Kohdatessasi ihmisen, kuunteletko todella, mitä hänellä on kerrottavana vai kiinnittyykö huomiosi puhelimeesi tai muihin ympärillä oleviin ärsykkeisiin? Odotatko keskustellessa vain omaa puheenvuoroasi ja et malta odottaa, että sinä pääset sanomaan sanottavasi? Keskitytkö siihen, mitä keskustelukumppanillasi on sanottavana, vai mietitkö miten itse tulet vastaamaan hänelle? Näitä asioita nostettiin esiin Kate Murphyn kirjoittamassa kirjassa ”Et taida kuunnella”. Nostan tässä esseessä esiin aiheita, jotka herättivät minussa ajatuksia ja joiden koen olevan tärkeitä asioita myös tiimiyrityksen toiminnan näkökulmasta.

Huonoina kuuntelutapoina useimmiten pidetään keskeyttämistä, epäloogisia vastauksia juuri sanottuihin asioihin, levotonta liikehdintää sekä katseen vaeltamista. Nämä asiat voivat kertoa siitä, että vuorovaikutustilanteessa ei olla täysin läsnä. Erilaiset ärsykkeet todennäköisesti vaikuttavat siihen, kuunteletko toista ihmistä todella, vai kuunteletko näennäisesti ja todellisuudessa keskustelusta jää suurin osa hämärän peittoon. Hyväksi kuuntelijaksi ei synnytä, vaan se on taito, mitä voidaan kehittää ajan myötä.

Keskustelutilanteissa liiallinen itseensä ja omaan asiaansa keskittyminen vaikuttavat siihen, kuuletko toista ihmistä todella. Mikäli mielessäsi pyörii vain ne asiat, mitä itse haluat päästä sanomaan toiselle voivat tehdä keskustelusta hieman itsekeskeisen. Tällöin todennäköisesti et keskity siihen, mitä toinen ihminen sanoo ja näin ollen hänen kertomat asiat saattavat mennä sinulta täysin ohi. Palavereissa tai muissa ryhmän kesken tapahtuvissa keskusteluissa etenkin olisi tärkeää, että toisia kuullaan eikä vain keskitytä siihen, että oma asia saadaan sanottua. Tällöin asiat saattavat vain jäädä ilmaan leijumaan ja keskustelu muuttuu enemmän kilpailuksi, jossa päämääränä on ainoastaan tulla itse kuulluksi. Tämä ei todennäköisesti edistä ryhmän toimintaa tai synnytä uusia ideoita.

Kuuntelun päämääränä on ymmärrys ja sen myötä voit rakentaa tärkeitä ihmissuhteita, viisastua, rikastuttaa omaa ajatusmaailmaa sekä ymmärrystä maailmasta sekä ihmisistä ympärilläsi. Kuuntelu vaatii aitoa mielenkiintoa ja uteliaisuutta ymmärtää toisen ihmisen ajatuksia ja tunteita. Mikäli luulee tietävänsä, mitä toinen ajattelee tai sanoo seuraavaksi, voi ohittaa monta tärkeää pointtia sekä oppia. Etenkin keskustelukumppanin ollessa tuttu ihminen, on tärkeää, että ei tee olettamuksia vaan pitää mielen avoimena sekä uteliaana. Kuuntelu ei ole ainoastaan passiivista, vaan se on kiinnostuksen osoittamasta toiseen esimerkiksi kysymyksien avulla. Kysymyksien avulla keskustelusta voidaan saada syvempi, jonka myötä voit myös oppia toisesta ihmisestä sekä hänen kokemuksistaan enemmän.

Ihmisten omat epävarmuudet, olettamukset sekä asenteet vaikuttavat todella paljon siihen, miten toisen esittämä asia kuullaan ja ymmärretään. Tämän vuoksi omien epävarmuuksien tiedostaminen sekä hyvä itsetuntemus ovat tärkeitä asioita kuuntelijan roolissa. Eriäviä mielipiteitä ja näkökulmia on myös tärkeä kuunnella, eikä ärsyyntyä ja ajatella, että toinen pitäisi saada ainoastaan vakuutettua omasta kannasta sekä mielipiteestä. Asioiden kyseenalaistaminen sekä vastakkaisten mielipiteiden kuuntelu auttavat avartamaan omaa ymmärrystä, sekä saamaan varmuutta myös omiin mielipiteisiin ja ajatusmaailmaan. Keskustelusta oppii, sekä saa enemmän irti, mikäli ei ajattele toisen olevan väärässä ja itse oikeassa. Toisen kanssa ei ole pakko olla samaa mieltä, mutta toisen näkökulma asiaan voidaan hyväksyä, ymmärtää sekä siitä voidaan myös oppia itsekin jotain uutta. Kaikki keskustelut sekä vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa muokkaavat meidän omaa ajatusmaailmaamme, sekä suhtautumista erilaisiin asioihin elämän varrella.

Tiimiyrityksen toiminnan kannalta on tärkeää, että kaikki tiimin jäsenet tulevat kuulluksi. Kun tiimissä on useita henkilöitä, se tarkoittaa, että ideoita, mielipiteitä sekä näkökulmia on useita. Kun asioista voidaan keskustella avoimesti sekä uteliaasti kuunnellen erilaisia mielipiteitä, todennäköisesti voimme parhaiten oppia sekä kasvattaa ymmärrystämme niin tiiminä kuin yksilöinäkin. Mikäli ajatellaan, että oma asia on ainoa oikea, voi se tukahduttaa todella monta hyvää mahdollisuutta tiimin kannalta. Erilaiset mielipiteet sekä ajatukset olisikin hyvä ajatella rikkautena, eikä negatiivisina ja riitaa aiheuttavina asioina. Tärkeää on myös muistaa se, että päämääränä ei ole olla asioista samaa mieltä, vaan mielipide-erot voidaan hyväksyä sekä voimme ymmärtää toisiamme paremmin. Avoin sekä salliva keskusteluilmapiiri todennäköisesti on kaikista idearikkain, koska se edesauttaa sitä, että kaikki tiimin jäsenet uskaltavat tuoda omat ajatuksensa keskeneräisinäkin esiin.

Kuuntelussa, kuten missä muussakin taidossa voidaan harjaantua sekä tulla paremmaksi kuuntelijaksi. Tämä todennäköisesti edellyttää sen tiedostamisen, että kuuntelukin on taito, jota voidaan kehittää. Sen myötä omaa roolia kuuntelijana voidaan alkaa tarkastella niin omassa arjessa, kuin työ- tai opiskeluympäristössäkin. Kun tiedostaa omaa kuuntelukäyttäytymistä, voi sitä alkaa pikkuhiljaa tarkastelemaan ja pohdiskelemaan mitä itse voisi tehdä, jotta olisi mahdollisesti parempi kuuntelija. Tärkeää on kuitenkin myös muistaa, että aina ei voi eikä pidäkään olla täydellinen kuuntelija.