Haluaisitko maksimoida sosiaalisen median potentiaalin yrityksesi myynnissä ja markkinoinnissa? Puuttuuko yritykseltäsi digitaalisen markkinoinnin strategia? Digimarkkinointi terminä on varmasti meille kaikille entuudestaan tuttu, mutta monella etenkin pienemmällä yrityksellä voi olla haasteita sen hyödyntämisen kanssa. Vaikka digimarkkinoinnin merkitys ja arvo liiketoiminnan kannalta on tänä päivänä merkittävän suuri, ei kaikilla yrityksillä ole resursseja palkata markkinoinnin ammattilaista tai osaamista digimarkkinoinnin toteuttamiseen. Tämä essee tarjoaa oppaan digitaalisen markkinoinnin strategian luomiseen. Perehdymme tarkemmin tavoitteiden asettamiseen, kilpailuedun hyödyntämiseen sekä tutustumme malleihin, jotka auttavat digitaalisen markkinoinnin strategian luomisessa.

Digimarkkinoinnilla viitataan yleensä digitaalisiin alustoihin, kuten verkkosivuihin, mobiilisovelluksiin, hakukoneisiin ja sosiaalista mediaa hyödyntävään markkinointiin. Digimarkkinoinnin vastuualue vaihtelee yrityskohtaisesti sen mukaan, minkälainen rooli markkinoinnille on kyseisessä organisaatiossa annettu ja minkälaisia digitaalisia alustoja he hyödyntävät. Digimarkkinoinnilla voidaan tavoitella myynnin tekemistä ja tukemista, asiakasviestintää ja brändin rakentamista, asiakassuhteiden johtamista, asiakasymmärryksen lisäämistä tai arvon luomista asiakkaille. Tavoitteet määrittävät, mitä näistä markkinoinnilla tavoitellaan vai kenties kaikkia. (Lahtinen, Pulkka, Karjaluoto & Mero 2022, 17.)

Digimarkkinoinnilla voidaan edistää myyntiä nykyisille asiakkaille sekä löytää uusia. Esimerkiksi avaamalla verkkokaupan kivijalkaliikkeen rinnalle, voidaan lisätä asiakasliikenteen määrä ja myyntiä. Myös yritysten väliseen kaupankäyntiin digitaalisuus on tuonut uusia ulottuvuuksia ja niin kutsuttu social selling eli sosiaalinen myynti on nostanut arvoaan. (Komulainen 2018, 22.) Sosiaalisella myynnillä tarkoitetaan myynnin edistämistä rakentamalla asiantuntijamielikuvaa ja luottamusta. Esimerkiksi LinkedIn ja Facebook ovat hyviä kanavia sosiaaliselle myynnille. (Nieminen 2023.) Lisää myyntiä voidaan tehdä myös nykyisille asiakkaille ja asiakassuhdetta ylläpitää, vaikka heillä ei olisi tarvetta ostaa tuotettasi tai palveluasi tällä hetkellä. Voit kuitenkin sitouttaa heidät seuraamaan sisältöäsi ja pitää näin ostoikkunaa auki. Sosiaalinen media on erinomainen paikka kertoa yrityksen tarinasta ja brändistä. (Komulainen 2018, 23.) Esimerkiksi TikTokin hurja suosio on esimerkki siitä, miten rennolla ja viihdyttävällä sisällöllä voidaan sitouttaa asiakkaita ja pitää yllä asiakassuhteita. Hrakauppias -nimimerkillä esiintyvä Malmin K-Citymarketin kauppias, Teemu Tikkala, kerää videoilleen kymmeniä tuhansia näyttökertoja. Videoillaan hän esimerkiksi esittelee kaupan tuotevalikoimaa, kampanjoita ja kertoo katsojille omasta arjestaan kauppiaana. Hän kuuntelee asiakkaiden tuotetoiveita ja kertoo TikTok tilillään, kun tuotteita on saatavilla kaupassa. Näin hän sitouttaa asiakkaansa käymään aina uudelleen ja uudelleen trendikkäiden tuotteiden ja hyvien tarjousten avulla. Vaikka en itse Malmin suunnalla juurikaan liiku, on tämä kauppa varmasti valintani, jos sinnepäin satun joskus eksymään ­–pitäähän tuon suuren somesuosion saavuttaneen kauppiaan putiikki käydä itse kokemassa. Yritys on onnistunut suhteellisen yksinkertaisen digimarkkinointinsa ja keulakuvansa persoonan avulla kertomaan brändistään mielenkiintoisella ja asiakkaita houkuttelevalla tavalla. Näkemykseni mukaan TikTokin aikakauden myötä geneeristen mainosvideoiden aika alkaa hiipua ja luova, asiakasta viihdyttävä sisältö alkaa nousta valtaan.

