Yrittäjyyden monimuotoisuus

Eemeli Halme ja Kaarlo Pälä

Johdanto

Yrittäjyyden monimuotoisuus heijastaa laajaa kirjoa tapoja ja muotoja, joilla yksilöt voivat harjoittaa liiketoimintaa ja toteuttaa omia näkemyksellisiä pyrkimyksiään. Monimuotoisuus käsittää monenlaisia näkökulmia, joita ovat esimerkiksi eri toimialat, liiketoimintamallit ja yrittäjyyden vaikutukset yhteiskuntaan. Yrittäjyys ja sen monimuotoisuus on hyvin monitulkintaisia käsitteitä, joihin on olemassa yhtä monta tulkintaa, kun on tulkitsijoita. Tässä esseessä tutustumme yrittäjyyteen ja sen monimuotoisuuteen, sekä lopussa avaamme omaa pohdintaamme yrittäjyydestä ja yrittäjänä toimimisesta.

Mitä on yrittäjyys?

Kysyimme ChatGPT:ltä; ”Mitä on yrittäjyys?” ja tässä on siihen vastaus:

Yrittäjyys on elämänasenne, joka heijastaa halua luoda, kehittää ja hallita omaa liiketoimintaa tai hanketta. Se on aktiivista toimintaa ja aloitteellisuutta, joka vaatii innovatiivisuutta, rohkeutta ja kykyä ottaa riskejä. Yrittäjyys ei rajoitu pelkästään liiketoimintaan vaan voi ilmetä myös sosiaalisena, kulttuurisena tai teknologisena aloitteellisuutena.

Yrittäjyys liittyy vahvasti kykyyn nähdä mahdollisuuksia ja tarttua niihin. Se edellyttää luovuutta ongelmien ratkaisemiseen ja joustavuutta muuttuvissa olosuhteissa. Yrittäjät eivät pelkää epäonnistumista, vaan näkevät sen oppimismahdollisuutena ja mahdollisuutena kehittyä.

Yrittäjyys voi ilmetä yksilöllisenä toimintana, mutta se voi myös olla tiimityötä tai yhteisön voiman käyttöä. Yrittäjä luo arvoa yhteiskunnalle työllistämällä ihmisiä, innovoimalla uusia tuotteita ja palveluita sekä vaikuttamalla positiivisesti ympäröivään yhteisöön.

Yrittäjyys on dynaaminen voima, joka ajaa taloudellista kehitystä, luo uusia työpaikkoja ja edistää yhteiskunnan innovatiivisuutta. Se vaatii visionäärisyyttä, kykyä sopeutua muutoksiin ja intohimoa oman vision toteuttamiseen. Yrittäjyys on siten enemmän kuin liiketoiminnan harjoittamista – se on voima, joka muokkaa maailmaa ja luo kestävää vaikutusta yhteiskuntaan. (ChatGPT 2024.)

ChatGPT:n vastaus kuvaili hyvin pitkälti sitä, mitä yrittäjyys ja sen monimuotoisuus on. Se toi hyvin esiin sitä, mitä yrittäjyyden muotoja on, ja mitä kaikkea muuta yrittäjyys voi olla. Se nosti esiin myös hyvin sitä kaikkea, mitä yrittäjyys vaatii itse yrittäjältä.

Mielenkiintoista on se, että ChatGPT aloittaa kertomisen heti siitä, että yrittäjyys on elämänasenne. Sen olemme kuulleet myös monelta yrittäjältä, niin suurilta, kuin pieniltä. Yrittäjämäisestä asenteesta puhutaan pääsääntöisesti hyvää ja se näkyy myös ChatGPT:n vastauksessa. Tämän perään on kuuluttanut esimerkiksi yrittäjä Kim Väisänen, joka kirjassaan, Väärää yrittämistä: Kun teet kotiläksysi, rahantuloa ei voi estää, sanoo, ettei tulisi kuunnella joidenkin yrittäjien valitusta siitä, että yrittäjiä ei arvostettaisi Suomessa (Väisänen 2019, 136).

