Esseen on kirjoittanut Atte Takamaa ja Joel Lauronen

Oli osakeyhtiösi sitten ollut toiminnassa jo useamman vuoden, taikka vasta pilke silmäkulmassasi, tulee osakeyhtiösi tarvitsemaan mitä todennäköisemmin rahoitusta sen investointien mahdollistamiseksi jossain kohtaa elinkaarensa aikana. Rahoitusta yleisimmin tarvitaankin, kun yritys tähtää kasvuun, sillä rahoitus mahdollistaa erilaisten hankintojen tekemisen tai vaikka lisähenkilöstön palkkaamisen. Mitä rahoitusvaihtoehtoja osakeyhtiöille ylipäänsä sitten on? Niitä lähdemme tässä esseessä kartoittamaan.

Oma pääoma rahoitusmuotona suhteessa velkaan

Osakeyhtiöiden niin kuin muidenkin yritysten rahoitusvaihtoehdot voidaan karkeasti jakaa omaan ja vieraaseen pääomaan. Tarkemmin jaoteltaessa on oma pääoma jaettavissa vielä erikseen sisäiseen ja ulkoiseen omaan pääomaan. Eri rahoitusvaihtoehdot tuovat mukanaan erilaisia riskejä ja tuottovaatimuksia. Niitä käsittelemmekin tässä esseessä myöhemmin, mutta ensin on hyvä kuitenkin tarkastella oman ja vieraan pääoman ehtoisten rahoitusmuotojen eroja. Oma pääoma, kuten esimerkiksi tulorahoitus tai osakeanti, on yritykselle turvallisempaa. (Knüpfer & Puttonen 2009.) ​Tämä on pääteltävissä ihan maalaisjärjellä, emmekä uskoisi kenenkään haluavan pyörittää esimerkiksi henkilökohtaista talouttakaan pelkällä velkarahalla ilman ääretöntä pakkoa. Velkarahan voi helposti ymmärtää kuuluvan lainanantajalle, ja tämän rahan on yrityksen pakko maksaa takaisin, tehden velkarahasta riskialttiimpaa kuin oma pääoma, mikä on yleistettynä pois vain omasta taskusta.

Näin ollen voidaankin todeta, että oma pääoma hillitsee yrityksen rahoitus- ja konkurssiriskiä. Vieraan pääoman houkuttelevuutta lisää kuitenkin sen joustavuus. Esimerkiksi hitaaseen ja vaivalloiseen osakeantiin verratessa, on pankista lainan hakeminen huomattavasti nopeampaa ja helpompaa järjestää. (Knüpfer & Puttonen 2009.)

Tärkeintä rahoitusmuotoa valitessa on kuitenkin olla huolellinen siihen liittyvissä laskelmissa ja niiden perusteella tehtävissä päätöksissä. Mediassa viime vuoden puolella pyörikin esimerkki tästä energiakonserni Fortumin tapauksen muodossa. Räikeästi yksinkertaistettuna Fortumin naamalle räjähtänyt peliliike sähkön johdannaismarkkinoilla johti siihen, että Fortum tarvitsi kipeästi lisärahoitusta. Tämä puolestaan johti siihen, että Fortum sopi Suomen valtion kanssa 2,35 miljardin euron siltarahoituksesta, minkä seurauksena Fortum joutui luopumaan 1 % heidän liikkeelle laskemista osakkeista maksuttoman osakeannin muodossa rahoituksen vastikkeeksi. (Ulfves 2022.) Tämä puolestaan syystäkin suututti loput osakkeenomistajat heidän omistusosuuden arvon heikentyessä ja tätä seurasi aiheen levittely mediassa. Jälleen siis yksinkertaistettuna, mikäli Fortumilla olisi ollut runsaasti omaa pääomaa, kohu olisi vältetty, ja toisaalta jos heillä olisi ollut jo ennestään liikaa vierasta pääomaa, olisi seuraukset saattaneet olla huomattavankin vakavat (Yle.fi 2022). Fortumin ratkaisu oli myös niin kiireellinen, että hätävelan kustannukset tulevat olemaan korkeat. Päätöksen järkevyydestä huolimatta voi Fortumista myös toisaalta ottaa mallia, sillä heidän rahoitusrakenne on sentään selkeästi nähtävillä heidän verkkosivuillaan, minkä pitäisi itsessään olla hyvä työkalu taloudenpidolle sekä koko liiketoiminnan järjestämiselle. (Fortum.fi 2022.)