Digitaalisen markkinoinnin strategia

Kuten liiketoiminnassa ylipäänsä, myös digitaalisessa markkinoinnissa on luotava strategia ohjaamaan kohti tavoitteita. Strategia on siis pitkänaikavälin suunnitelma siitä, miten asetetut tavoitteet saavutetaan. Strategian tarkoituksen on luoda digitaaliselle markkinoinnille suuntaviivat ja rajat, joiden puitteissa on helppo toimia ja jotka ohjaavat kohti tavoitetta. Strategian tulee kuitenkin mukautua jatkuvassa muutoksessa olevaan digitaaliseen ympäristöön. (Lahtinen ym. 2022, 71.)

Tavoitteet

Jotta voidaan luoda strategia, täytyy ensin olla selvillä tavoitteet. Tavoitteiden tulisi olla selkeät ja relevantit liiketoiminnan kannalta. On myös hyvä huomioida, ettei tavoitteet hidasta toinen toistaan. Jos asetat tavoitteeksi myynninkasvun, voi olla melko epärealistista samalla tavoitella esimerkiksi markkinointikustannusten vähentämistä. Myynninkasvun edellytyksenä kuitenkin usein on markkinoinnin lisääminen. Ihanteellinen määrä tavoitteita olisi n. 3–5 kappaletta. Tällöin tavoitteilla on strategista painoarvoa ja ne kohdistuvat useampaan markkinoinnin osa-alueeseen. Tavoitteet tulisi listata tärkeysjärjestykseen helpottamaan strategian mukaista työskentelyä. (Lahtinen ym. 2022, 74.)

Voimme jaotella digitaalisen markkinoinnin tavoitteet viiteen luokkaan 5S -tavoitteiden typologian avulla. Nämä viisi eri luokkaa ovat sell (myy), serve (palvele), speak (puhu), save (säästä) ja sizzle (luo pöhinää). Luonnollisestikin digimarkkinoinnin avulla on lisättävä myyntiä, jotta sitä on kannattavaa tehdä. Myynnin lisääminen voi kuitenkin tarkoittaa hieman eri asioita riippuen kohderyhmästä ja toimialasta. Kuluttajamyynnissä digimarkkinoinnilla pyritään usein hankkimaan ostajia suoraan yrityksen verkkokauppaan. B2B myynnissä puolestaan digimarkkinoinnin tehtävä on usein tukea myyntiä ja vaikuttaa asiakkaan ostopäätökseen, sillä kaupat clousataan usein myyntineuvotteluissa. Mikäli yritys toimii kivijalkaliikkeessä, kuten esimerkiksi ravintolat, on digimarkkinoinnin rooli asiakkaiden houkuttelussa paikalle. (Lahtinen ym. 2022, 74.)

Asiakkaiden palvelulla viitaten digitaalisen markkinoinnin avulla lisäarvon tuottamiseen asiakkaalle. Ruohonjuuritasolla tämä on niinkin yksinkertainen asia kuin nettisivujen käytettävyys ja sieltä asiakkaan kannalta olennaisen tiedon löytyminen. Palvelua lisääviä elementtejä verkkosivuilla on esimerkiksi chat -palvelu, joka tekoälyä hyödyntämällä vastaa asiakasta askarruttaviin kysymyksiin nopeasti ja vaivattomasti. Tänä päivänä moni yritys tarjoaa asiakkailleen mobiilisovelluksen, josta asiakas saa esimerkiksi tarjouksia, etuja ja sujuvampaa palvelua. Palvelulla viitataankin siis kaikkeen siihen, jolla voidaan tuottaa asiakkaalle lisäarvoa. (Lahtinen ym. 2022, 74.)