Näin ei kuitenkaan ole aina ollut, eikä toki päde tälläkään hetkellä kaikkiin. Yrittäjät voidaan nähdä myös rahanahneina riistäjinä. Nämä ajatukset ovat olleet ihmisillä jo ennen koko kapitalismin ja markkinatalouden kunnollista syntymää. Sixten Korkman, arvostettu talouden asiantuntija, perehtyy Talous ja humanismi, kirjassaan talouden kehitykseen ja historiaan. Hän sanoo, että kapitalismi on sekä ihailtu, että inhottu talousjärjestelmä ja että eritoten inhoa, tai jopa vihaa, on ollut kylvämässä esimerkiksi filosofeja, kuten Platon ja Aristoteles sekä etnisiä vaikuttajia, kuten Raamattu ja kirkkoisät. (Korkman 2022, 224.)

Yritteliäisyys on nykyään kuitenkin pääosin positiivinen asia ja menestyneistä yrittäjistä on tullut kansan suosimia ja jopa idoleita. Yrittäjämäisen asenteen kuulee monesti mainittavan myös työhakemuksissa tai rekrytointi-ilmoituksissa, joten se ei tarkoita aina yrittäjäksi lähtemistä, vaan sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi oma-aloitteisuutta ja ahkeruutta.

Mitä yrittäjyyteen kuuluu?

Yrittäjän roolissa sinulla on enemmän vapautta, mutta samalla myös suurempi vastuu verrattuna palkkatyöhön. Yrittäjänä voit hyvässä tapauksessa valita, mitä haluat tehdä työksesi ja keitä asiakkaasi ovat. Tämä tosin pätee vain silloin, jos asiakkaita on enemmän, mitä ehtii palvella. Toisaalta yrittäjä sinun tulee vastata itse siitä, että asiat hoituvat ajallaan ja oikealla tavalla, koska olet itse vastuussa yrityksestäsi. Yrittäjänä esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmä rakentuu eri tavalla kuin perinteisessä työsuhteessa, ja sinun tulee itse huolehtia muun muassa yrittäjäeläkkeen maksamisesta. Yrittäjyys tarjoaa siis mahdollisuuden itsenäiseen työskentelyyn ja liiketoiminnan kehittämiseen, mutta samalla edellyttää vastuunottoa omasta taloudellisesta turvallisuudesta. (Mitä yrittäjyys on n.d.)

Yhteiskunta asettaa sekä omat haasteensa yrittäjyyden edistämiselle että yrittäjille ja yrityksille. Talouden vahvistaminen edellyttää yrittäjyyden tukemista sekä kasvuvaiheessa että taantuman aikana. Yrittäjät kohtaavat haasteita kahdelta eri suunnalta: toisaalta viranomaisten ja muiden sidosryhmien asettamista odotuksista, toisaalta omasta yrittäjyydestään ja arkipäivästään. Osa haasteista on helppoja ja niihin löytää nopeasti ratkaisuja, mutta välillä haasteet voivat olla todella hankalia ja niiden ratkaisemiseen menee jopa vuosia. Yrittäjän tuleekin olla mukautuva ja innovatiivinen, jotta yrittäjyyteen liittyvät haasteet voi selättää. (Yrittämisen haasteet ja riskit n.d.)

Yksinyrittäminen

Yksinyrittäjyys tarkoittaa sitä, että nimen mukaisesti yrittäjä omistaa yrityksensä yksin ja harjoittaa toimintaa yksin. Hänellä voi olla yhteistyökumppaneita, mutta osakkaita, tai työntekijöitä hänellä ei ole. Yleisin yritysmuoto on toiminimi, mutta useat vaihtavat niitä jatkuvasti mieluummin osakeyhtiöiksi, sillä osakeyhtiöissä yrityksen rahat ja henkilökohtaiset rahat on eritelty. Tämä pienentää riskiä joutua vastuuseen, kun et vastaa työstäsi koko omaisuudellasi, vaan yrityksen omaisuudella, eikä kaikkia yrityksen tuloja lasketa henkilökohtaisiksi tuloiksi. (Melin 2020.)