Sisäinen oma pääoma (tulorahoitus)

Sisäinen oma pääoma, jota kutsutaan myös tulorahoitukseksi, on yksi yrityksen tärkeimmistä rahoituslähteistä. Sisäinen oma pääoma viittaa siihen, että yritys käyttää voittojaan tai kertyneitä voittovarojaan uusien investointien tai toiminnan rahoittamiseen sen sijaan, että se hankkisi rahoitusta ulkopuolisilta lähteiltä, kuten lainoilla tai osakeannilla.

Sen käyttöä rahoituksen lähteenä voidaan pitää riskittömänä, koska yrityksen ei tarvitse maksaa takaisin velkaa tai maksaa osinkoja omistajilleen. Tulorahoitus ei myöskään aiheuta järjestelykustannuksia ja yrityksen omistajien ei itse tarvitse sijoittaa lisää varoja yritykseen. Myöskään uusia omistajia ei tarvitse tulorahoituksessa ottaa yritykseen mukaan. Toisaalta, jos yrityksen tuloskehitys ei ole hyvä, sen sisäinen oma pääoma voi kärsiä, mikä voi rajoittaa sen kykyä investoida tulevaisuudessa. (Knüpfer & Puttonen 2009.)

Sisäisen oman pääoman käyttö voi olla erittäin tehokasta erityisesti pitkällä aikavälillä. Jos yritys pystyy säilyttämään kannattavan liiketoiminnan, sen voitot voivat kasvaa ja siten myös sen käytettävissä oleva sisäinen oma pääoma. Tämä puolestaan antaa yritykselle enemmän joustavuutta investointien rahoittamisessa ilman, että sen tarvitsee turvautua ulkopuolisiin rahoituslähteisiin. Yrityksen sisäinen oma pääoma kuvaa yrityksen nettovarallisuutta ja sen kykyä selviytyä mahdollisista tulevista taloudellisista haasteista. Se on täten myös tärkeä indikaattori yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Sisäinen oma pääoma onkin usein yksi avainmittareista, jota sijoittajat käyttävät yrityksen arvioinnissa. (Lilly.fi 2013.)

Käyttöön liittyy kuitenkin myös riskejä. Jos yritys keskittyy liikaa sisäiseen omaan pääomaan, se voi jäädä jälkeen kilpailijoistaan, jotka käyttävät enemmän ulkopuolisia rahoituslähteitä. Tämä voi johtaa myös siihen, että yrityksen omistajat odottavat korkeampia tuottoja, koska yritys ei maksa osinkoja ulkopuolisille sijoittajille. Tulorahoituksen käyttäminen voi myös johtaa sillä tehtävien investointien tehottomuuteen, kyseisen rahoituksen tullessa yritykseen ns. helposti. Myös tulorahoituksen huono ennustettavuus on hyvä pitää mielessä tulorahoituksen valitsemista miettiessä. (Knüpfer & Puttonen 2009.)

Sisäinen oma pääoma on tärkeä osa yrityksen rahoitusstrategiaa. Se voi olla tehokas tapa rahoittaa investointeja ja kasvua pitkällä aikavälillä, mutta sen käyttöön liittyy myös riskejä. Siksi yritysten on tärkeää arvioida tarkkaan, kuinka paljon sisäistä omaa pääomaa heillä on käytettävissään ja miten ne voivat optimoida sen käytön suhteessa ulkopuolisiin rahoituslähteisiin. Tämä edellyttää kuitenkin tarkkaa taloudellista suunnittelua ja riskienhallintaa. (Nooga.fi 2021.)

Ulkoinen oma pääoma (osakeanti)

Ulkoinen oma pääoma tai toiselta nimeltään osakeanti on rahoituksen muoto, jossa yritys kerää varoja nykyisiltä ja/tai uusilta osakkeenomistajilta. Osakeannissa yritys myy joko jo yrityksen hallussa olevia omia osakkeita tai uusia osakeannissa luotavia osakkeita. Yritys voi osakeannin avulla houkutella uusia sijoittajia, jotka ovat valmiita sitoutumaan sen menestykseen. Tämä voi investointien lisäksi myös auttaa yritystä houkuttelemaan lahjakkaita työntekijöitä ja myös parantaa sen kykyä kilpailla markkinoilla.

Osake itsessään on yksinkertaisuudessaan omistusosuus kohdeyhtiöstä, joka useimmissa tapauksissa oikeuttaa osinkoon eli palkkioon osakkeen omistajuudesta sekä oikeuteen osallistua päätöksentekoon yhtiökokouksessa. Osakkeita voi olla suurimmilla yhtiöillä jopa miljardeja kappaleita. (Sijoittaja.fi n.d.)

