Anders Hansenin kirja aivovoimaa käsittelee liikkumisen hyötyjä aivoille. Voidaanko liikunnalla vaikuttaa ajattelukykyymme positiivisesti? Olisiko liikunnan lisääminen mahdollisesti vastaus poikien heikentyneen koulumenestyksen parantamiseen? Tai onko liikkumistavalla väliä aivojumpan suhteen? Näihin kysymyksiin pyrin vastaamaan tässä kirjoituksessa.

Aivovoimaa – Näin vahvistat aivojasi liikkumalla. Kertoo lukijalle liikkumisen hyödyistä aivojen toimintakyvyn näkökulmasta. Anders Hansen työskentelee Sophiahemmet-sairaalassa psykiatrian ylilääkärinä ja on tämän takia perehtynyt aivojen toimintaa tarkasti. Hän kertookin liikunnan olevan tärkeimpiä keinoja ehkäistä masennusta, ahdistusta ja stressiä.

Edellä mainittu väittämä voi alkuun kuulostaa hullulta, sillä kyllähän kaikki tietäisivät liikunnan hyödyistä maailman laajuisesti, jos sen vaikutukset olisivat näin voimakkaat? Mutta syy tiedon puutteeseen johtuu mahdollisesti heikosta markkinoinnista. Masennus lääkkeet ovat varmasti yksi voimakkaitten markkinoitu lääketyyppi, ja niissä liikkuu maailmalla paljon rahaa. Kuitenkin liikunnalla tutkimusten valossa päästään yhtä hyvään ja jopa parempiin tuloksiin, kuin näillä kalliilla lääkkeillä. Tämä ei tietenkään tarkoita, että lääkitystä ei tulisi käyttää, mikäli sitä tarvitsee mutta tärkeää onkin tiedostaa muut vaikuttamiskeinot ja mahdollisuudet.

Evoluutiollisesta näkökulmasta ihminen on luotu liikkumaan Amerikan Amissi kulttuurissa ihmiset elävät ilman nykytekniikkaa ja kävelevät n. 16 000 askelta päivässä. Keskiverto ihminen länsimaissa kävelee keskimäärin n. 6 000 askelta päivässä. Tämä antaa meille kuvaa siitä, kuinka paljon liikkuminen on vähentynyt tekniikan kehityksen myötä. Ja aivomme eivät ole muuttuneet tekniikan kanssa samaa vauhtia. Tästä voidaankin käyttää osuvasti lausahdusta kivikaudet aivot digiajassa.

Kirjaa lukiessa kerrotaankin kävelyn ja juoksun olevan tehokkain keinomme vaikuttaa positiivisesti vointiimme, sekä oppimiskykyymme. Tarvitseeko sinun olla himoliikkuja saadaksesi nämä hyödyt itsellesi? Vastaus tähän on, että ei. Jo kohtalaisella liikkumisella pystytään vaikuttamaan aivojen vointiin positiivisesti. Liikuntaa suositellaan 3 kertaa viikossa 30 minuutin ripeillä kävelylenkeillä tai parhaimman hyödyn saamiseksi 3 kertaa viikossa 45 minuutin juoksulenkkejä, joissa syke nousee. Tällainen määrä tuskin suurimmalle osasta ihmisiä tuntuu mahdottomalta. Nämä hyödyt ovat saavutettavissa, etenkin aerobisella liikunnalla, mutta myös voimaharjoittelulla on positiivisia vaikutuksia aivojemme toimintaan mm. muistin osalta. Voimaharjoittelun hyötyjä aivoille on tutkittu vähemmän, kuin aerobisien lajien. Joten suoraa vertailua hyötyjen välille on mahdotonta tehdä.

Maailmalla on tehty myös tutkimuksia, jossa on lisätty liikunnan määrää nuorilla, jotka liikkuvat huonosti. Tämä on näkynyt kaikissa testeissä etenkin poikien koulumenestyksen paranemisena samalle tasolle tyttöjen koulumenestyksen kanssa. Ja poikien koulumenestys on muuttunut huonompaan suuntaan myös Suomessa useiden vuosien ajan. Hyödyt olivat havaittavissa etenkin matematiikan ja äidinkielen oppimisessa. Kenties mielekkään liikunnan lisääminen nuorten arkeen olisikin tarvittava täsmälääke Suomen heikentyneen koulumenestyksen parantamiseen?
Liikkumisen aikana oppimiskyky on parempi ja vaikutus jatkuu vielä tunnin ajan liikunnan lopettamisen jälkeen. Ja pitkä aikaisia vaikutuksia tulee liikuntaa harrastettaessa sopivan pitkään. Kuinka kauan ihmisen täytyy liikkua, saadakseen hyötyä liikunnasta? Osa hyödyistä on nähtävissä jo saantien, mutta osa hyödyistä alkaa näkymään vasta vuoden säännöllisen liikkumisen seurauksena.

Nyky tutkimusten valossa, jotka aivokuvantamisen teknologia on meille mahdollistanut. Onkin huomattu vanhimman jo meiltä unohtuneen lääkkeen eli liikkumisen merkitys ihmisen terveydelle. Tämän myötä haluaisinkin haastaa tämän kirjoituksen lukijat miettimään mitä hyötyjä liikkumisesta voisi olla heille ja olisiko sitä mahdollista lisätä arkeen? Kirjoittajana itse pyrin myös lisäämään liikkumistani kesänaikana ja jälkeenpäin tarkkailemaan huomaanko positiivisia muutoksia itsessäni.