Tampere
21 Apr, Sunday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Yksityinen elinkeinonharjoittaja “aka” toiminimiyrittäjä



Kirjoittanut: Jesse Salmi - tiimistä Hurmos.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Johdanto: 

Nyt on aika kääriä hihat ja tarttua tuumasta toimeen, yrittäjyys on se, mikä kannattaa. Yksityinen elinkeinon harjoittaja eli toiminimiyrittäjä on yksi Suomen yritysmuodoista. Toiminimiyrittäjällä tarkoitetaankin henkilöä, joka harjoittaa liiketoimintaa omalla nimellään ja laskuttaa toiminnastaan omaan lukuunsa. Monesti toiminimiyrittäjyys on helpoin askel kohti yrittäjyyttä ja näin minäkin olen aikanaan lähtenyt liikkeelle yrittäjänä. 

Tämän esseen tarkoituksena on toimia oppaana/tietopankkina kaikille, ketkä ovat harkinneet toiminimen perustamista. Minullakin on varmasti vielä paljon opittavaa aiheesta, mutta haluan tarjota tietolähteen siihen, mistä ja miten toiminimi perustetaan ja miten siitä sitten lähdetään etenemään. Aion myös kertoa kevyt yrittäjän ja toiminimi yrittäjän eroista, sillä ne eroavat toisistaan jossain määrin.  

Lähteinä tässä esseessä käytän itsenäisten yrittäjien palveluita tuottavan UKKO.fi artikkelia “Yksityinen elinkeinon harjoittaja – Mitä se tarkoittaa?” (2021), yritysmuotojen tietopankin Bisnes.fi artikkelia “Toiminimi – Toiminimen perustaminen on suoraviivaista, kun perehdyt etukäteen näihin aihealueisiin” (n.d.), Osuuspankin asiantuntijakirjoitusta “Toiminimen verotus – Näin toiminimeä verotetaan” (n.d.), keskinäisen eläkevakuutusyhtiön Ilmarisen verkkosivu tekstiä “Mikä on yel-vakuutus?” (n.d.), Yle uutisten toimittajan Julia Thuren artikkelia “En usko saavani eläkettä tulevaisuudessa – kuinka paljon yrittäjän kannattaa maksaa YEL-vakuutusta?” (2019), keskinäisen työeläkevakuutusyhtiön Elon artikkelia “Miten kevytyrittäjyys eroaa toiminimiyrittämisestä? – Tarkista erot ja yhtäläisyydet” (2021) sekä keskinäisen työeläkeyhtiönvakuutusyhtiön Varman artikkelia “Toiminimen perustaminen – kolme ennalta huomioitavaa asiaa” (2020). 

 

Toiminimiyrittäjyys pähkinän kuoressa: 

Kun puhutaan toiminimiyrittäjyydestä, sillä tarkoitetaan yksityistä elinkeinonharjoittajaa. Asia on hyvä tarkentaa, sillä toiminimellä tarkoitetaan yrityksen rekisteröityä nimeä. Esimerkkinä: Toiminimeni on Jesse Salmi Tmi ja yritysmuotoni on yksityinen elinkeinonharjoittaja. Arkikielessä kumminkin toiminimi termiä on selkeämpi käyttää, koska se yritystaivalta aloittaessa ja useasti monessa tilanteessa selkeämpi termi.  

Toiminimi yrittäjä ei ole muista yritysmuodoista poiketen itsenäinen oikeushenkilö. Oikeushenkilöllä tarkoitetaan juridista henkilöä, jolla on oikeuksia ja velvollisuuksia. Tämä mahdollistaa tuomioistuimessa esiintymisen ja oikeustoimien tekemisen. Erona muihin yritysmuotoihin on se, että toiminimiyrittäjä on kaikesta yritystoiminnassaan tapahtuvista asioista henkilökohtaisesti vastuussa. Kun puhutaan siitä, mikä erottaa toiminimen ja osakeyhtiön totean useasti, että osakeyhtiön rahat ovat yhtiön omaisuutta ja toiminimellä ei ole erillistä omaisuutta vaan toiminimen omaisuus ja yrittäjän omaisuus ovat käytännössä sama asia. Toisin sanoen toiminimellä tekevä yrittäjä on henkilökohtaisesti vastuussa toiminnastaan ja velvoitteistaan. Tärkeää on kumminkin muistaa se, että toiminimellä yrittäminen on varsin kevyttä ja eikä yritystoiminta vaadi alkupääomaa. (Ukko.fi, 2021.) 

