Tampere
26 May, Sunday
17° C

Proakatemian esseepankki

Yksityisten palveluiden tuottaminen sosiaalialalla



Kirjoittanut: Vivi Wideman - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

 

 

Johdanto

Sosiaaliala ja yrittäjyys kuuluvat yhteen siinä missä mikä tahansa muukin ala yhdistettynä yrittäjyyteen. Yrittäjyyden mahdollisuutta ei vain liioin tuoda esille esimerkiksi opintojen aikana ainakaan omien kokemusteni mukaan. Sosionomin koulutuksen aikana työllistymismahdollisuuksia kartoitettaessa tuntuu yrittäjyyden vaihtoehto jäävän täysin muiden vaihtoehtojen varjoon. Yrittäjyyden ymmärtäminen vaatii työtä, eikä siihen riitä yksi kurssi, joka vähän sivuaa aihetta koko 3,5 vuoden opintojen aikana. Pelkästään ajatus siitä olisiko itsestä yrittäjäksi, voisi olla hyvä laittaa mieleen hautumaan jo opintojen alussa. Sosiaalialan yrittäjyyteen paneutuminen jää nyt käytännössä täysin aiheesta jo valmiiksi kiinnostuneiden opiskelijoiden omalle vastuulle. Minkälaista yrittäjyyttä sosiaalialalla sitten voi harjoittaa ja mitä kaikkea se vaatii?

 

Sosiaalialan yrittäjyyden alkumetrit

Ensinnäkään kuka tahansa ei voi toimia sosiaalialan ammattilaisena. Lupa on haettava sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralta, joka myöntää koulutetuille sosiaalialan ammattilaisille oikeuden harjoittaa sosiaalihuollon ammattia joko laillistettuna tai nimikesuojattuna ammattihenkilönä Suomessa. Sosiaalialan ammattihenkilöitä ovat sosiaalityöntekijä, sosionomi, geronomi, kuntoutuksen ohjaaja, lähihoitaja, kehitysvammaistenhoitaja ja kodinhoitaja. (Uusyrityskeskus 2020, 42.)

Sosiaalialalla ollaan yleensä kiinnostuneita ihmisen hyvinvoinnista ja sen parantamisesta. Hyvinvointipalveluissa tarjottava tuote on yleensä palvelu. Palvelujen ohella voidaan tuotteistaa jokin toimintamalli tai työkäytäntö (Tuotteistus on määrittelyä, tarkentamista ja kehittämistä, 2017, 1). Taustatyö siitä, mitä tarjotaan, kenelle tarjotaan ja onko palvelulle tervetta ovat alussa olennaisia. Kuten minkä tahansa yrityksen alkuvaiheessa, on sosiaalialankin yrittäjän hyvä kartoittaa kilpailijat ja erottautua edukseen. Julkisen sektorin voi nähdä mielestäni sekä kilpailijana, että kumppanina. Julkinen tarjoaa kenties kohtuulliseen hintaan palveluita, mutta yksityisen palveluntarjoajan valttikortti voi olla nopeus ja tehokkuus. Julkinen sektori, kuten kunta saattaakin ostaa palvelua yksityiseltä palveluntarjoajalta, jotta asiakkaat pääsevät nopeammin avun piiriin. Sosiaalialalla nopeus on tietyissä tilanteissa etu, koska ongelmilla on tapana kasautua ja ajoissa katkaistu kierre on aina asiakkaan etu. Palveluita on myös markkinoitava, koska vain siten asiakkaat saa palvelun piiriin joko itsenäisesti tai toisen tahon, kuten kunnan ohjaamina.

Tarjottavan palvelun ollessa keksittynä, ei töihin voi vielä suoraan ryhtyä. Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottaminen edellyttää ilmoituksen tekemistä palveluista ja ympärivuorokautisten palveluiden osalta luvan hakemista. Kun palvelua tuotetaan yhden aluehallintoviraston alueella, luvan myöntää aluehallintovirasto, muussa tapauksessa Valvira. (Uusyrityskeskus 2020, 42.) Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat erityiset ammatilliset ja laadulliset vaatimukset, joita säädellään useilla lailla ja asetuksilla. Käynnissä olevaa toimintaa myös valvotaan alalla monin tavoin. (Sote-alan yrittäjyyden erityispiirteet, 2014.)

