Tampere
27 May, Monday
20° C

Proakatemian esseepankki

Viherpesu osana nyky-yhteiskuntaa



Kirjoittanut: Aake Kuoppala - tiimistä Flyyna.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Viherpesuopas
Jani Niippola
Antti Isokangas
Riku Vaissinen
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johdanto

Löysin kiinnostavan, vuonna 2022 julkaistun viherpesuoppaan ja päätin ottaa sen kuunteluun erittäin mielenkiintoisen aiheen ansiosta. Ekologisuus ja muut sen aiheen ympärillä pyörivät asiat ovat koko ajan pinnalla yhteiskunnallisissa keskusteluissa sekä kuluttajavalinnoissa. Kirjan on tarkoitus avata silmät yritysten todellisille motiiveille ja ekologisuuden ja vastuullisuuden todellisuudelle. Mielestäni tämä essee toimii hyvänä jatkumona minun aiemmin kirjoittamalleni esseelle yritysten vastuullisuudesta.

 

Tilanne nykypäivän yrityskentällä kuluttajanäkökulmasta

Nykyään yrityksiltä vaaditaan ekologisuutta ja vastuullisuutta siinä missä laatua ja hyvää hintaakin. Ainakin suurin osa kuluttajista haluaa näitä. Nykyään on todella vaikea selvittää yrityksen todelliset teot ko. aiheisiin liittyen, kun lähes kaikki yritykset markkinoivat itseään vastuullisena ja ekologisena toimijana. Onko se sittenkin osittain vain näennäistä vastuullisuutta tai vain koska nykypäivänä on trendikästä yritykselle olla vastuullinen. Kirjassa oli useita esimerkkejä, joissa kerrottiin yritysten vain markkinoivan vastuullisuutta ja ekologisuutta. Miten siis yksittäinen kuluttaja voi tietää oikeasti yrityksen arvot ja teot? Se on todella haastavaa, mutta onneksi yritysten markkinoinnin takaa tulee julki helposti seikkoja siihen liittyen, jos asiat ovatkin täysin toisin.

Moni kuluttaja kokee nykyään jonkin asteista ilmastoahdistusta ja vastuuta ”maapallon pelastamisesta”. Uskon, että heidän on erittäin vaikea tehdä kulutuspäätöksiä. Kuitenkin koen, että ihmiset, jotka tekevät valintansa näiden arvojen pohjalta, usein menevät markkinoinnissa halpaan. Kyse ei ole niinkään siitä etteikö markkinoilla olisi oikeasti vastuullisia brändejä. Sen sijaan kyse on siitä, että kuluttajan on hyvin vaikea tietää tasan tarkkaan mikä yritys on vastuullinen ja mikä ei, tämän selvittäminen vaatisi mittavaa tausta työtä, jonka tekeminen voi olla kuluttajalle ison kynnyksen takana. He siis luottavat liikaa siihen, mitä markkinoidaan ja mikä yrityksen viesti on. Enkä todellakaan tuomitse heitä siitä, sillä onhan todellisuus vaikea selvittää.

Mielestäni tällä hetkellä hyvä esimerkki on sähköautot. Sähköautojen päästöjä on tutkittu ja joissain tutkimuksissa todettu, että kokonaistuotantopäästöt ovat diesel autoa korkeammat. En sano, että asia on juuri näin, ajanhan itsekin sähköautolla. Kuitenkin sähköautoja ajetaan politiikassa yhä enemmän kansalaisten käyttöön painostaen siirtymään ”vihreämpään” vaihtoehtoon. Tähän siirtymään kannustetaan esimerkiksi verotuksellisin keinoin. Sähköautojen käyttö on todella vähäpäästöistä, mutta esimerkiksi sähköautojen akkuihin tarvittava koboltti karkeasti sanottuna hankitaan niin, että Kongossa kaadetaan sademetsää ja lapsityövoimalla kerätään koboltti maaperästä, onko tämä ekologista saatikka vastuullista? Itselläni sähköauton ostopäätös syntyi suurilta osin muista syistä, kuin ekologisista tai vastuulisista syistä. Uskon kuitenkin, että sähköautojen tuotanto tulee kehittymään ympäristöystävälliseksi. Onhan sähköautot kuitenkin halpoja ajaa ja pakokaasuttomia.

 

Ekologisuus kulissia vai ei?

Yritykset voivat yrittää saada ekologisuuttaan esiin, jopa huijaamalla. Hyvä esimerkki on Volkswagenin toteuttamat ohjelmat autoihin, jotka päästömittauksia ottaessa vähensivät päästöjä huomattavasti, jolloin pystyttiin ilmoittamaan autojen olevan pienempi päästöisiä ja sitä kautta ekologisempia. Tällaiset uutiset vähentävät uskoani yritysten todelliseen ekologisuuteen ja en tästä syystä useinkaan mieti välttämättä ostopäätöksissäni ekologisuutta. Taannoin katsomassani merenjätteisiin liittyvässä dokumentissa kerrottiin, että yli 50% merien roskasta on hylättyjä kalastusverkkoja, joihin kilpikonnat ja muut merenelävät takertuvat kiinni ja usein kuolevat. Samaan aikaan Suomessa pikaruokaloista poistetaan muovipillit ja tilalle tulee pahvipillit. Se että käytät Suomessa pahvipilliä ei näkemykseni mukaan vaikuta kovinkaan merkittävällä tavalla koko maailman kuvassa, kun Suomen jätehuolto on globaalistikin vertaillen erittäin laadukkaalla tasolla, eikä jätteet päädy luontoon. Kuitenkin käyttökokemus esimerkiksi ko. pahvipilleissä voi olla täysin erilainen. Onko pahvipillillä esimerkiksi epämiellyttävämpi juoda se Coca Cola, kuin muovipillillä. Samalla mieleeni tulee, että eikö kukaan huomaa mukissa olevaa kantta, joka on muovia? Miksi sekin ei vaikka olisi pahvia? Toki tähänkin on varmasti olemassa kehitteillä erilaisia innovaatioita.