 

Toiminimen hyvät ja huonot puolet: 

Toiminimi on mielestäni kaikista helpoin tapa lähteä harjoittamaan yrittäjyyttä. Varsinkin, jos haluaa lähteä pienin askelin oppimaan yrittäjyyden saloja, sen pystyy toteuttaa pienellä panoksella. Listaan alle seuraavaksi asioita, jotka ovat toiminimi yrittämisessä etuja ja mitkä ovat ongelmia. 

Edut: 

  • Toiminimi on yksityinen toimija, joka tarkoittaa sitä, että taustalla ei ole organisaatiota, joka hidastaisi päätöksen tekoa. 
  • Oma vapaus päättää, missä ja mihin aikaan tekee töitä. 
  • Pääomaa ei vaadita ja itse toiminimen rekisteröinti ei tuota suuria kuluja. 
  • Vapaat yksityisnostot 
  • Kirjanpito yksikertainen, kirjanpito on maksuperusteinen. Helppo tehdä myös itse. 
  • Perustaminen vaivatonta. 

Ongelmat: 

  • Yrittäjän omaisuus on henkilökohtaista omaisuutta. Olet siis vastuussa kaikista lainoista ja velvollisuuksista henkilökohtaisesti. 
  • Verotus voi kivuta nopeasti korkeaksi 
  • Aviopuoliso saatetaan laskea verotuksessa yrittäjäksi.  

Hyvien ja huonojen puolien listauksesta huomataan, että ongelma kohtia on vähemmän kuin positiivisia. Perustaminen on vaivatonta ja toiminimi on yksikertainen tapa lähteä opettelemaan yrittäjyyttä sekä toiminimen olemassaolo ei ole ikinä huono asia. Kääntöpuolena on toki se, että yrityksen rahat ovat yhtä suuri kuin henkilökohtaiset rahat. Tämän takia toiminimelle kannattaa perustaa oma tilinsä, jotta kirjanpito ja yrityksen rahojen erottelu olisi mahdollisimman selkeää. (Bisnes.fi, n.d.) 

 

Toiminimen verotus:  

Toiminimen verotus toimii pähkinän kuoressa niin, että yrittäjän tuloista vähennetään menot, jonka jälkeen yritystulo jaetaan verotettavaksi ansio- ja pääomatulona. Toiminimen verotus perustuukin tilikauden tulokseen, jonka pohjalta arvioidaan ennakkoveron määrä, jota yrittäjä maksaa tilikauden aikana. (OP.fi.) 

Toiminimen liikevaihdolla tarkoitetaan summaa, jolla yritys myy palveluita ja tuotteita tilikauden aikana. Toiminimen verovähennyksiä ovat kulut, jotka ovat oikeutettu vähennettäväksi verotuksessa. Näitä voivat olla mm. Puhelinlaskut, YEL-vakuutus taikka toimitilan vuokra. Tämän jälkeen yrityksen toiminnasta vähennetään vielä mahdolliset edellisien vuosien tappiot sekä yrittäjävähennys. Näiden jälkeen lasketaan yritystulos, jonka jälkeen yritystulo jaetaan ansio- ja pääomatuloksi. (OP.fi, n.d.) 

Toiminimi yrityksen verotusprosessi lähtee niin liikkeelle, että ennen varsinaista verotusta tehdään yrittäjälle viiden prosentin yrittäjävähennys. Tämän jälkeen laskettu tulo jaetaan verotettavaksi eikä itse yrityksen tarvitse maksaa veroa tuloksestaan. Toiminimellä pääomatulon määrä on 20 % yrityksen nettovarallisuudesta. Nettovarallisuudella tarkoitetaan summaa, joka jää jäljelle, kun velat on vähennetty yrityksen varoista. Pääomatulojen määrä on hieman suurempi. 30 % 30000 € asti. Jos summa ylittyy, prosentti on 34 %. Tästä päästäänkin siihen, että loppuosa tuloksesta verotetaan hänen henkilökohtaisen veroprosenttinsa mukaan. Tähän viittasin jo aikaisemmin ongelmissa, jossa kerroin siitä, kuinka toiminimi yrittäjän verotus voi kivuta korkeaksi. (OP.fi, n.d.) 

Vinkkinä siis kaikille: Jos toiminimellä laskutettavat summat ovat pieniä, kannattaa yritystulo ottaa ansiotulona. Tämä johtuu siitä, että ansiotulon veroprosentti on pienissä tuloissa pienempi kuin pääomatulon veroprosentti.  

Toiminimellä toimiessa yritystoiminnasta maksetaan tilikauden aikana ennakkoveroa, joka perustuu uudella yrityksellä arvioituun tuloon ja pitkään toimineella yrityksellä edellisvuosien verotukseen. Jos toiminimen arvioidut tulot ovat arviota suuremmat, on yrittäjä maksanut ennakkoveroa liian vähän. Tällaisessa tilanteessa yrittäjä maksaa puuttuvan veron joko lisäverona taikka jäännösverona. Vaihtoehtoisesti, jos maksaan liikaa ne palautetaan veronpalautuksena yrittäjälle takaisin, kun veronpäätös on tehty. (OP.fi, n.d.) 