Ei siis riitä, että omaa hyvän bisnesvainun ja on sosiaalisesti taitava, vaan pohjalla on oltava soveltuva koulutus ja tarvittavat luvat yksityisten sosiaalialan palveluiden tuottamista varten. Mielestäni tämä on täysin perusteltua. Kun työskentely tapahtuu ihmisen kanssa ja palvelu kohdistuu jotenkin hänen elämänsä tietylle osa-alueelle ollaan usein tekemisissä haavoittuvuuden kanssa. Ammattilainen tarvitsee ymmärrystä siitä, mitä kaikkea tietyn elämäntilanteen taustalla voi olla ja kuinka asiaa olisi hyvä lähestyä. Vielä ymmärrystäkin tärkeämpää on kyky kohdata ihminen, kuunnella aktiivisesti ja luoda toivoa. Sosionomien koulutuksessa käytetään paljon aikaa reflektointiin ja itsetuntemuksen lisäämiseen, mikä edesauttaa muun muassa omien ennakkoluulojen tunnistamista. Ihminen tuskin pääsee koskaan täysin eroon kaikista ennakkoluuloistaan, mutta niiden tiedostaminen on askel oikeaan suuntaan. Ihmisten kanssa työskennellessä toiminnan valvonta on perusteltua, koska sillä taataan palvelun laadukkuus. Laatu taas on suoraan yhteydessä asiakkaiden saamaan palveluun ja siten apuun. Huonot palvelut voivat pahimmillaan huonontaa asiakkaiden tilanteita.

Sosiaalialan yksityisten yritysten merkitys palvelujen tuottamisessa

 

Soteuudistuksen myötä syntyneet hyvinvointialueet ovat nykyään vastuussa sosiaalipalveluiden järjestämisestä. Yritysten ja järjestöjen tarjoamat sosiaalipalvelut siis toimivat täydentävinä sekä vaihtoehtoisina palveluina näille hyvinvointialueiden tarjoamille palveluille. (Sosiaalipalvelut, 2023.) Yksityiset palveluntuottajat voivat myydä palvelujaan suoraan asiakkaalle, kunnille tai hyvinvointialueille (Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat,2023). Tästä syystä sosiaalialan yrittäjät ovat usein muita yrittäjiä  riippuvaisempia julkisesta sektorista ja sen ostopalveluista ja maksusitoumuksista (Omien arvojen mukaista työtä, 2022). Hyvinvointialueiden ollessa vielä niin tuore uudistus, ei alan sisälläkään ole vielä täyttä selvyyttä siitä, minkälaisia muutoksia on edessä. Sosiaalialan voisi kai sanoa olevan jonkinlaisessa murroksessa. Yhteiskunnalliset muutokset kuten nämä soteuudistuksen myötä syntyneet hyvinvointipalvelut vaikuttavat nopeasti yrittäjien toimintaedellytyksiin (Omien arvojen mukaista työtä, 2022).

Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportin mukaan Suomessa toimi yhteensä 3161 sosiaalialan yritystä vuonna 2020. Sosiaalialan avopalveluita tuotti 2180 yritystä ja laitospalveluita tarjoavia yrityksiä oli 981. Nämä yritykset työllistivät yli 50 000 henkeä. Yli 90 prosenttia Suomessa vuonna 2020 toimivista sosiaalialan yrityksistä oli mikroyrityksiä, jotka työllistivät 1 – 4 henkeä. (Omien arvojen mukaista työtä, 2022.) Tuntuu hurjalta, että yli 90 prosenttia on mikroyrityksiä ja vain alle 10 prosenttia on suurempia sosiaalialan yksityisiä palveluntarjoajia. Mistä tämä mahtaa kertoa? Kenties sosiaalialan yrityksille on vaikeaa laajentua julkisten palveluntarjoajien rinnalle. Yksityisten sosiaali- ja terveysalan yritysten, järjestöjen ja säätiöiden osuus koko sote-palvelualasta on arviolta noin 22 prosenttia (Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat, 2023). Voidaan siis todeta, että julkinen sektori dominoi sosiaalialalla. Vaikka näin on pitkään ollut, mietin onko se kuitenkaan paras mahdollinen tapa järjestää palveluita? Yksityisten palveluntarjoajien nopeus, tehokkuus ja joustavuus voisivat tuoda kaivattua apua kankeahkolle alalle, jossa ihmistä pahimmillaan hyppyytetään luukulta luukulle ja avun saanti viivästyy pitkien jonojen takia. Vähintäänkin tiiviin ja saumattoman yhteistyön julkisen puolen ja yksityisten palveluntarjoajien välillä tulisi olla kaikkien etu.