Puheella puolestaan viitataan dialogin lisäämiseen asiakkaan ja yrityksen välillä digitaalisia kanavia hyödyntämällä. Dialogia voidaan lisätä esimerkiksi uutiskirjeiden, tekstiviestien, webinaarien, asiakaspalautekaavakkeiden ja sosiaalisessa mediassa käydyn keskustelun avulla. (Lahtinen ym. 2022, 74.) Esimerkiksi TikTokissa on tällä hetkellä pinnalla Taco Bell ravintolaketju, joka käy aktiivisesti keskustelua asiakkaidensa kanssa niin heidän omillaan kuin asiakkaidenkin julkaisemilla videoilla. Kommentit ovat usein humoristisia, jonka vuoksi ne ovatkin keränneet paljon huomioita ja puhuttavat hyvin kohderyhmäänsä. Mielestäni tämä on erinomainen oivallus Taco Bellin Suomen markkinointitiimiltä. Suurin osa TikTokin käyttäjistä on 15–25-vuotiaita, joihin humoristinen lähestymistapa puree hyvin. Digitaalisessa markkinoinnissa onkin tärkeää tunnistaa, missä digitaalisissa palveluissa mikäkin kohderyhmä liikkuu ja miten heidän huomionsa saa kiinnitettyä ja minkälainen sisältö kuhunkin kohderyhmään toimii parhaiten. Taco Bell on hyvä esimerkki siitä, mitä dialogin avulla voidaan saada aikaan.

Säästämisellä viitataan kustannustehokkuuden parantamiseen. Usein kustannustehokkuutta pyritään parantamaan esimerkiksi perinteisestä markkinoinnista digimarkkinointiin siirtymällä. Esimerkiksi, jos aiemmin mainoksia on printattu paperisena, voidaan ne jatkossa toteuttaa digitaalisena, jolloin säästytään painatusmateriaaleilta. Digitaalinen mainonta onkin huomattavasti halvempaa perinteiseen mainontaan, kuten televisioon tai sanomalehtiin, verrattuna. Digitalisaatiolla voidaan myös säästää työntekijäkustannuksissa. Ennen asiakaspalvelua hoiti aina ihminen, mutta nykyään sitä on automatisoitu erilaistensähköisten palveluiden avulla. Esimerkiksi mobiilipankin avulla voimme siirtää rahaa tai maksaa laskuja ilman asiakaspalvelijaa. Digimarkkinointi ei kuitenkaan aina aukottomasti tarkoita säästöä. On pidettävä mielessä, että kustannustehokkaassa ajattelussa paras mahdollinen markkinoinnin ja mainonnan keino on se, jolla saat asiakkaasi ostamaan. (Lahtinen ym. 2022, 76.)

Viimeisin, mutta ei suinkaan vähäisin, viidestä digitaalisen markkinoinnin tavoiteluokasta on niin sanotusti pöhinän luonti eli brändin rakentaminen. Oikein tehtynä, voimme digimarkkinoinnin avulla rakentaa parempaa brändimielikuvaa ja kasvattaa brändin tietoisuutta. Esimerkiksi suurta suosiota nauttiva vaikuttajamarkkinointi, on erinomainen keino rakentaa brändimielikuvaa vaikuttajan avulla. Tunnettavuutta sosiaalisessa mediassa voi myös saada viraalimarkkinoinnin keinoin. Tässä ilmiössä tavalliset ihmiset jakavat yrityksen tuottamaa sisältöä omissa sosiaalisen median kanavissaan. Tässä parhaiten onnistuvat isot brändit, kuten Apple, jolla on laaja ja uskollinen asiakaskunta. (Lahtinen ym. 2022, 77.)

 5 s -malli on erinomainen pohja digimarkkinoinnin tavoitteiden asettamiselle. Vielä, kun muotoilet tavoitteet lopulliseen muotoonsa monelle varmasti tutun SMART-mallin avulla, olet askeleen lähempänä digitaalisen markkinoinnin strategian valmistumista. SMART-mallin mukaan tavoitteiden tulisi olla tarkasti määritelty, mitattavissa, vastuutettu, realistinen ja aikaan sidottu. (Lahtinen ym. 2022, 81–82.)

Kilpailuetu

Kun olemme asettaneet toiminallemme tavoitteet, on aika siirtyä suunnittelemaan, miten toteutamme ne. Aluksi sinun on tunnistettava yrityksesi kilpailuetu – mitä teidän yrityksenne tekee paremmin kilpailijoihin verrattuna. Kilpailuedun saamme selville tutustumalla asiakastarpeisiin, kilpailijoiden vahvuuksiin ja heikkouksiin sekä yrityksen omiin resursseihin ja kykyihin. (Lahtinen ym. 2022, 85.)

