Tulevaisuuden hallitusosaamisen kurssi osa 1

Tammikuussa meillä alkoi Tulevaisuuden hallitusosaamisen kurssi. Kurssilla tarkoituksena opiskella hallitusosaamista. Meillä oli tuon toteutuksen aikana seitsemän lähitapaamiskertaa missä jokaisella kerralla kaksi ulkopuolista vierailijaa Hallituspartnereiden kautta. Kurssi piti myös sisällään kirjallisuutta sekä hallitusvierailun yhteen kohde yrityksistä. Itse innostuin tuosta kurssista kuullessani välittömästi. Aikaisemman vuoden toteutukseen en kerennyt, mutta uskon, että näin oli parempi sillä viime vuoteen verraten, pääsimme nyt toteuttamaan lähitapaamiskerrat kasvotusten.

Omat ajatukset kurssin alkuun olivat innostuneet. Minulla oli mielestäni jonkinlainen käsitys hallitustyöskentelystä ennakkoon johtuen perheyritys taustasta sekä pienempien yritysten hallituksista, joissa olin ollut mukana. Kuitenkin ajatus oli, että haluan oppia tästä aiheesta lisää. Tietäen, että mihin tahansa rooliin sitä elämässään tämänkin tutkinnon siivittämänä tulee päätymään, on hallituksen työskentely tavalla toi toisella toiminnassa näkyvää. Sekä erityisesti yrittäjänä on hyvä ymmärtää minkälainen työkalu hallitus voi olla yritykselle.

Tero Luoma

Ensimmäisellä lähitapaamisella meillä oli vieraana Tero Luoma. Hän onkin pääomasijoittaja ja hallitusammattilainen laajalla portfoliolla. Kyllä täytyy sanoa, että heti ensimmäisellä kerralla otettiin kyllä Teron ansioista kivasti luulot pois ja sai oppia, että: nytpä tiedän, että en vielä tiedä. Teron puheenvuoro oli ikään kuin kickstartteri koko hommalle. Puhetta oli niin hallitustyöhön suhtautumisesta, siihen liittyvistä vastuista ja tehtävistä sekä vaadittavista osaamisista.

Hallitustyö Teron mukaan johtaa ja johtamista ja siihen kuuluisi suhtautui sen vaatimalla vakavuudella. Ajatus mikä monella on varmasti päässä siitä, että keräännytään kerran vuodessa syömään kampaviinereitä ja juttelemaan ei ole se mitä hallitus. Hallituksessa käytetään omistajatahdon jälkeen yrityksen korkeinta valtaa. Hallitustyö on tätä kautta hyvin vastuullista työtä ja tehtävät monesti monimutkaisia ja vailla tiedoilla päätösten tekemistä toisessa kädessä taas päätökset ovat monesti vaikuttavuudeltaan sekä / tai summiltaan suuria ja niillä pääsee vaikuttamaan.

Hallitukseen uutta jäsentä ottaessa tai uuteen hallitukseen lähtiessä on aina arvioitava, että kyseisellä henkilöllä on annettavaa kyseiselle yritykselle. Pestit näet ovat lähtökohtaisesti 3-5 vuoden rupeamia, vaikkakin omistajat voivat hallituksen milloin tahansa halutessaan vaihtaa. Hallitustyössä osaamisen kannalta hallussa on ainakin oltava talousasiat sekä -paperit, nämä ovat hallituksen yksi isoja resursseja työskentelyssään. Yleensä yrityksen omistajilla saattaa olla mielessään myös jokin spesifi osaaminen, jota hallitukseen tarvitaan esimerkiksi kansainvälistyminen.

Hallitukselle selkeän tavoitteen luomisen sekä hallituksen sitouttamisen ja vastuuttamisen Tero nosti isoiksi teemoiksi omistajien suhtautumiseen ulkopuoliseen hallitukseen.

Ismo Paananen & Max Gylling

”Hallitustyöskentely on tiimityötä, ei kokoustyötä”

 

Toisella kerralla meillä vieraina oli Ismo ja Max. He kiteyttivät hallitustyöskentelyn näin: työntekijä on leirinuotiolla tekemässä tulta, toimitusjohtaja istuu puussa tähystämässä ympäristöä ja hallitus lentelee puiden yläpuolella kuumailmapallolla ja katsoo seuraaviin metsiin asti. Tämä oli mielestäni erittäin hyvin hallituksen roolia havainnollistava vertauskuva. Ismo ja Max puhuivat myös paljon hallituksen vastuista ja huolellisuusvelvoitteesta.