Esimerkkejä sosiaalialan palvelutuottajista ja niiden toiminnasta

Sosiaalialalla palvelutuottajalla on oltava y-tunnus eli kevytyrittäjyys ei riitä. Osakeyhtiön, säätiön tai osuuskunnan lisäksi sosiaalialalla voi toimia toiminimellä eli yksityisenä elinkeinoharjoittajana. (Omien arvojen mukaista työtä, 2022.) Alalla on siis rajoitettu yrittäjyyttä niin, ettei kevytyrittäjyys ole mahdollista. Sen sijaan osakeyhtiöitä, osuuskuntia ja toiminimiä sosiaalialalla on perustettu jonkin verran. Seuraavaksi esittelen esimerkin jokaista edellä mainittua yritysmuotoa kohden.


Osakeyhtiö Attendo Oy

Osakeyhtiö on omistajistaan erillinen yksikkö, joka vastaa omista sitoumuksistaan ja veloistaan. Osakeyhtiö soveltuu erityisesti yritystoimintaan, jossa haetaan kasvua ja osakkaita on enemmän kuin yksi. Osakeyhtiön osakkaat sijoittavat yhtiöön pääomaa ja täten omistavat yhtiön osakkeita. Osakkeenomistajat vastaavat yhtiön tekemästä sitoumuksesta tai velvoitteesta vain sillä pääomalla, jonka he ovat sijoittaneet yhtiöön. Osakkeen omistajat voivat toki vapaaehtoisesti myös sitoutua laajempaan vastuuseen kuin heillä normaalisti on. Osakeyhtiöön on helppo ottaa mukaan uusia liikekumppaneita tai ulkopuolisia sijoittajia. (Osakeyhtiö. n.d.)

Attendo on Suomen johtava julkisten hoivapalveluiden yksityinen tuottaja, jolla on Suomessa noin 430 hoiva- ja palvelukotia. Attendo tarjoaa hoivaa, kuntoutusta ja asumispalveluita sekä terapia-, ateria- ja puhtauspalveluita noin 12 000 suomalaiselle. (Mitä me teemme? n.d.) Attendo on uskoakseni monille tuttu palveluntarjoaja sen ollessa levittäytynyt niin laajasti ympäri Suomea.

Attendo on lähtöisin Ruotsista, jossa sen juuret ulottuvat aina vuoteen 1985 asti. Vuonna 2000 neljä suomalaista lääkäriä perusti MedOne-nimisen terveyspalveluyrityksen, josta tuli osa Attendoa vuonna 2007. Attendo listattiin Tukholman pörssiin vuonna 2015 jonka jälkeen toiminta on laajentunut myös Tanskaan. (Attendon historia. n.d.) Attendon ollessa pörssiin listattu osakeyhtiö, tarkoittaa tämä sitä että kuka tahansa voi ostaa Attendon osakkeita.

Attendon palvelut on tarkoitettu ikäihmisille, kehitysvammaisille, vammautuneille henkilöille sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Edellä mainittujen lisäksi Attendo tarjoaa lastensuojelun laitoshuoltoa, perhehoitoa sekä tukiperhepalveluita yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. (Palvelumme. n.d.) Attendon palvelut ovat siis laajoja ja koskettavat useita asiakasryhmiä.

 

Osuuskunta Silmu sosiaalipalvelut

Osuuskunta on yhteisyrittäjyyteen sopiva yritysmuoto, jonka pääasiallinen tavoite ei virallisesti ole voiton maksimointi. Osuuskunta on käyttäjiensä omistama, hallitsema ja heitä hyödyttävä yritys. Osuuskunnan pääoma vaihtelee jäsenmäärän mukaan ja liittyessään osuuskuntaan jäsen maksaa osuuskunnan määrittelemän maksun päästäkseen hyödyntämään osuuskunnan itse tuottamia tai jäsenilleen hankkimia palveluita. (Osuuskunta n.d.) Osuuskunnassa jäsenet saavat hyödyntää omaa osaamistaan haluamallaan tavalla ja toiminta on käsittääkseni suhteellisen riskitöntä.