Ostajapersoonat

Erinomainen keino selvittää asiakastarpeet on niin kutsuttujen ostajapersoonien luonti. Mitä enemmän sinulla on tietoa kustakin asiakassegmentistä, sitä tarkemmin voit ostajapersoonat luoda. Tietoa voidaan kerätä esimerkiksi haastattelemalla kunkin asiakassegmentin tyypillisimpiä edustajia ja selvittää heidän kulutuskäyttäytymistään, arvoja, asenteita, kiinnostuksen kohteita sekä elämäntyylejä. Kattavan ostajapersoona profiilina avulla, voimme luoda kullekin kohderyhmälle heitä kiinnostavat markkinointikampanjat ja kohdentaa sisällön tarkasti kohderyhmälle. (Komulainen 2018, 45.) Esimerkiksi aiemmin mainitsemani Taco Bellin somenäkyvyyden taustalla on todennäköisesti luoto asiakasprofiili nuorehkosta pikaruuan ystävästä, jonka huomio saadaan herätettyä vitsikkäillä kommenteilla ympäri TikTokia. Mikäli tämä sama kommentointi olisi tapahtunut Facebookissa, olisi sen todennäköisesti tavoittanut aivan toisenlainen ostajapersoona, joka olisi saattanut jopa paheksua kyseistä toimintaa.

Erottautuminen

Jotta yritys voi menestyä markkinoilla, tulee sen pystyä erottautumaan kilpailijoistaan. Erottautuminen tulisi tapahtua myös muilla ominaisuuksilla kuin edullisemmalla hinnalla. Ostajapersoonien luokittelun avulla, voidaan kohdentaa tuotetta tai palvelua juuri ydinkohderyhmälle ja erottautua ominaisuuksilla, jotka näitä ostajapersoonia puhuttelee. Tämä saattaa karsia pois muita asiakkaita, mutta parantaa mainetta ja kannattavuutta. Sitouttaminen onnistuu parhaiten, kun erottautumistekijät on kohdennettu tietylle asiakasryhmälle. (Lahtinen ym. 2022, 97–99.)

Strategian vieminen käytäntöön

Kyllähän me kaikki osaamme julkaista Instagramiin ja Facebookiin kuvia –miksi käyttäisin aikaa markkinoinnin mallien opiskeluun tai turhien käsitteiden kertaamiseen? Vastaus on yksinkertainen; toiminnan tehostamiseksi. Jokainen haluaa varmasti maksimoida tuottavuuden ja minimoida käytetyn ajan. Markkinoinnin mallit ovat hyvä esimerkki siitä, miten voimme tehdä toiminnastamme tehokkaampaa. Nämä mallit juontavat juurensa perinteiseen markkinointiin. Mallit kertovat, kuinka monessa eri kanavassa juuri sinun yrityksesi kannattaa olla, ja mitkä ovat kriittisimmät kanavat tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa yritys x toteaa, että heille ei tule tarpeeksi liidejä. Ilman markkinoinnin malleja tätä ongelmaa on hyvin vaikea lähteä purkamaan ja työstämään. Jos kyseinen ongelma tuotaisiinkin esiin markkinoinnin mallien avulla, ohjautuu se heti kohti ratkaisua. Yrityksen x nettisivuilla olevaa dataa luetaan pitkään ja sitä jaetaan eteenpäin. Toisin sanoen liikenne on laadukasta. Kuitenkin liidejä tulee liian vähän, jolloin ongelmaa voidaan lähteä ratkaisemaan ­– miten sivuston lukijat saadaan käännettyä liideiksi. (Lahtinen ym. 2022, 28–29.)

RACE-malli ja MRACE-malli

Yksi käytetyimmistä digitaalisen markkinoinnin malleista, on Dave Chaffeyn kehittämä, RACE-malli. (Kuvio 1.) RACE-malli eli myyntisuppilo muodostuu sanoista reach, act, convert ja engage. Race -mallia hyödynnettäessä on aluksi luotava strategia eli tarkka suunnitelma digitaaliselle markkinoinnille. Strategian tulee sisältää digitaaliselle markkinoinnille asetetut tavoitteet sekä suunnitelman niiden saavuttamiseksi. Suppilon korkein kohta ja ensimmäinen vaihe on reach. Tämä tarkoittaa tietoisuuden luomista ja lisäämistä. Kuluttajille täytyy levittää tietoa yrityksen palveluista, tuotteista ja brändistä. Tiedon levittämisen tavoitteena on ohjata kuluttajia verkosta esimerkiksi yrityksen verkkosivuille tai sosiaalisen median tileille. (Lahtinen ym. 115–120.) Tämä voi tapahtuma esimerkiksi maksetun mainonnan avulla sosiaalisessa mediassa tai googlen hakukonemainonnan avulla.