Yksinyrittäjyys on hyvin erilainen konsepti isoihin yhtiöihin verrattuna. Se on kuitenkin Suomen yleisin yritysmuoto 194 000:n yksinyrittäjän voimin. Tämä tarkoittaa sitä, että koko Suomen yrityksistä yli puolet on yksinyrittäjiä, kaikkien yritysten määrän ollessa 294 965. (Yrittäjät.fi). Yksinyrittäjillä voi olla vaikeampaa hahmottaa esimerkiksi osakeyhtiön koostumusta, kun yrittäjällä itsellään on niin sanotusti monta hattua päässään. Yrittäjä on tällöin itse OHJ-ketjun jokainen osa, eli omistaja, hallitus ja johto. Operatiivinen toiminta on todennäköisesti silloin se, joka vie yrittäjän huomion ja vaara voikin olla, että hallituksen ja omistajan velvollisuudet unohtuvat tai jopa oikeutetusti sulautuvat yhteen.

Yksinyrittäjät ovat monesti niin sanottuja elämäntyyliyrittäjiä. Heillä on monesti jokin asia, jossa he ovat hyviä tai, josta he pitävät ja haluavat elättää itsensä kyseisellä tekemisellä. Yksinyrittäjillä on suurimpina vaikeuksina saada tasapainoteltua työn ja vapaa-ajan kanssa, sillä elämäntapayrittäjät eivät välttämättä halua erottaa niitä toisistaan. Yksinyrittäjät myös saattavat monesti tehdä 50 –tuntisia työviikkoja ja töitä tehdään myös viikonloppuisin, niin kuin pyhäpäivinäkin. Yrittäjillä jää lomatkin keskimäärin palkansaajia lyhyemmiksi, jos lomaa voi ylipäätään pitää. (Sunnari 2022.)

Starup- ja sarjayrittäminen

Sarjayrittäjät ovat yrittäjiä, jotka ovat mukana laittamassa aluilleen monia starup-yrityksiä ja monesti myyvät osuutensa pois, kun ovat saaneet yrityksen kasvatettua tarpeeksi isoksi, jotta jokin isompi yhtiö kiinnostuu ostamaan yrityksen. Tämän jälkeen onkin sarjayrittäjällä taas pääomaa laitettavaksi seuraavaan yritykseen.(Järvilehto 2018, 232)

Yksi Suomen tunnetuimmista sarjayrittäjistä, varmasti pitkälti media-alan aktiivisuuden takia, on Jaajo Linnonmaa. Sarjayrittäminen on Jaajon mukaan voimakkaasti intohimobisnestä, kun pitää pystyä olemaan innovatiivinen ja innostua aina uusista asioista ja liikeideoista. (Sijoituskästi 2024.)

Strartup-yrittäminen koostuu sen sisään muodostuneesta ekosysteemistä, joka koostuu ideoijista, jotka innovoivat ja saavat aikaan uusia konsepteja, miten jokin asia tehdään paremmin tai miten helpotetaan ihmisten elämää jollain uudella keksinnöllä. Sitten on rahoittajia, jotka voivat lähteä mukaan pelkällä pääomalla, olla enkelisijoittaja, joka tukee yritystä omalla rahalla, tiedolla, taidolla ja ajallaan tai valtion avustukset innovaatioille ja kehitykselle. Rahoittajiin voi laskea myös esimerkiksi investointiyrityksen, joka lopuksi tulee ja ostaa koko osakekannan. Startup-yritykset vaativat monesti edellä mainittujen lisäksi myös hyvää ja sitoutunutta työtiimiä. (Järvilehto 2018, 233)

Kuva: Järvilehto 2018.

Yllä olevasta kuvasta huomataan, kuinka startup yritykset ovat tärkeitä yhteiskunnalle ihan valtion tasolla ja kuinka ne maksavat itse itsensä takaisin.

Työnantajanäkökulma

Yritykset työllistävät suurimman osan suomalaisista työntekijöistä. Osa suomalaisista yrityksistä toimivat myös työnantajina tavallisille palkansaajille ja siten työllistävät suomalaisia. ” Alkutuotannon ulkopuolisista yrityksistä noin 29 % on työnantajayrityksiä, joissa työskentelee henkilötyövuosina mitattuna vähintään 1,5 henkilöä (ml. yrittäjä). Vaikka työnantajayrityksiä on lukumääräisesti maassamme vain 84 487 kappaletta, on niiden osuus kokonaistyöllisyydestä kuitenkin hyvin merkittävä, lähes 95 prosenttia.”(Yritykset n.d.). Tieto perustuu 2020 vuoden yritysrekisteriin. Joidenkin yrittäjien tavoitteena yritystoiminnassa on työllistää ihmisiä ja siten tuottaa positiivista vaikutusta yhteiskuntaan ja sen talouskasvuun.