Sosiaalipalvelut Silmu on viiden henkilön vuonna 2019 perustama osuuskunta. Silmu tarjoaa laajasti erilaisia palveluita, jotka on suunnattu lapsille, nuorille ja perheille. Silmun palveluihin kuuluu lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolain mukaiset avohuollon palvelut sekä neuropsykiatrinen valmennus. (Palvelut. n.d.) Silmu perustettiin halusta luoda sosiaalialan yritys, jossa työntekijää aidosti arvostetaan ja sen avulla mahdollistetaan laadukas ja vaikuttava työ (Uudenlaisen johtamisfilosofian osuuskunta, 2020). Silmussa on käytössä dialoginen johtaminen, jonka toteuttamisen periaatteina ovat arvostava vuorovaikutus ja työyhteisön tasavertainen osallistumismahdollisuus toiminnan kehittämiseen (Yhdessä erilaisia n.d). Osuuskunta Silmussa on siis haluttu hakea hieman erilaista lähestymistapaa yrittäjyyteen. Ajatus dialogisesta johtamisesta, jossa johtaja ei istu norsunluutornissaan tuntuu puhuttelevalta, koska alalla tehtäviä päätöksiä tehdään välillä kuulematta niitä työntekijöitä, joita päätökset todellisuudessa koskettavat.

Silmun toimitusjohtaja Milja Laamanen on korostanut sen tärkeyttä, että alalla työskentelevät työntekijät itse voivat hyvin ja jaksavat näin kohdata ja auttaa haastavissakin tilanteissa olevia perheitä (Uudenlaisen johtamisfilosofian osuuskunta, 2020). Työntekijöiden hyvinvoinnin tärkeys usein korostuu aloilla, joilla ollaan tekemisissä vaikeiden tilanteiden ja ihmisten elämään perustavanlaatuisesti vaikuttavien asioiden kanssa. Lentokoneistakin tuttu opetus siitä, että happimaski laitetaan itselle ennen kuin autetaan muita, pätee mielestäni hyvin sosiaalialalla työskentelyyn ja Silmussa se on oivallettu perustamishetkestä lähtien.

Päihdesosiaalityötä toiminimellä

Toiminimi sopii oman alansa osaajalle, joka haluaa tehdä töitä oman yrityksensä laskuun tarjoamalla omaa ammattitaitoaan eteenpäin. Toiminimiyrittäjyyden liikevaihto on yleensä maltillista. Toiminimi on helppo, edullinen ja nopeasti perustettava yritysmuoto varsinkin jos tarvetta esimerkiksi isoille lainoille ei ole. Toiminimiyrittäjä on kuitenkin henkilökohtaisesti vastuussa kaikista tekemistään sitoumuksista. (Toiminimi n.d.)

Päihdesosiaalityöntekijä Jyrki Lausvaara perusti toiminimen 2016. Lausvaara oli työskennellyt työikäisten päihdeongelmaisten parissa tällöin yli 30 vuotta, joten hän halusi valjastaa osaamisensa uudella tavalla ja päätyi perustamaan toiminimen. Lausvaara on kehittänyt työterveyshuoltoon palvelun, jonka avulla työntekijöiden ja asiakkaiden päihdeongelma on helpompi tunnistaa. Lausvaara tarjoaa päihdeongelmiin havahdutus- ja puheeksiottamisvalmennusta muun muassa esihenkilöille ja työsuojelutoimikunnan jäsenille. (Jaakkola, Päihdesosiaalityöntekijä tekee pioneerityötä, 2019.)

 

Toiminimellä voi siis myydä omia palveluitaan ja osaamistaan julkiselle toimijalle tai suoraan yksityisasiakkaille. Esimerkiksi hierojat, fysioterapeutit, psykologit ja psykoterapeutit tekevät usein töitä toiminimellä. Erilaisten koulutusten ja luentojen pitäminen niin verkossa kuin kasvotusten vastaanottotyön lisäksi tuntuu olevan yleistä nykyään. Omaa osaamista pyritään tavallaan myymään mahdollisimman monilla eri tavoilla ja kanavilla. Toiminimellä yrittäminen sosiaalialalla vaikuttaa mielekkäältä tavalla tehdä töitä, koska omia kiinnostustenkohteita ja osaamista saa todella hyödyntää muiden ihmisten hyväksi.

