Kuten tunteet myös ajatukset voivat olla positiivisia tai negatiivisia. Kun ajattelet positiivisesti, tuntuu arkikin heti mukavammalta, mutta jos mielessäsi pyörii jatkuvasti aina ne samat negatiiviset ajatukset, huomaat hyvin nopeasti, miten se saa olosi tuntumaan surkealta. Ajatuksilla onkin suuri vaikutus hyvinvointiimme, joten on hyvä vähän välin ottaa aikaa itselleen, tutustua omiin ajatusmalleihin, jotta osaa erotella ne sinne tänne tulevat ajatukset ja toistuvasti elämään vaikuttavat ajatukset, joihin todellisuudessa voimme tietoisesti vaikuttaa.

Ajatukset voivat:

• kohdistua itseesi, muihin, tilanteisiin tai asioihin. 
• muuttua ajan kuluessa tai olla erilaisia eri hetkinä
• tuntua joskus itsepintaisilta ja erityisen ikäviltä 
• auttaa meitä näkemään asioita positiivisessa valossa

Pohdi seuraavia kysymyksiä mielessäsi tai kirjoita ne ylös itsellesi:

• Millaisia ajatuksia sinulla on itsestäsi ja elämästäsi?
• Tunnistatko, kun ajatuksesi saavat olosi kurjaksi?
• Näetkö asioissa enemminkin esteitä kuin mahdollisuuksia?

Mitä ajatukset ovat?

Ajatukset ovat sisäistä puhettamme, joita kerromme itsellemme ja niitä tulee taukoamatta. Ihminen ei pysty vaikuttamaan siihen mitä ajatuksia mieleen tulee. On tärkeä ymmärtää, että ajatukset ovat vain ajatuksia, ne eivät ole yhtä kuin sinä itse, eivätkä absoluuttisia totuuksia itsestäsi tai muista, vaan ne ovat mielesi tuotosta. Voi siis sanoa, että ajatukset vaikuttavat kaikkeen toimintaamme ja mielialaamme vahvastikin, Ne vaikuttavat reagoimiseen sekä käyttäytymiseen erilaisissa tilanteissa, kuten temperamenttikin.

Myönteiset, rakentavat ja hyödylliset ajatukset parantavat sekä nostavat mielialaamme, jolloin näemme enemmän mahdollisuuksia esteiden sijaan. Olemme riittävän hyviä, rakastettavia sekä katsomme avoimin mielin tulevaan. Kielteiset, tai hyödyttömät ajatukset saavat usein olomme ja mielialan surkeaksi.

Jos annamme haitallisille ajatuksillemme liian paljon tilaa, saattavat ne silloin helposti hallita elämäämme. Ja kun näin käy, niin silloin nämä ajatukset estävät meitä usein toimimasta ja hyödyntämästä kaikkea osaamistamme ja kykyjämme.

Mindfulness aka tietoisuustaito

Mitä se on?

• hyväksyvää tietoista läsnäoloa
• rentoutus ja stressinhallintamenetelmä
• meditointia

• taitoa pysähtyä ajattelemaan ja kokemaan ympärillä tapahtuvaa
• hetki itselle, itsensä kuuntelemista
• ajatusten vapaata vaeltamista
• omien ajatusten hyväksymistä
• arvostelemattomuutta
• asia, jota voi tehdä missä vaan, milloin vaan, miten kauan tai vähän aikaa vaan.

Mindfulness eli tietoinen läsnäolo on kehittynyt nykymuotoonsa Yhdysvalloista Massachusettsin yliopistossa. Jon Kabat-Zin yhdessä kollegoidensa kanssa kehitti Mindfulness ohjelman vuonna 1979. Tietoista läsnäoloa on tutkittu paljon ja sen tehokkuus on todettu sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia edesauttavana tekijänä.Minfulness harjoituksia on paljon ja suosittelenkin, että jokainen sitä joskus kokeilisi. 

”MEIDÄN EI TARVITSE USKOA AJATUKSIIMME. VOIMME TODETA NIIDEN OLEVAN VAIN AJATUKSIA, TIETOISUUDEN KENTÄN TAPAHTUMIA JOITA TULEE JA MENEE VARSIN NOPEASTI, JOIHIN JOSKUS LIITTYY OIVALLUKSIA, JOSKUS VALTAVA TUNNELATAUS, JA JOTKA VOIVAT VAIKUTTAA ELÄMÄÄMME MERKITTÄVÄLLÄ TAVALLA, NIIN HYVÄSSÄ KUIN PAHASSAKIN, SIITÄ RIIPPUEN, MITEN NIIHIN SUHTAUDUMME. –KABAT-ZINN, 2012”