Osakeannilla on omat hyvät ja huonot puolensa kuten muillakin rahoitusmuodoilla. Osakeannissa yritys ei esimerkiksi altistu vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen riskeille, kuten tiukoille takaisinmaksuvaateille, koroille ja konkurssitilanteen riskeille. Kuten jo aiemmin todettuna, on yrityksen velkojilla etuoikeus yhtiön varoihin konkurssitilanteessa. Toisaalta osakeanti on myös esimerkiksi vierasta pääomaa vaivalloisempaa järjestää, sen tuottovaatimus on vierasta pääomaa suurempi ja sen järjestäminen aiheuttaa myös kustannuksia niin rahallisten kuin ajallistenkin resurssien muodossa. (Knüpfer & Puttonen 2009.)

Osakeannin toteuttaminen vaatii huolellista suunnittelua ja valmistautumista. Yrityksen on määriteltävä tarkasti, kuinka paljon rahoitusta tarvitaan ja mihin tarkoitukseen se käytetään. Lisäksi yrityksen on myös määriteltävä, kuinka paljon uusia osakkeita tarjotaan ja millä ehdoilla. (Minilex.fi n.d.)

Yksi osakeannin tärkeimmistä eduista on se, että se mahdollistaa yrityksen kasvun ja investoinnit ilman velkaantumista. Yritys voi käyttää kerättyä rahoitusta uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, markkinointiin ja laajentumiseen. Osakeannin avulla yritys voi myös vähentää riskiä, joka liittyy liian suureen velkaantumiseen ja korkeisiin korkokuluihin. (Sijoitustieto.fi 2019.)

Yksi iso huomioon otettava tekijä osakeantia pohtiessa on myös sen vaikutukset yhtiön omistajarakenteeseen. Osakeyhtiöiden osakeyhtiölain määrittämä tavoite on tehdä tuottoa omistajilleen. Osakeannin lisätessä uusia osakkeita yhtiön osakekantaan, laskee se samalla kaikkien olemassa olevien yksittäisten osakkeiden omistusosuutta yrityksestä. Annetaan yksinkertainen esimerkki: jos omistat 50 osaketta yhtiön 100 osakkeesta, omistat 50 % kohdeyhtiöstä. Nyt jos yritys tekee osakeannin, jonka tuloksena osapuoli x saa 100 uutta osaketta, omistat sinä vieläkin 50 osaketta, mutta yhtiön osakekannan ollessa nyt 200 osaketta, omistat enää 25 % kohdeyhtiöstä.

Omistajarakenteen riskit ja mahdollisuudet ovat olleet hiljattain esillä myös yrityksemme Pro-Asunnot Oy:n strategiapalavereissa. Pro-Asunnot Oy:n tavoitteena on muiden osakeyhtiöiden tapaan tuottaa tuottoa omistajilleen. Tämän takia onkin ongelmallista hankkia rahoitusta osakeantien avulla, sen heikontaessa nykyisten osakkeenomistajien asemaa sekä omistusosuutta. Laajemmalla omistajapohjalla on myös muita riskejä. Vastaavasti kuin muissakin yrityksissä, tarkoittaa omistajapohjan laajeneminen suurempaa määrää ihmisiä päättämässä yrityksen asioista, suurempaa määrää mielipiteitä joita huomioida päätöksenteossa ja usein myös yrityksen tuottojen jakamista isomman joukon kesken. Osakeantien tuloksena on tämän johdosta usein hitaampi ja kankeampi organisaatio, jonka tuotot jaetaan laajemmalle joukolle ihmisiä.

Omistajapohjan laajenemisella on kuitenkin myös mahdollisuutensa. Nykyisten omistajien omistusosuuden rahallinen arvo saattaa osakeannin myötä jopa kasvaa vaikka prosentuaalinen omistus pienenisikin. Tämä voi tapahtua sillä osakkeenomistajalle saattaa jäädä pienempi osuus suuremmasta rahallisesta ”kakusta” lähtötilanteeseen verrattuna. Osakeannin myötä voi osakeyhtiöön virrata myös ulkopuolista osaamista ja ammattitaitoa, mitä ei muussa tapauksessa yritykseen saataisi tai yritys joutuisi siitä maksamaan. Tämän lisäksi voi yritys laajemman omistajapohjan avulla tavoittaa laajemmat verkostot tai saada jopa kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia. Vaikka osakeanti heikontaisikin nykyisten osakkeenomistajien asemaa, voi osakeannin ainakin Pro-Asunnot Oy:n tapauksessa ajatella sijoituksena tulevaisuuteen sen mahdollistaessa yritykselle välittömästi lisäinvestointien tekemisen, mikä pitkässä juoksussa nostaa yrityksen arvoa ja palaa näin tuottoina sen osakkeenomistajien taskuihin.