 

Yrittäjän eläkevakuutus eli YEL 

Yel-vakuutus eli yrittäjän eläkevakuutus, joka perustuu yrittäjän eläkelakiin. Yel on pakollinen vakuutus, sillä se on sekä yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvan perusta. Yel vakuutus on aina henkilökohtainen, sillä eläke on aina henkilökohtainen. Yel vakuutusta ei voi korvata vapaaehtoisella eläkevakuutuksella. Yel vakuutukseen liittyy kumminkin poikkeuksia siinä, missä kohtaa yel on pitää ottaa käyttöön. (Ilmarinen, n.d.) 

Yel vakuutus täytyy ottaa, kun täytät kaikki näistä seuraavista osa-alueista: 

  1. Pitää olla 18–67-vuotias.
  2. Yhtäjaksoista yrittäjyyttä pitää olla takana vähintään neljä kuukautta. 
  3. Yel tulo on vähintään 9010,28 euroa tilikauden ajalla.  
  4. Yrittäjän pitää itse työskennellä yrityksessä.
  5. Pitää asua Suomessa. 

Pelkkä yrityksen omistaminen ei velvoita Yel-vakuutukseen. Maksoin itse viime vuonna ensimmäistä kertaa yel-vakuutusta, sillä työtuloni oli arvioitu yel työtulon alaiseksi. Toimin kuitenkin alle neljä kuukautta yrittäjänä, joka tarkoitti sitä, että sain maksamani vakuutukset palautuksina. Tämä oli mielestäni toimiva ja järkevä ratkaisu, kun kuulin tästä mahdollisuudesta. (Ilmarinen, n.d.) 

Ylen toimittaja Julia Thuren käy läpi artikkelissaan ”En usko saavani eläkettä tulevaisuudessa” – kuinka paljon yrittäjän kannattaa maksaa YEL-vakuutusta?” (2019), siitä miten eri elämän tilanteessa olevat yrittäjät ovat mieltä yel-vakuutuksesta ja sen suuruudesta. Artikkelista käy nopeasti ilmi se, että artikkeliin haastateltujen yrittäjien mielipide yel-vakuutuksen maksamisesta on kaksijakoinen. Osa luottaa omien rahojen sijoittamiseen ja sillä tavalla eläkkeen kertymiseen. Nämä yrittäjät haluavat maksaa minimitulojen mukaan yel-vakuutuksesta. Osa taas kokee yel-vakuutuksen vaikutukset pitkäkestoisimmiksi ja uskovat siihen, että yel kerryttää eläkettä toivotulla tavalla. Nämä ihmiset eivät taas ole sijoittaneet varojaan vaan haluavat turvallisen reitin eläkesäästöjä kohti.  

Omalla kohdallani olen pohtinut myös yel:n merkitystä ja olen tässä hetkessä yrittäjänä sitä mieltä, että maksan minitulojen mukaan yel-vakuutusta. Perustan tämän siihen, että pyrin yrittäjänä minimoimaan kuluja ja en näe yel-vakuutusta eläkkeeni rakentajana. Maksan sitä mukisematta, koska se kuuluu osaksi yrittäjän perustarpeita, mutta en näe myöskään tarvetta sille, että maksaisin sitä minimiä enempää. Sijoitan aktiivisesti rahaa osakerahastoihin ja koen, että tällä tavoin kerään rahaa tulevaisuuttani varten. Kun nuorena aloittaa sijoittamisen, uskon sen kantavan pitkälle tulevaisuudessakin. 

 

Miten kevytyrittäjyys eroaa toiminimi yrittäjyydestä: 

Kevytyrittäjä eroaa lähtökohtaisesti toiminimestä niin, että kevytyrittäjä ei ole varsinainen yritysmuoto. Kevytyrittäjä on oikea yrittäjä, mutta kevytyrittäjyys kuvastaa yrittäjämäisesti työskentelevää henkilöä, joka toimii yrittäjä esimerkiksi palkkatyön tai opiskelujen ohessa. Kevytyrittäjyyttä myös toteutetaan kevytyrittäjyyspalveluiden kautta, joka tarkoittaa sitä, että kirjanpito, laskutus ja verot hoituvat palveluntarjoajan puolesta tiettyä määriteltyä välityspalkkiota vastaan. Näiden kahden väliltä valinta kannattaa tehdä omia tavoitteitaan puntaroiden. Jos tarkoituksena on tehdä toimintaa niin, että liikevaihto kasvaa, toiminimi voi olla tässä kohta kustannustehokkaampi ratkaisu. Oppimisen ja sivutoimisen pienen yrittäjyyden kannalta taas kevytyrittäjyys voi olla helpompi ratkaisu, sillä se vie vähemmän resursseja ja ulkoistetut palvelut helpottavat yrittäjänä toimimista. (Elo, 2021.) 