Kuvio 1. Race -malli.

Race -mallin toinen vaihe on act, mikä juontaa juurensa sanasta interact eli vuorovaikutus. Tässä strategisessa vaiheessa myyntiprosessia luodaan liidejä eli luodaan vuorovaikutusta kuluttajien kanssa. Esimerkkejä tästä toiminnasta on yrityksen somesisällön katsominen ja siitä tykkääminen, tuotteen vieminen ostoskoriin tai vaikka liittyminen kanta-asiakkuus järjestelmään. (Lahtinen ym. 115–120.) Act-vaiheessa vuorovaikutteinen toiminta voi siis olla moninaista, eikä se välttämättä liity vielä ostopäätöksen tekemiseen tai varsinaiseen ostoprosessiin. Tässä kohtaa kuluttaja on kuitenkin tietoinen yrityksestä ja brändistä ja hankkii siitä lisää tietoa itselleen.

Seuraavaksi suppilossa on vuorossa convert eli suomeksi konvertoiminen. Digitaalisessa markkinoinnissa konvertoinnin tehtävä on muuttaa liidi myyntivalmiiksi hyödyntäen markkinoinnin automaatiota tai saada asiakas pyytämään tarjousta. (Lahtinen ym. 115–120.)

Lopuksi asiakas tulee vielä sitouttaa, ja tätä kohtaa Race-mallissa kuvaa engage-vaihe. Digitaalisessa markkinoinnissa sitouttamisella tarkoitetaan pitkäaikaisten asiakassuhteiden luomista hyödyntäen digitaalisia kanavia, kuten sosiaalista mediaa. Myös uutiskirjeiden lähettäminen sähköpostitse on toimiva keino jatkaa vuorovaikutusta asiakkaan kanssa kaupan jälkeen ja näin ollen sitouttaa asiakas myös jatkamaan asiakkuutta tulevaisuudessa. (Lahtinen ym. 115–120.)

Perinteisenä Race-mallin lisäksi digitaalisessa markkinoinnissa usein hyödynnetään myös MRACE-mallia, jossa on otettu huomioon myös measure-vaihe eli mittaaminen.  (Kuvio 2.) Tämä on olennainen osa digitaalista markkinointia, koska vain mittaamalla tuloksia voimme aidosti analysoida markkinoinnin tuloksellisuutta, tehokkuutta ja kannattavuutta. MRACE-malli ohjaa toimintaa dynaamisemmaksi kuin perinteinen RACE-malli, koska se ohjaa jatkuvasti kehittämään digitaalista markkinointia ja löytämään tuloksellisempia ratkaisuja. Digitaalisen markkinoinnin alustat ovat jatkuvassa kehityksessä ja muutoksessa, jonka vuoksi on tärkeää, että yrityksen digitaalisen markkinoinnin strategia mukautuu muutoksiin asiakaskäyttäytymisessä, teknologiassa ja eri kanavissa. (Lahtinen ym. 120–125.)

Kuvio 2. MRACE-malli.

MRACE-malli on vain yksi esimerkki mallista, jota yritys voi hyödyntää digitaalisen markkinointinsa suunnittelussa. Tärkeää on kuitenkin hyödyntää mallia, joka on selkeä ja joustava ja auttaa yritystä kulkemaan kohti tavoitteita. Digitaalisen kaupankäynnin muutosvauhti alaan katsomatta on hurja, eikä hidastumista ole havaittavissa. Tämän vuoksi on tärkeää hyödyntää mallia, joka soveltuu tämän päivän tarpeisiin ja jonka pohjalta markkinointia ja myyntiä voi kehittää systemaattisesti ja mitattavasti. MRACE-malli perustuukin ajatukseen monikanavaisesta markkinoinnista ja sen tavoite luoda tästä mitattava kokonaisuus. Ihanteellisessa tilanteessa markkinointi eri kanavissa tukee toinen toistaan. (Lahtinen ym. 124.)