Hallituksella on noin kaksisataa lakiin kirjattua tehtävää. Tässä kuitenkin niistä muutamat, jotka nostettiin esille: Hallitus antaa suuntaviivat johtoryhmälle, hallitus toimii johtoryhmän apukätenä, hallitus valvoo yhtiön etuja ja valitsee yritykselle toimitusjohtajan. Huolellisuusvelvoite hallituksella tarkoittaa sitä, että mikäli hallitus ei ole huolellisesti katsotulla tavalla hoitanut sekä valvonut yhtiön asioita hoidettavan, esimerkiksi kirjanpito, voi hallituksen jäsenet joutua henkilökohtaisesti rikosoikeudelliseen vastuuseen.

”Hallituksen jäsenen tärkein taito on vaikuttamisen taito”

 

Puhetta oli myös osakassopimuksen tekemisen tärkeydestä, hallituksen rutiinien luomisesta esimerkiksi vuosikellon avulla sekä yhteisten toimintatapojen sopimisesta esimerkiksi, että ollaanko läsnä vai hybridinä, saako palavereissa huutaa ja millä valmistautumisella yhteisiin tapaamisiin pitää tulla.

Antti Urrila & Pia Pursiainen

”Mikään ei ole niin vaarallista kuin menestys”

 

Antin ja Pian kanssa meillä aiheena oli oivaltava ja vastuullinen hallitus. Antin kanssa käytiin case Stockmannin kautta läpihallitustyö. Antin suusta nousikin tuo lausahdus: Mikään ei ole niin vaarallista kuin menestys”. Stockmannin kohdalla näin pääsi valitettavasti käymään. On erittäin tärkeää, että yrityksen menestyessäkin pystytään arvioimaan nykyisen toimitusjohtajan kompetenssia seuraavalle strategiakaudelle. Voidaan todella helposti ajatella, että hankala paikka lähteä viimeiset kymmenen vuotta meidät suuren kasvun läpi vieneen toimitusjohtajan olevan riittämätön seuraavalle strategia kaudelle, vaikka näin voi hyvinkin tilanne olla. Toinen riski isoissa yrityksissä hallituksen näkökulmasta voi olla niin sanottu toimitusjohtajan leipääntyminen. Strategiakausi noin yleisesti puhuttuna tarkoitta noin 3–5 vuotta, mutta se voidaan rinnastaa myös investointien takaisinmaksu aikaan.

Hallituksella Stockmannin kohdalla myös haasteena oli eturistiriitoja, jotka ajoivat siihen pisteeseen, että kissoja ei pysty nostamaan pöydälle. Tässä tapauksessahan hallituksessa oli jokin asia tai asioita, joita ei ikinä pystytty sanoittamaan ja sitä myöden ratkaisemaan. Onkin siis erityisen tärkeää pystyä järjestämään hallitus siten, että sillä on edellytykset pystyä toimimaan.

Niin monessa tapauksessa kuin Antti onkin ollut mukana tai on tietoinen, osasi hän kokemuksella neuvoa: Uutta projektia tai liiketoimintaa avatessa kertokaa investointi ja hankkeen aikataulu piillä niin olette lähellä todellisuutta. Toisaalta Antti otti myös vertauksen jääkiekkoon ja Wayne Gretzkyyn. Gretky on aina pyrkinyt luistelemaan sinne, minne kiekko kohta menee, ei sinne missä se on nyt. Tämä onkin hallituksen suuria pyrkimyksiä; löytää liiketoiminnassaan sinne missä seuraava trendi on. Sillä kun trendi on oikea, jossain vaiheessa tulee valmista.

Pia puhui vahvasti vastuullisuudesta hallitustyöskentelystä ja siitä, kuinka nämä ovat jo aiheita, joita kukaan ei pysty ohittamaan olkien kohautuksella. Kestävän kehityksen periaate onkin: ”Toiminta ei vaikeuta tulevienkaan sukupolvien mahdollisuutta hyvinvointiin”.

Hallitus pystyy toiminnallaan arvioimaan Ekologisia vaikutuksia, sosiaalisia vaikutuksia sekä taloudellisia vaikutuksia. Yrityksen vastuullisuuteen vaikuttajat ovat yleisesti lainsäädäntö, sidosryhmät sekä omistajat.