Lasten ja nuorten säätiö

Säätiön tarkoituksena ei ole harjoittaa liiketoimintaa tai tuottaa voittoa, eikä sillä myöskään ole omistajia. Tavallisesti säätiöt luokitellaan apurahoja jakaviin säätiöihin ja toiminnallisiin säätiöihin. Sosiaali- ja terveysalalla, sivistys- ja opetusalalla sekä urheilun ja nuorisotyön aloilla toiminnalliset säätiöt ovat yleisimpiä, kun taas apurahoja jakavat säätiöt ovat yleisiä kulttuurin, tieteen ja taiteen aloilla. Säätiön toiminnan ja varallisuuden päämäärä on nimenomaan säätiön tarkoituksen toteuttaminen. Tarkoitus voi olla esimerkiksi kulttuurin tai lasten ja nuorten tukeminen. (Säätiö – Mikä on säätiö?, n.d.)

Lasten ja nuorten säätiön perustivat vuonna 2001 ministerit Pär Stenbäck ja Heikki Järvenpää yhteistyössä Suomen Lions-liiton, Folkhälsan ja Aseman lapset ry:n Nuorten itsenäisyysrahaston kanssa. Säätiön perustaminen lähti siitä ideasta, että Suomesta puuttui yritysten kanssa yhteistyössä toimiva, ennaltaehkäisevää nuorisotyötä tekevä järjestö. (Historia. n.d.) Lasten ja nuorten säätiön perustajat löysivät siis tarpeen, johon he halusivat omalla toiminnallaan vastata. Säätiö onkin tehnyt paljon monipuolista työtä nuorten hyväksi aina perustamisestaan lähtöisin. Säätiön työstä ovat hyötyneet sadat tuhannet nuoret niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. (Historia. n.d.)

Laajan kumppaniverkoston kanssa työskentely on aina ollut säätiön toiminnassa keskeistä. Suurin osa toiminnan rahoituksesta on tullut julkiselta sektorilta, mutta yksityisen rahoituksen määrä on myös ollut merkittävä. Yksi toiminnan kulmakivistä on aina ollut valtakunnallisuus, jossa nuorille on haluttu tarjota mahdollisuus osallistua toimintaan paikkakunnasta riippumatta. (Historia. n.d.) Uskon, että lasten ja nuorten säätiön kaltaisella toiminnalla voidaan muun muassa vaikuttaa asenteisiin, parantaa lasten ja nuorten elämänlaatua ja ennaltaehkäistä ongelmia.

Tunnettuja esimerkkejä säätiön tekemästä työstä ovat muun muassa Dreams-ohjelma, Vastuullinen kesäduuni -kampanja ja Myrsky-hanke. Dreams-ohjelman tavoite on vahvistaa nuorten uskoa tulevaan ja kannustaa tavoittelemaan omia unelmia konktreettisesti. Vastuullinen kesäduuni -kampanja tarjosi vuosina 2011-2014 mahdollisuuden saada työkokemusta laajalle nuorten joukolle yhteistyössä satojen yritysten kanssa. Myrsky-hanke puolestaan tuki vuosina 2011-2015 yli 120 nuoren taideprojektia. (Historia. n.d.) Tulevaisuusnäkymien kirkastaminen nuorille tässä maailman tilanteessa, työkokemusten tarjoaminen alati muuttuvassa työelämässä ja haaveammatin tai harrastuksen toteuttamisen tukeminen ovat jotain mittaamattoman arvokasta nuorille. Säätiön tarkoituksena ei ole tehdä rahallisesti voittoa, mutta toiminnallaan se silti levittää ympärilleen sellaista voittoa, jota ei voi rahassa mitata.


Pohdinta

Erilaisia tapoja yrittää on useita. Voit yrittää yksin toiminimellä tai perustaa porukalla osuuskunnan tai osakeyhtiön. Ihmisten auttaminen on kuitenkin tekemisen ytimessä, kun puhutaan yrittäjyydestä sosiaalialan kontekstissa. Perinteinen ajatus siitä, että yrityksen voitto pitää maksimoida ei aina oikein istu sosiaalialaan tai sitten voitoilla tarkoitetaan jotain aivan muuta kuin suuria summia pankkitilillä. Ihmisiä autettaessa on isoin voittaja yleensä se henkilö, joka saa avun.

