmiselle panokseltaan kovempia, kuin esimerkiksi suosikkiurheiluseuran menestymistä, tai se, että kuka tulee olemaan voittaja jossain televisiosta tulevassa kilpailussa. Puhutaan nyt tärkeistä ja ei niin tärkeistä päätöksistä. Tärkeitä päätöksiä yhdistää se, että niiden seuraukset ovat pitkäaikaisia ja panos on kova. Esimerkiksi päätät sijoittaa rahat, joita olet koko ikäsi säästänyt. Voit menettää kaiken, tai sitten teet satumaisia voittoja. jos häviät, tulevat siitä koituvat tappiot todennäköisesti olemaan pitkäaikaisia ja näin ollen panokset ovat myös kovat. Näissä asioissa päätöksenteon tueksi ei monestikaan tule mitään mutu-tuntumalta heitettyä, vaan siihen panostetaan ja käytetään aikaa. Vertailussa ei niin tärkeisiin päätöksiin, on vedonlyönti kavereiden kesken siitä, kenen joukkue voittaa suomenmestaruuden siinä ja siinä lajissa. Vedonlyöntiin voi lähteä hyvinkin kepein perustein ja loput voi täydentää omasta päästään. Oman suosikkijoukkueen tilastojen kaunistelu ja muita ylemmäksi nostaminen on helppoa, kun pelissä ei ole kyseessä, kuin pieni summa rahaa ja mainetta. Kuitenkaan pitkällä aikavälillä sillä ei ole merkitystä kuka voittaa, koska mestaruuksia jaetaan vuosittain. Kyseessä ei siis ole panokseltaan niin merkityksellisestä asiasta.

 

Etsi tieteellisiä selityksiä arkijärjen selitysten sijaan

 

Lentokoneet eivät pysy ilmassa uskon voimalla. Ne pysyvät ilmassa, koska tiede on tunnistanut maailmasta tiettyjä peruslakeja, joita hyväksikäyttämällä on mahdollista nostaa sadanviidenkymmenen henkilöauton painoa vastaava kone ilmaan siten, että se lentää turvallisesti määränpäähänsä. (Älä usko kaikkea mitä ajattelet. s.157)

 

Kaikki keinot tiedon tuottamiseksi eivät ole tasavertaisia keskenään. Samasta syystä kaikki ratkaisut eivät ole tasavertaisia keskenään. Ihmisten on syytä oppia tiedostamaan arkijärjen ja tieteellisten selityksien erot. Moni arkinen asia perustuu sille pohjalle, että on luettu uutisesta juuri ja juuri otsikko ja rakennettu oma tarina sen ympärille. Asiakokonaisuuksiin kuuluu aina kolikon kääntöpuoli, eikä tässä asiassa ole oikotietä onneen. Aivomme on rakennettu luomaan joku tolkku asioille monesti sen lyhimmän reitin kautta, mikä lisää huomattavalla tavalla todellisuuden vääristymää. Tarkoitus ei ole huijata ketään, vaan selittää asiat edes itselleen helpoiten ymmärrettävällä tavalla.

 

Mieti asiat aina myös toisesta perspektiivistä

 

Arkielämässä vastaan tulevaa informaatiota onkin syytä puntaroida aina niin, että asioiden molemmat puolet tulee käydä läpi. Monesti ääripäät ovat vahvimmin esillä, niin hyvässä kuin pahassa. Esimerkiksi kahden samassa ravintolassa olleen henkilön kokemukset palvelusta, ruuan mausta ja ravintolasta yleisesti saattavat olla täydellisessä ristiriidassa keskenään. Tietyiltä osin kuulijalle jää omalle vastuulleen poistaa kertojan tahaton vääristely ja muodostaa oma kokonaisuutensa asiasta. Tämä tiedon rajaaminen on huomattavasti helpompaa mitä paremmin tuntee tarinan kertojan. Sama lähdekriittisyys pätee myös, kun luet uutisia, mielipidekirjoituksia, artikkeleita ja muita vastaavia. Informaation määrän kasvaessa valitettavan usein ensimmäisenä silmiin osunut tieto sisäistetään faktana. Tästä syystä onkin erityisen huomionarvoista, että taustatyöt tehdään kunnolla. On perin ikävää jäädä kiinni siitä, että on jakanut väärää tietoa faktana, vaikkakin totuus olisi ollut selvitettävissä muutamalla klikkauksella. Perustelu ei kuitenkaan voi olla se, että joku sanoi näin sosiaalisessa mediassa.

 

On huomattavasti helpompaa lähteä hakemaan asioita ja tietoa, jotka tukevat omaa näkemystä, mutta jotta voisi saavuttaa kokonaisvaltaisen ajatusmaailman laajentamisen, on pakko tutustua myös materiaaliin, joka sotii omaa näkemystä vastaan.

 

Lähteet

 

Martikainen, J. 2012. Älä usko kaikkea mitä ajattelet. Miten, miksi ja milloin aivosi johtavat sinua harhaan? Hakapaino; Helsinki.

Kommentoi