Vieras pääoma

Vieraalla pääomalla tarkoitetaan yrityksen rahoitusmuotoa, joka sisältää ulkopuolisia rahoituslähteitä kuten esimerkiksi lainoja, velkakirjoja ja muita vastaavia rahoitusinstrumentteja. Se on yksi tärkeimmistä yritysrahoituksen lähteistä, jonka avulla yritykset voivat kasvattaa toimintaansa ja investoida uusiin projekteihin. Se voidaan jakaa lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen vieras pääomaan. Lyhytaikainen vieras pääoma kattaa yleensä yrityksen maksuvalmiutta ylläpitäviä velkoja, kuten lyhytaikaisia lainoja ja kaupallisia velkoja. Pitkäaikainen vieras pääoma puolestaan kattaa yleensä suurempia investointeja, kuten kiinteistöjä, laitteita ja rakennuksia. (Smakkonen.fi n.d.)

Yritykset käyttävät vierasta pääomaa useista syistä. Se voi tarjota nopean ja helpon tavan hankkia rahoitusta. Verrattuna omaan pääomaan, vieras pääoma on usein halvempaa, mutta siihen liittyy enemmän riskejä. Vieras pääoma voi auttaa yrityksiä hyödyntämään taloudellista vipua ja saavuttamaan suurempaa tuottoa sijoitetulle pääomalle.

Se ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Yritysten on maksettava takaisin vieras pääoma, ja maksamatta jättäminen voi johtaa vakaviin seurauksiin, kuten luottotappioihin, lisäkustannuksiin tai jopa konkurssiin. Lisäksi verrattuna omaan pääomaan, vieras pääoma tuo mukanaan lisää riskejä, koska yritys voi joutua maksamaan korkoja ja muita kustannuksia riippumatta siitä, miten hyvin yritys menestyy.

On myös tärkeää muistaa, että liiallinen vieraan pääoman käyttö voi johtaa yrityksen taloudellisiin vaikeuksiin. Jos yrityksellä on liikaa velkaa, sen kassavirta voi olla rajoittunutta, ja se voi joutua käyttämään suuren osan tuloksestaan velan takaisinmaksuun sen sijaan, että se investoisi liiketoimintansa kasvuun. (Lilly.fi 2013.)

Vaikka vieras pääoma sisältää riskejä, se voi olla yritykselle hyödyllinen rahoitusmuoto, kun sitä käytetään oikein. Yrityksen tulisi aina harkita huolellisesti eri rahoitusmuotoja ja valita sopivin ratkaisu sen strategioihin ja tavoitteisiin nähden. On myös tärkeää varmistaa, että yritys pystyy maksamaan takaisin velkansa ja hallitsemaan velkariskinsä.

Pro-Asunnot Oy:llä on velan käyttämisestä tullut varsin tuttua. Pro-Asunnot Oy:n liiketoiminta perustuu asuntosijoittamiseen asuntoja ostamalla ja niitä eteenpäin vuokraamalla. Koska asuntojen ostaminen vaatii runsaasti pääomaa, on yhtiön otettava velkaa asuntojen ostamiseksi. Tässä piileekin asuntosijoittamisen yksi hienouksista. Asuntolainan takaisinmaksu ei nimittäin kuulosta itsessään kovin hohdokkaalta, mutta asuntosijoittamisesta kivaa tekeekin se, kun vuokralaisesi maksaakin sitä puolestasi.

Pro-Asuntojen liiketoiminta onkin varsin yksinkertaista avata numeroiden avulla, ja liiketoiminnan voitto koostuukin lainan lyhennyksistä ja ylijäämästä, mitä vuokrasta jää yhtiölle. Tässä kohtaa kuvioon astuukin vieraan pääoman hyödyt. Mikäli Pro-Asunnot ostaisi asuntoja ilman velkaa, muodostuisi yrityksen tuotto pelkästä vuokran ylijäämästä kulujen ja verojen jälkeen. Esimerkin vuoksi voisi tämän oman pääoman tuotto olla vuoden 1985 kaksiossa Riihimäellä noin 11 prosentin luokkaa. Jos asunnon maksaakin 70 prosenttia velalla ja 30 prosenttia omalla pääomalla, nouseekin oman pääoman tuotto välittömästi noin 22 prosentin tienoille vuositasolla. Kuten jo aikaisemmin todettuna, kasvavat yrityksen riskit selkeästi, mutta kuten yllä oleva esimerkki osoittaa, voi myös liiketoiminnasta tulla huomattavasti kannattavampaa velkavipua hyödyntämällä. (Kiinteistökattaus.fi n.d.)