Suuremmassa mittakaavassa voidaan myös puhua yhteiskunnan saavuttamista säästöistä, jotka tehdään esimerkiksi siinä, kun henkilön syrjäytyminen tai mielenterveyden häiriön paheneminen onnistutaan ennaltaehkäisemään. Mielenterveyden häiriöt kustantavat Suomessa arvioiden mukaan noin 11 miljardia euroa vuodessa (Tilastotietoa mielenterveydestä, 2023). Kuvittele, minkälaisen säästön koko valtio voisi saavuttaa siinä, jos mielenterveyden häiriöihin onnistuttaisiin puuttumaan paremmin ajoissa. Sosiaalialan työn ollessa usein laadultaan ennaltaehkäisevää, tekee se tuloksellisuuden mittaamisesta haasteellista, mikä taas heijastuu alan rahoitukseen.

”Kun bisnesmies saa idean, hän voi tehdä itselleen miljoonan. Mutta kun yhteiskunnallinen yrittäjä saa idean, hän säästää muilta miljoonan. Sellaiseen työhön tarvitaan idealistia.” (Ollikainen, 2023.)

Edellä mainittu sitaatti jäi mieleeni. Aloinkin pohtimaan sitä, missä idealistit luuraavat? Jo opintojen alussa tulee selväksi se, että alalta eivät työt lopu kesken ja suurelle osalle opiskelijoista löytyy töitä jo opintojen aikana. On siis helppoa asettua aloilleen työelämään sen suuremmin yritysideoita innovoimatta. Alan arvostus ei vain varsinaisesti päätä huimaa. Sosiaalialalla on suhteellisen matalat palkat ja monet ammattilaiset pohtivat alan vaihtoa parempien työolojen ja palkan perässä. Näistä lähtökohdista kynnys yritystoiminnan aloittamiseen voi valitettavasti olla aika korkea.

Lähteet

Attendo Oy. n.d. Attendon historia. Luettu 9.4.2023
https://www.attendo.fi/tietoa-attendosta/

Attendo Oy. n.d. Palvelumme. Luettu 9.4.2023
https://www.attendo.fi/palvelumme/

Jaakkola, H. 2019. Luettu 9.4.2023
https://www.talentia.fi/talentia-lehti/paihdesosiaalityontekija-tekee-pioneerityota/

Järvinen, H. 2022. Omien arvojen mukaista työtä. Luettu 7.4.2023.
https://www.talentia.fi/talentia-lehti/omien-arvojen-mukaista-tyota/

Lasten ja nuorten säätiö. n.d. Historia. Luettu 9.4.2023
https://www.nuori.fi/saatio/

 

Luomala, M. 2014. Luettu 9.4.2023
https://posintra.fi/wp-content/uploads/2018/01/Sote-alan-yritt%C3%A4jyys-opas_tiivistetty-2014.pdf

Mieli. 2023. Tilastotietoa mielenterveydestä. Luettu 10.4.2023
https://mieli.fi/yhteiskunta/mielenterveys-suomessa/tilastotietoa-mielenterveydesta/

 

Muukka. 2020. Uudenlaisen johtamisfilosofian osuuskunta. Luettu 10.4.2023

Uudenlaisen johtamisfilosofian osuuskunta

 

Ollikainen, M. 2023. Luettu 13.3.2023

Rumpali Markus Raivio ryhtyi mielenterveysvaikuttajaksi – Näin keikkabussissa syntyneestä ideasta virisi kulttuuripajojen laaja verkosto

 

Silmu. n.d. Yhdessä erilaisia. Luettu 9.4.2023

Silmu

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2023. Luettu 10.4.2023
https://stm.fi/sosiaalipalvelut

Visma. n.d. Säätiö – Mikä on säätiö? Luettu 9.4.2023
https://www.visma.fi/epasseli/kirjanpidon-sanakirja/s/saatio/

Yrittäjät. n.d. Osakeyhtiö. Luettu 9.4.2023
https://www.yrittajat.fi/tietopankki/yrittajaksi-ryhtyminen/yritysmuodot/osakeyhtio/

Yrittäjät. n.d. Osuuskunta. Luettu 9.4.2023

Osuuskunta

Yrittäjät. n.d. Toiminimi. Luettu 9.4.2023

Toiminimi

 

 

 

 

 

Kommentoi