MRACE-mallista on todettu olevan neljä selkeää ja merkittävää hyötyä. Ensiksi malli ohjaa suoraan toimintaan, koska se visualisoi markkinoinnin prosessin yhteen, hallittavaan kokonaiskuvaan. Tämä mahdollistaa myös toimenpiteisiin ryhtymisen, kun havaitaan haasteita tai epäkohtia. Toisena merkittävänä hyötynä voidaan pitää asiakaskeskeisyyttä. Kun malli rakennetaan ostajapersoonien pohjalta, integroituu se luonnolliseksi osaksi asiakkaan ostoprosessia. Kuten aiemmin jo totesimme, on tulosten mittaus ja analysointi välttämätöntä kehityksen kannalta. MRACE-mallin kolmantena hyötynä voidaankin katsoa olevan markkinoinnin muovaaminen dataohjautuvaksi. Parhaiten toimivia menetelmiä voidaan korostaa ja lisätä ja tehottomista keinoista luopua. Tämä ohjaa markkinointia kustannustehokkaammaksi. Viimeinen, mutta ei suinkaan vähäisin, mallin tarjoamista hyödyistä on markkinoinnin johtamisen yksinkertaistaminen. Malli tarjoaa johtamiselle selvän suunnan, tavoitteet ja estää fokuksen karkaamisen irrelevantteihin markkinointikikkoihin tai -teknologioihin.  (Lahtinen ym. 124–125.)

Pohdinta

Olemme varmasti kaikki huomanneet, kuinka paljon vietämme aikaa sosiaalisessa mediassa, katsomme lineaarisen television sijaan ohjelmia suoratoistopalveluista ja luemme uutiset paperisen lehden sijaan verkossa. Perinteisen markkinoinnin aikakausi alkaa olla ohi, vaikkei se toki vielä kokonaan ole kadonnut. Viimeistään tässä kohtaa yritysten olisi hyvä tutustua digitaaliseen markkinointiin ja sen potentiaaliin modernissa liiketoimintaympäristössä. Sosiaalisen median, verkkosivujen ja hakukoneiden avulla yritykset voivat tavoittaa suuren määrän kuluttajia ja vaikuttaa heidän ostopäätöksiin aivan uudella tasolla.

Käsitteenä digimarkkinointi on hyvin laaja. Se kattaa monenlaisia alustoja ja mahdollistaa useiden erilaisten tavoitteiden saavuttamisen. Yrityksen on tärkeä aluksi tunnistaa omat resurssit ja mahdollisuudet. Tämän jälkeen voidaan asettaa toiminnalle tavoitteet. Monet yritykset hyödyntävät esimerkiksi omia työntekijöitään sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi kesätyöntekijöitä näkee usein yritysten TikTok- tai Instagram-tileillä. Kesänaikana saatetaan saavuttaa hieman näkyvyyttä ja sen jälkeen tilit jäävät jälleen odottelemaan seuraavaa kesää. Toiminta ei ole tavoitteellista, eikä sen tehokkuutta välttämättä seurata millään tavalla. Tarjoamme projektillamme, Flyyna Medialla, yrityksille sosiaalisen median sisällöntuotantoa ja markkinointia avaimet käteen -palveluna. Tämä tarkoittaa sitä, että käymme asiakkaan kanssa läpi heidän tavoitteet ja toiveet sosiaalisen median markkinoinnille ja toteutamme sen. Asiakkaan ei tarvitse miettiä mitään, palkata erikseen some vastaavaa tai käyttää työntekijöiden arvokasta työaikaa. Kuukausittaisissa palavereissa käymme asiakkaan kanssa läpi tilastot eli kuinka tavoitteisiin on päästy. Paljonko olemme tavoittaneet kuluttajia ja miten esimerkiksi videoiden ja kuvien katselut on konvertoitunut liideiksi.

Lähteet:

Komulainen, M. 2018. Menesty digimarkkinoinnilla. E-kirja. Helsinki: Helsingin seudun kauppakamari. Viitattu 20.02.2024. Vaatii käyttöoikeuden. https://kauppakamaritieto-fi.libproxy.tuni.fi/ammattikirjasto/teos/menesty-digimarkkinoinnilla-2018#kohta:Menesty((20)digimarkkinoinnilla

Lahtinen, N., Pulkka, K., Karjaluoto, H. & Mero, J. 2022. Digimarkkinointi. E-kirja. Helsinki: Alma Talent. Viitattu 20.02.2024. Vaatii käyttöoikeuden. https://bisneskirjasto-almatalent-fi.libproxy.tuni.fi/teos/JABBXXBTABGEE#/kohta:Digimarkkinointi/piste:t25X

Nieminen, K. 2023. Mitä on sosiaalinen myynti eli social selling? Markkinoinnin trendit 03.06.2023. Viitattu 20.02.2024. https://markkinoinnintrendit.fi/mita-on-sosiaalinen-myynti/