Vähän aikaa sitten mediassa puhuttiin kympin tytöistä eli tytöistä, jotka ovat suorittajia ja pyrkivät täydellisyyteen. Mihin täydellisyyteen? No siihen, jonka ympäristö antaa eli kouluarvosanat ovat korkeimpia mahdollisia, ystäviä on vaikka muille jakaa sekä fyysisesti voi hyvin. Harrastuksia saattaa olla useampi ja kaikissa tulee menestyä. Sosiaalinen media luo tietynlaisen paineen ulkonäölle ja myös sen on oltava viimeisen päälle keinolla millä hyvänsä.

Suomalainen koulujärjestelmä palkitsee suorittajia ja luo näin lisäpaineita. Nuoret saattavat määritellä oman arvonsa kouluarvosanojen perusteella, jolloin tarve saada kymppejä nousee. Kympin saadessaan oppilas saa kehuja sekä opettajalta, että vanhemmilta. Huonoja numeroita saadessaan oppilasta yleensä torutaan kannustamisen sijaan, joka aiheuttaa pettymyksen. Näin nuoret opetetaan jo peruskoulussa kilpailemaan menetyksellä hinnasta välittämättä.

Pakonomainen tarve olla paras aiheuttaa stressiä nuorella. Murrosiässä aivot kehittyvät ja erityisesti tytöt ovat herkempiä mielialan vaihteluille sekä kokevat helpommin ylikuormittumista. Elämään kuitenkin kuuluvat pettymykset ja niitä tulee opetella käsittelemään, joskus pettymys kuitenkin saattaa aiheuttaa masennusta, ahdistusta tai syömishäiriö oireilua.

Syömishäiriöt ovat yleisempiä biologisesti tytöiksi syntyneillä kuin pojilla. Joka kymmenes tyttö sairastuu syömishäiriöön ja noin 10% kaikista syömishäiriöön sairastuneista ovat poikia. Tämä johtuu geneettisistä tekijöistä sekä ympäristöstä. Sukupuolisensitiivinen kasvatus alkaa nostaa suosiotaan, mutta silti vielä näkee kasvatusta, missä tytöiltä vaaditaan enemmän kuin pojilta. Pojilta ei välttämättä vaadita tarpeeksi, koska ”pojat ovat poikia”. Tytöt taas ovat kilttejä ja rauhallisia sekä fiksuja. Tämä on todella rankkaa yleistystä, mutta tälläiset asenteet ovat vielä yleisiä Suomessa.

Yleisimpiä anoreksiaan sairastuvan luonteenpiirteitä ovat täydellisyyteen pyrkiminen, tarve kontrolloida ympäristöä sekä kiltteys. Joskus sairastumisen voi laukaista äkillinen stressitilanne, jonka seurauksena sairastunut kokee menettäneensä ympäristön hallinnan. Hallinnan tunteen menettämisen seurauksena, hän alkaa tarkkailla omaa painoaan. Painon tarkkailu ei ole vaarallista ennen kuin siihen liitetään pakonomainen tarve laihtua. Nuori näkee ja kokee itsensä lihavana, vaikka paino olisi reilusti liian alhainen. Anoreksian oireita ovat myös syömättömyys ja pakonomainen liikkuminen.

Syömishäiriö vaikuttaa sairastuneen lisäksi hänen lähimmäisiinsä. Yleensä sairastuminen tulee yllättäen lähimmäisille yllätyksenä, koska sairastunut on piilotellut sairauttaan pitkään. Asiat saattavat näyttää olevan kunnossa ulospäin, mutta nuoren sisällä kaikki on sekaisin. On tärkeää tunnistaa oireet ajoissa, jolloin hoitoon hakeutuminen tapahtuu ajoissa. Syömishäiriöiden lisäksi rinnakkaisdiagnoosina on yleensä masennus, ahdistus tai jokin muu psykiatrinen häiriö. Nämä saattavat aiheuttaa itsetuhoisuutta sekä johtaa itsemurhaan. Syömishäiriöstä toipuminen vie vuosia, mutta se on mahdollista.

Voiko syömishäiriö olla siis reaktio ympäristön paineelle ja pystyisimmekö muuttamaan asiaa?