Oli erittäin mielenkiitoista kuunnella johtamisen kirja, jonka on kirjoittanut psykologi. Pekka Järvinen on organisaatiopsykologi, psykologian lisensiaatti ja ryhmäpsykoanalyytikko. Hän on konsultoinut ja kouluttanut organisaatioitten johtajia ja esimiehiä.Johtaminen on olennainen osa organisaatioiden toimintaa ja toisaalta avainasemassa menestymiseen. Johtajien rooli on ohjata organisaation toimintaa, saavuttaa tavoitteita, ja varmistaa, että työntekijöistä saadaan kaikki mahdollinen potentiaali irti, jotta he voivat toimia tehokkaasti. Tämä essee tarkastelee johtamisen merkitystä organisaatioissa. Tämän lisäksi essee sivuaa johtamistapoja ja niiden vaikutuksia sekä tulevaisuuden näkymiä johtamisen alalla.

Kirja oli mielestäni erittäin mielenkiintoinen, sillä olen aiemmin lukenut johtajien itse kirjoittamia kirjoja, enkä psykologin ”tutkimus peräistä” kirjaa. Kirja ei mielestäni ollut ihan samaa linjaa nykyajan trendijohtamiskirjojen kanssa, joten pidin siitä. Erilaiset perustellut näkemykset ovat aina tervetulleita. Kirjassa esitellään 102 ohjetta esimiehelle, eli kirjasta voi vaikka valita itselleen mielenkiintoiset ja uudet ohjeet.

Jos vastuu on kaikilla, kukaan ei ota vastuuta

Eniten itselläni herätti huomiota tämä ohje. Jos organisaatio on ”flat” ja vastuu on kaikilla, se ajaa helposti tilanteeseen, jossa kukaan ei ota vastuuta. Tämän huomaa erittäin selkeästi myöskin tiimiyritys -ympäristössä. Olemme painineet tämä ongelman kanssa jo yli kuukauden. Perus periaate on se, että pitää pohtia, mitkä asiat voi antaa kaikkien vastuulle ja mitkä jäävät johdon vastuulle. On varmasti organisaatioita, joissa vastuun jako kaikille, voi toimia. Ja tietysti tavoitteeseen motivoitunut organisaatio hoitaa homman kuin homman. Itse koen, että kaikessa tuloksellisessa toiminnassa tarvitaan selkeää johtajuutta. Jonkun on kyettävä ottamaan vastuu päätöksien loppuun viemisestä ja niiden toteutumisesta.

Kuten aiemmin mainittua, johtaminen on kriittinen tekijä organisaation menestykselle monella tasolla. Se myös auttaa organisaatiota asettamaan tavoitteet ja pääsemään niihin tehokkaasti ja hallitusti . Johtajuudella luodaan organisaatioon myöskin kulttuuria, joka ohjaa työntekijöiden käyttäytymistä. Hyvä johtaminen usein parantaa työntekijöiden tyytyväisyyttä ja sitoutumista, mikä puolestaan ​​vaikuttaa suoraan tuottavuuteen ja tuloksiin.

Meidän tiimissä tulee usein tilanteita/ongelmia, joiden ratkaiseminen annetaan kaikkien vastuulle, silloin moni on näennäisesti tilanteessa, jossa ei koe kuitenkaan vastuuta kyseisestä asiasta. Ajatusmaailma on sellainen, että joku sen hoitaa kuitenkin (tai sitten ei), koko kokonaisuus ei tietenkään niin toimi. Näen, että ainut asia ongelman ratkaisemiseksi on antaa vastuuta selkeästi joillekkin.

Toinen erittäin hyvä nosto kirjasta on seuraava; Tehtävien tekemiseen menee yleensä se aika, mitä siihen on varattu. Toisin sanoen, jos tiedämme, että tämän tehtävän tekemiseen on aikaa koko päivä, siihen todennäköisesti käytetään koko päivä. Jos sinulle määrätään sama tehtävä tehtäväksi kahdessa tunnissa, todennäköisesti keksit miten ratkaiset sen kahdessa tunnissa.Tässä toki sivutaan jo hieman ajanhallintaa, mutta taustalla vaikuttaa olennaisesti johtajuus. Paras esimerkki tästä on palaveriajat. Niille on varattu usein aivan liikaa aikaa, jolloin niiden tehokkuus kärsii huomattavasti. Samat asiat voidaan saada aikaan puolessa tunnissa tai sitten halutessaan neljässä tunnissa.