 

Aiheen vaikutus kokonaiskuvaan maailmassa

Kirjan esimerkit ja opit vahvistivat vain omaa käsitystäni siitä, että yritysten hyvyys on helposti vain markkinointia tai, että ilmoitetaan jostain asiasta, että se tehdään ekologisesti ja taas muissa asioissa tehdään suurta vahinkoa ympäristölle tai ihmisoikeuksille(lapsityövoima). Olen aina suhtautunut pienellä varauksella ilmastonmuutokseen ja ekologisuuteen, sillä ihmisen vaikutus ympäristön muutokseen on melko vaikeasti mitattavissa. Myös ilmaston kannalta tehtävien tekojen kannalta on vaikea arvioida niiden vaikutusta ja todellista hyötyä. Kokonaisuudessaan yritysten tai valtioiden ympäristöteot on vaikeasti mitattavissa ja konkretisoitavia. Mielestäni kuitenkin yritysten vastuullisuuteen tuotannossa on helpompi suhtautua, sillä en kannata lapsityövoimaa tai surkeita työoloja. Kolikolla on tässäkin toinen kääntöpuoli, joka tarkoittaa sitä, että maissa, joissa käytetään lapsityövoimaa, se voi olla ainut tapa lapsen selvitä ja pystyä elämään. Olen matkustanut yli 20 eri maassa, osassa maista köyhyys on älyttömän suuri ongelma ja se näkyy ja tuntuu ympäriinsä. Maissa, joissa ihmisten heittämällä suurin ongelma on se, että millä elättää perheen ja millä tulla ylipäätään toimeen ovat myös ilmastonmuutoksen kannalta maita, joissa ekologisuus on heikoimmalla tasolla. Kun rahaa ei ole, astuu kuvaan erilainen rikollisuus ja muu siihen liittyvä epäeettinen toiminta. Tähän toimintakokonaisuuteen lukeutuu myös ratkaisut ekologisuuden suhteen. Tällaisissa maissa vähät välitetään ekologisuudesta, koska raha, ekologisten päätösten mahdollistajana on huomattavasti suurempi.

 

Pohdinta

Yhteenvetona voidaan todeta, että yritysten ekologisuus on keskeinen tekijä globaalissa kestävässä kehityksessä. Vaikka haasteita on, on myös runsaasti mahdollisuuksia yrityksille edistää ympäristönsuojelua ja samalla parantaa omaa kilpailukykyään ja kannattavuuttaan. Tämä vaatii kuitenkin sitoutumista, innovatiivisuutta ja yhteistyötä kaikilta sidosryhmiltä – yrityksiltä, kuluttajilta, hallituksilta ja kansainvälisiltä järjestöiltä – jotta voimme luoda kestävämmän tulevaisuuden kaikille ja parantaa tätä globaalia ongelmaa. Mielestäni kaikkien suhtautumisesta ekologisuuteen ja/tai vastuullisuuteen, tulisi pohtia ja yrittää ymmärtää maailman talouden kokonaisuutta ja sitä, mistä oikeasti on hyötyä ja kuka tekee isoimmat haitat tai hyödyt maailmalle. Se, että suomalainen vähentää kahvin juontiaan tai valitsee yksittäisen tuotteen oikein kaupassa, ei valitettavasti vaikuta, samalla kun Kiinassa teollisuus on huipussaan ja samalla päästöt ympäristöhaitat ovat mittavia. Haastattelin aiheesta suomalaista vaatebrändin edustajaa, totesi hän, että Kiinalaisessa vaatetuotannossakin on ns. kaksi eri puolta; on ekologista ja vastuullista tarkastelua hyvinkin kestävää tuotantoa, joissa hankintahinta on myös kalliimpi. Mutta sitten on myös halpatuotantoa, joka ei näillä mittareilla mitattuna ole todellakaan kestävää.

Mielestäni medialla ja poliitikoilla on suuri vastuu näissä asioissa, sillä nuoria ja kaiken ikäisiä oikeasti ahdistaa kyseiset asiat ja sitä kautta maapallon tulevaisuus, mitä jätämme jälkipolvillemme, joihin eivät voi itse edes vaikuttaa ja samalla karsivat omasta elintasostaan. Ne kuitenkin ovat yleisesti asioita, jotka ovat vaikeasti mitattavissa ja todennettavissa. Olen hereillä aiheen tiimoilta tapahtuvasta uutisoinnista, mutta itse pyrin välttämään kaikkea negatiivista ja liioiteltua uutisointia esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, sillä se lisää omaakin epävarmuutta ja sitä kautta ahdistusta aiheesta.  Teen kyllä päätökseni mielelläni ekologisesti ja vastuullisesti, mikäli valinta on tehty minulle kuluttajana helpoksi ja selkeäksi. Tämä on kuitenkin vielä nykyään valitettavan harvinaista.

Iso suositus kirjalle ja yhteiskunnalliselle keskustelulle.

Kommentoi