Pohdinta

Esseen kirjoittamisprosessin aikana ymmärsimme, kuinka tärkeä osa rahoitusosaaminen on yrittäjän tietotaitoa. Rahoitus aiheena on mielestämme erittäin tärkeä yrittäjäopiskelijoille, sillä se antaa meille tärkeää tietoa siitä, miten yritys voi hankkia rahoitusta, sekä miten niitä voidaan käyttää yrityksen kehittämiseen ja kasvattamiseen. Tämä tieto on tärkeää yrittäjiksi tähtäävien kannalta, sillä yrityksen kehittyminen riippuu vahvasti sen rahoituksesta.

Pro-Asunnot Oy:llä rahoituksen ja sen tuomien riskien lisääminen on kannattanut. Oikeita riskienhallintakeinoja kuten korkokattoja hyödyntämällä sekä ehdottomalla huolellisuudella päätöksenteossa, voi myös vieras pääoma olla tehokas väline liiketoiminnan kehittämiseksi. Osakeannit tuovat lisää omaa pääomaa yhtiöön sijoittajilta ja pankit lainaavat loput asuntojen ostamista varten, mahdollistaen liiketoiminnan kasvamisen.

Oman pääoman käyttäminen projektissa voisi toimia hyvänä katalyyttina liiketoimintojen kasvattamiseksi myös muulla Roimassa. Oman rahan riskeeraaminen pakottaakin vielä eri tason aktiivisuuteen ja motivaatioon projektin edistämiseksi. Roimassa heräsi viime vuoden puolella ajatus, että meidän pitäisi tiiminä ”tuhlata” rahaa, jotta oppisimme myös tekemään sitä. Silloin ajatus kuulosti naurettavalta, mutta nyt vähän viisaampana ei ajatus olekaan enää niin naurettava, vain lähestymistavassamme oli vikaa. Entä jos roimalaiset investoisivatkin kaikki omaa rahaansa projektiinsa? Millaista kasvua näkisimme projekteissa, ja kuka toisaalta ostaisi vain uuden läppärin? Voisiko suurempi riskinotto pakottaa meistä esiin suurempaa tekemistä ja jopa legendaarisia tuloksia?

Lähteet

Fortum.fi. n.d. Fortum on sopinut Suomen valtion kanssa silta rahoituksesta vakuusvaatimusten kattamiseksi pohjoismaisilla sähkön johdannaismarkkinoilla. Pörssitiedote. Viitattu 7.4.2023

https://www.fortum.fi/media/2022/09/fortum-sopinut-suomen-valtion-kanssa-siltarahoituksesta-vakuusvaatimusten-kattamiseksi-pohjoismaisilla-sahkon-johdannaismarkkinoilla

Fortum.fi. n.d. Velkarahoitus ja luottoluokitus. Verkkosivu. Viitattu 6.4.2023

https://www.fortum.fi/tietoa-meista/sijoittajille/miksi-sijoittaa-fortumiin/velkarahoitus-ja-luottoluokitus

Kiinteistökattaus.fi. n.d. Vuokratuottolaskuri. Nettisivu. Viitattu 6.4.2022

https://kiinteistokattaus.fi/palvelu/vuokratuottolaskuri/

Knüpfer, S. & Puttonen, V. 2009. Moderni rahoitus. 4. uud. p. Helsinki: WSOYpro.

Lilly.fi, 2013,   Laine, A. Yritysrahoituksen perusteet.Verkkosivu. Viitattu 6.4.2023

https://www.lily.fi/blogit/chasing-my-future/4-yritysrahoituksen-perusteet/

Minilex. N.d. Rahoituksen lisääminen: Osakeanti. Verkkosivu. Viitattu 7.4.2023

https://www.minilex.fi/a/rahoituksen-lis%C3%A4%C3%A4minen-osakeanti

Nooga.fi. Paananan, J & Peltola, S. Miten tasetta tulkitaan ja miten omavaraisuusaste lasketaan? Verkkosivu. Viitattu 7.4.2024

https://www.nooga.fi/miten-tasetta-tulkitaan-omavaraisuusaste/

Sijoitustieto.fi. Ankelo, J. Osakeanti-  yhtiön keino hankkia pääoma. Verkkosivu. Viitattu 7.4.2023

https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/osakeanti-yhtion-keino-hankkia-paaomaa

Smakkonen.com. n.d. Vieraspääoma. Verkkosivu. Viitattu 7.4.2023

https://smakkonen.com/aiheet/kirjanpito/vieras-paaoma/

Yle.fi, 2022, Jaskari, K. Verkkosivu. Viitattu 6.4.2023

https://yle.fi/a/3-12612309