Työntekijän palkkaaminen Suomessa tuo mukanaan useita merkittäviä riskejä, jotka saattavat jäädä monelle työnantajalle ja työntekijälle huomaamatta. Moni saattaa luulla, että työntekijän kuukausipalkka on ainoa kustannus, mutta todellisuudessa työnantajan maksettavaksi tulevat myös erilaiset työnantajamaksut. Näihin kuuluvat muun muassa ryhmähenkivakuutusmaksu, sosiaaliturvamaksu, tapaturmavakuutusmaksu, työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu, jotka yhteensä muodostavat noin 20 prosenttia työntekijän kuukausipalkasta. (Pasanen 2021.)

Lisäksi on huomioitava, että työntekijöillä on oikeus sairauslomaan, mikä tarkoittaa sitä, että työntekijän palkka juoksee sairauslomankin aikana. Palkalliset lomat ja niihin liittyvä lomaraha aiheuttavat myös lisäkustannuksia työnantajalle. Työntekijän todelliset kustannukset saattavat nousta huomattavasti yli kuukausipalkan, arviolta jopa 1,7–2 kertaa suuremmiksi. Tämä nostaa esiin kysymyksen siitä, millaisen työntekijän yritys todellisuudessa saa, kun otetaan huomioon kaikki kustannustekijät. (Pasanen 2021.)

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työntekijän palkkaaminen olisi huono idea, jota tulisi välttää viimeiseen asti, sillä parhaimmillaan työntekijän palkkaaminen on paras sijoitus yrityksen tulevaisuuteen. Työntekijän palkkaaminen Suomessa vaikuttaa myös laajemmin yhteiskuntaan. Se lisää työllisyyttä ja siten taloudellista aktiivisuutta. Työlliset kansalaiset osallistuvat yhteiskunnan rakentamiseen maksamalla veroja ja kuluttamalla palveluita. Yhteiskunnallisen vastuun korostaminen on osa Suomen vahvaa sosiaalista mallia.

Käytäntö akatemialla ja tiimiyrityksessä

Tiimiyrittäminen on liiketoimintamuoto, jossa useat yksilöt tai ryhmät työskentelevät yhdessä yhteisen liikeidean tai projektin parissa. Tiimiyrittäjyys korostaa yhteistyötä, ja sen tarkoituksena on hyödyntää erilaisten osaajien ja näkemysten monimuotoisuutta liiketoiminnan menestyksen takaamiseksi. (Partanen n.d.)

Tiimiyrittäjyydessä tavoitteena on usein hyödyntää tiimin monipuolista osaamista ja vahvistaa toinen toistensa vahvuuksia. Tiimiyrityksessä tiimiläiset myös kompensoivat yksilöiden heikkouksia. Yhdessä työskenteleminen voi myös parantaa luovuutta ja tuoda esiin uusia ideoita, joita yksilöt eivät olisi välttämättä löytäneet työskennellessään yksin.

Proakatemialla tiimiyrittäminen ja -työskentely on toiminnan keskiössä. Tiimiyrittäjyyttä harjoitetaan Akatemialla esimerkiksi perustamalla yhteiset yritykset, tiimityöskentelemällä projektien parissa tai osallistumalla yhteisyrityksiin ja startupeihin. ”Tiimiyrityksen ydinosaaminen on tiimioppimista, asiakkaan ymmärtämistä ja uudenlaista johtamista.” (Partanen n.d.). Monet menestyneet yritykset ovatkin lähtöisin tiimityöskentelystä, mikä osoittaa tiimityön voiman liiketoiminnan kehittämisessä.

Pohdinta

Yrittäjyyden monimuotoisuus on hyvä asia, sillä jokainen voi perustaa oman näköisen ja omalla tavallaan toimivan liiketoiminnan. Ei siis ole olemassa yhtä ainoaa tapaa toimia yrittäjänä ja harjoittaa liiketoimintaa, vaan jokainen liiketoiminta saa olla täysin yrittäjänsä näköinen. Jokaisella yrittäjällä on oma käsityksensä siitä, millaista yrittäjämäinen toiminta on.

Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ja samalla myös hyvin monitulkintainen aihe. Tästä syystä etenkin tiimiyrityksissä syntyy tilanteita, joissa ihmisten eri käsitykset yrittäjyydestä ja yrittäjyysmäisyydestä törmäilevät. Tiimiyrityksissä onkin suotavaa, että käydään läpi erilaisia konflikteja ja erimielisyyksistä päästään eroon. Tässä on nähdäksemme avaimena saada kaikkien tiedot ja näkemykset jaettua yhteiseen tietopankkiin.

Omassa tiimiyrityksessämme olemme törmänneet moniin yrittämisen haasteisiin niin yrityksen juridisten asioiden kohdalla, mutta myös hyvin paljon yrittämisen monitulkintaisuuden kohdalla. Etenkin yrityksemme alkuaikoina oli haasteita mm. sen kanssa, millaista yrityskulttuuria haluamme luoda ja mitä tiimiyritykseltämme haluamme. Esimerkiksi osa halusi, että yrityksemme toimii täysin laskutusalustana ja että yritykselle on täten turhaa kerryttää kassaa, kun taas toiset halusivat rakentaa yrityksestämme ns. oikeaa yritystä, jolla on kassaa, budjetti ja tarkempaa yrityskulttuuria. Näkemyseroista huolimatta olemme onnistuneet rakentamaan yrityksestämme hyvän kompromissin, jonka pitäisi miellyttää kaikkia osakkaita.

Yrittäjyys on nykyään hyvin arvostettua, vaikkakin koko Suomi on myös täynnä kyynisiä yrittäjiä, jotka valittavat veroista ja työnantajan haasteista. Arvostuksesta johtuen voikin olla, että yrittäjyydestä aletaan haaveilemaan suoraan sanotusti vääristä syistä. Tätä näkökulmaa avaamme lisää podcastissamme: Nimetöncast 4. Milloin kannattaa yrittää?

Lähteet:

ChatGPT. 2024.

https://chat.openai.com/

Järvilehto, L. 2018. Kiitorata: Startup-maailman molemmat puolet. Helsinki: Tammi.

Korkman, S. 2022. Talous ja humanismi. Helsinki: Otava.

Melin. H. 2020. Keitä ovat yksinyrittäjät. Tuni.fi. Viitattu 14.2.2024.

Keitä ovat yksinyrittäjät?

Mitä yrittäjyys on?. n.d. Yrittäjät. Viitattu 14.2.2024

Mitä yrittäjyys on?

Partanen, J. n.d. TIIMIYRITTÄJYYS leviää Jyväskylästä maailmalle. Pellervo.fi. Viitattu 15.2.2024.

https://www.pellervo.fi/otlehti/ot3_11/2ot3_11.htm

Pasanen, T. 12.1.2021. Nämä 5 syytä estävät yrityksiä palkkaamasta työntekijöitä. Ukko.fi. Viitattu 15.2.2024.

https://www.ukko.fi/yrittajyyskoulu/tyollistaminen-nama-5-syyta-estavat-yrityksia-palkkaamasta-uusia-tyontekijoita/

Sunnari, E. 2022. Yksinyrittäjä itsensä johtajana. Johtaminen ja palveluliiketoiminta yamk-tutkinto-ohjelma. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Viitattu 16.2.2024. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/754971/Sunnari_Elisa.pdf?sequence=2

Suomen yrittäjät. 2023. Yksinyrittäjät. Yrittäjät.fi. Viitattu 16.2.2024.

Yksinyrittäjät

Yrittämisen haasteet ja riskit. n.d. Akavan Erityisalat. Viitattu 15.2.2024

https://www.akavanerityisalat.fi/nain_vaikutamme/ammatinharjoittaja_ja_yrittaja_jasenena/ammatinharjoittajien_ja_yrittajien_toimikunta/toiminnan_suuntaviivat/yrittaminen_taman_paivan_suomessa

Yritykset. 20.12.2021. Elinkeinoelämän keskusliitto. Viitattu 15.2.2024

https://ek.fi/tutkittua-tietoa/tietoa-suomen-taloudesta/yritykset/

Väisänen. K. 2019. Väärää yrittämistä: Kun teet kotiläksysi, rahantuloa ei voi estää. Helsinki: Alma Talent.