Olipahan päivä! Kello 11:33 ajatuksiani kuluneesta loppunäytöstä, eli 24 tunnin innovointi haasteesta. Meidän tiimillämme oli viikkoa aikaisemmin viimeinen harjoitus kyseistä innovointia varten, joten olimme vastikään päässeet muistelemaan innovointi työkaluja. Päivään lähtiessä omat ajatukset olivat pelon ja innostuksen sekaiset. Tiesin, että päivästä tulee rankka, mutta samaan aikaan olin innossani viimeisestä yhteisestä haasteesta. Saimme toimeksiantajaksi Syke Triben, jonka ongelmaa pääsimme meidän innovointimme ryhmän kanssa ratkomaan.

Ongelma oli hyvin mielenkiintoinen ja heti toimeksiannon selvittyä se herätti paljon keskustelua. Purimme yhdessä tiimimme kanssa kaikkien ajatuksia, olettamuksia ja odotuksia toimeksiannosta. Mielestäni kävimme hyvää keskustelua ja samalla loimme myös pohjan päivän työlle. Aiemmissa harjoituksissa meidän selkeä heikkoutemme oli ollut tiedon hakeminen ja tutkiminen. Aiemmissa haasteissa kiirehdimme aivan suotta kohti innovointia ja ratkaisun keksimistä. Päätimme tällä kertaa jarrutella ja keskittyä toden teolla tiedon hakuun ja yritykseen tutustumiseen. Onnistuimme tässä mielestäni hienosti, sillä minulle ainakin tuli sellainen tunne, että teimme tutkimustyön huolellisesti ja löysimme sieltä arvokasta tietoa ratkaisua ajatellen.

Tiedonhaun jälkeen oli aika ruveta pohtimaan ratkaisua. Kertasimme toimeksiantoamme samalla kuin heittelimme ideoita. Aloitimme innovoinnin keskustelulla toimeksiannosta ja tutkimuksista nousseista asioista. Teimme kattavan listan asioista, joita voisimme käyttää innovoinnissa. Kello alkoi lähentelemään puolta yötä, mutta koko tiimi jaksoi silti tehdä hyvin töitä. Kun asiaa oli pureskeltu tarpeeksi, keskityimme ideoimaan isommin. Pyrimme löytämään erilaisia lähestymiskulmia asiakkaan ongelmaan. Lopulta hyvinkin kieliposkella heitetty idea jalostui hyvin käyttökelpoiseksi ajatukseksi. Toinen asia, jonka aikaisemmissa harjoituksissa olimme unohtaneet aika tehokkaasti, oli toimeksiantajan mielipiteen kysyminen. Kysyimme meidän toimeksiantajaltamme mielipidettä ajatuksestamme. Toimeksiantaja näytti ajatuksellemme vihreää valoa, joten pääsimme eteenpäin. Hyvä me!

Näin pääsimme jalostamaan ideaamme. Aloimme heittelemään ideoita ja laajentamaan ratkaisua. Kun olimme laajentaneet ja koimme, että tavaraa idean ympärillä on tarpeeksi, lähdimme supistamaan. Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon idea muuttui vielä supistamisen aikana. Kun supistaminen alkoi olemaan loppusuoralla, minulta loppui bensa ja pyysin tiimiltä lupaa torkkuihin. Tunnin voimaunet venyivät kolmeen tuntiin, kunnes tiimikaverini tulee herättämään minut. Oli aika ruveta suunnittelemaan idean esittämistä, joku oli minun ja tehtäväni.

Voimaunien venyminen aiheutti aluksi pientä paniikkia, sillä minusta tuntui, etten millään ehtisi harjoitella tarpeeksi. Onneksi olin hyvin perillä ratkaisustamme ja ostin itse ajatuksen, joka helpotti henkisesti huomattavasti. Lähdimme harjoittelemaan esiintymistä yhdessä tiimikaverini kanssa. Päätimme, että pidetään hauskaa ja vedetään täysillä. Uskottiin siihen, että osataan ja pystytään esittämään asia vakuuttavasti. Oli aika esiintyä. Esiintyminen meni mielestäni hyvin. Aikapaineen vuoksi muutama oleellinen asia jäi sanomatta, mutta olen tyytyväinen lopputulokseen. Se oli paras, mihin tässä hetkessä pystyin. Tällä hetkellä odottelemme tuloksia innovoinnista. Toivottakaa siis meille kovasti onnea!