Huomaan tämän myös omassa toiminnassani, sillä saan asioita todella nopeasti aikaan halutessani, mutta kun tiedän, ettei kiirettä ole, tehokkuuteni laskee. Toki vielä ollaan ilmeisesti oppimisvaiheessa, eikä tekeminen ole tiimiyrityksessämme tulos perusteista, vaan aika perusteista. Kuitenkin meidän tulisi kehittää tehokkuutta työelämää varten.

“Mies, joka tekee enemmän kuin hänen palkkansa on, saa pian palkkaa enemmän kuin tekee”, tässä vapaa suomennos lauseesta, jonka olen jonkun fiksun kuullut sanovan. Eli käytännössä tehokkuus huomataan ennemmin tai myöhemmin. Joko teet työsi huomattavasti lyhyemmässä ajassa tai saat normaalissa ajassa huomattavasti enemmän tehtyä, jolloin tienaat enemmän.

“Kun kissat ovat poissa, hiiret hyppivät pöydillä”

Esimiehen pelkkä läsnäolo usein nostaa jo työryhmän tehokkuutta. Esimiehen tehtävä on auttaa ja ohjata organisaatiota oikeaan suuntaan, mutta myös seurata tuloksia suhteessa tavoitteisiin. Ihmiset saadaan kyllä omatoimisiksi, mutta aina tarvitaan joku, joka ohjaa toimintaa ja pitää työtahdin yllä.

Etenkin pk-yrityksissä organisaation johtajan olisi hyvä olla näkyvillä, saatavilla ja valmiina kuuntelemaan. Jos johtajaa ei näy fyysisesti tai henkisesti, joku muu saattaa näennäisesti alkaa ottamaan valtaa. Johtajan on myös itse kyettävä näyttämään esimerkkiä, eikä vain käskemään tai kertomaan muille mitä pitää tehdä. Se lisää johtajan luotettavuutta ja auktoriteettiä.

Johtaminen ei ole pysyvästi määritelty käsite, vaan se kehittyy jatkuvasti. Tulevaisuuden organisaatiot tulevat vaatimaan uusia johtamistaitoja ja -tapoja vastatakseen muuttuviin haasteisiin. Tulevaisuuden haasteita tulevat olemaan teknologian kehitys, globalisaatio ja monimuotoisuuden hallinta. Johtamisessa tullaan todennäköisesti yhä enemmän ja enemmän korostamaan joustavuutta, sopeutumiskykyä sekä innovointia.

Johtaminen on keskeisessä asemassa organisaatioiden menestymisen kannalta, ja sillä on suuri vaikutus työntekijöiden työhyvinvointiin ja suorituskykyyn. Erilaiset johtamistavat tarjoavat erilaisia ​​etuja, ja hyvä johtaminen vaatii monipuolisia taitoja ja ominaisuuksia, sekä toisaalta kykyä soveltaa erilaisia johtamistyylejä. Tulevaisuuden johtaminen tulee todennäköisesti vaatimaan uusia lähestymistapoja ja painotuksia vastatakseen muuttuviin haasteisiin. Johtaminen on siis jatkuvaa oppimista ja kehittymistä, ja sen kehityksen merkitys on organisaatioille ehdottoman tärkeä.

Koen itse esimerkiksi pajassa, kun paikalla ei ole läheskään kaikki tai varsinkaan valmentaja, lähtee juttu usein ihan laukalle, eikä aiheessa pysytä. Sekään ei toisaalta haittaa, sillä aina ei tarvitse noudattaa mitään tiettyä kaavaa. Jos halutaan maksimoida tiimin tehokkuus ja tuottavuus, niin kaikkeen yhteiseen aikaan tulee panostaa jokaisen. Toimivaa on ollut se, että selkeästi joku johtaa keskustelua ja saattaa huomauttaa, jos joku ei keskity keskusteluun lainkaan.

Haluan kirjan ehdottomasti fyysisenä versiona, jotta voin sitä aina tarpeen vaatiessa lukea jonkun eri ohjeen kohdalta, johon juuri silloin tarvitsen apua.

Oli mahtavaa lukea psykologin kirjoittama kirja!

-Miten johtaa ihmistä, 102 ohjetta esimiehelle (2020) – Pekka Järvinen