Aiheen selkeänä pitämiseksi listaan alle eroja yhtäläisyyksiä aihealueittain, jotta olisi selkeää ymmärtää, miten nämä kaksi vaihtoehtoa eroavat toisistaan:  

1. Yrityksen perustaminen 

Toiminimi rekisteröidään kaupparekisteriin ja se maksaan noin 60–120 €. Samalla, kun toiminimi rekisteröidään kaupparekisteriin, saa yritys y-tunnuksen. Toiminimin haasteena tulee lopettamisen suhteen paperitöiden tekeminen rekistereihin sekä ilmoitukset lopettamisesta. (Elo, 2021.) 

Kevyt yrittäjyys on yksikertaista aloittaa kevytyrittäjyyspalvelun kautta ja se on ilmaista. Maksullisuus näkyy siinä, että kevytyrittäjyys palvelu perii laskutuksen yhteydessä tietyn prosentin kevytyrittäjältä palvelun käytöstä. Kun laskutat asiakasta, laskutus tapahtuu kevytyrittäjäpalvelun y-tunnuksella. Nykyään kumminkin on mahdollista, että toimii kevytyrittäjä joko ilman y-tunnusta tai y-tunnuksen kanssa. Tämä on yleistynyt viimeisen lähivuoden aikana. Kevytyrittäjyyden lopettaminen on helpompaa kuin toiminimen, sillä voit lopettaa palvelun käyttämisen, milloin haluat ja samalla toiminta katkeaa. (Elo, 2021.) 

2. Yrittämiseen liittyvät paperityöt 

Toiminimellä toimiessa yrittäjä huolehtii itse toiminimen kirjanpidosta joko tekemällä sen itse tai ulkoistamalla sen jollekin palveluntarjoajalle. Myös verotuksesta ja ilmoituksista pitää huolehtia itse. Kevytyrittäjyyspalvelun parhaita puolia on se, että kevytyrittäjyyspalvelu tekee yrittämisen helpoksi, sillä he tekevät puolestasi kirjanpidon, ilmoitukset ja laskutuksen.  

3. Toiminimen ja kevytyrittäjän verotus 

Toiminimiyrittäjä maksaa veronsa ennakkoveron muodossa ja toiminimen verotus osiosta viitaten yritystulo jaetaan ansiotuloveroon sekä arvonlisäveroon. Kevytyrittäjä laittaa verokorttinsa kevytyrittäjyyspalveluun, josta palvelu ottaa verokortin perusteella ennakonpidätyksen kevytyrittäjälle menevästä palkasta. (Elo, 2021.) 

4. Arvonlisävero 

Toiminimi mahdollistaa arvonlisäveron huojennukset sekä sen kuuluuko arvonlisäveron piiriin vai ei. Tällä tarkoitan sitä, että jos toimii toiminimellä ja toiminta on pieni muotoisesti, saa toimia arvonlisäverottomasti 15 000 € saakka. Kevytyrittäjällä ei ole vaihtoa sille, kuuluuko arvonlisäveron piiriin vai ei. Kevytyrittäjä kuuluu automaattisesti arvonlisäverorekisteriin.  

5. Yel-vakuutus: 

Jokaisella yrittäjällä eli sitten toiminimellä toimiva tai kevytyrittäjä on velvollisuus kuulua yrittäjän eläkevakuutuksen piiriin, mikä yel-työtulo on vähintäänkin 9 010,28 € tilikauden aikana. Kevytyrittäjyyspalvelut saattavat tehdä yel maksujen keräämisen ja tilittämisen kevytyrittäjän puolesta, mutta työtulojen arvion joutuu joka tapauksessa tekemään itse. (Elo, 2021.) 

Voimmekin todeta, että toiminimessä ja kevytyrittäjänä toimimisessa löytyy eroja, mutta myös yhtäläisyyksiä. Käytännössä toiminimellä toimiminen vaatii tietotaitoa sekä asioiden hoitamista itse. Laskutus, verotus ja ilmoitukset ovat omalla vastuulla. Kevytyrittäjyydessä palveluntarjoajat hoitavat käytännön paperityöt ja verotuksen yrittäjän puolesta. Kevytyrittäjällä toiminnan kasvaessa on järkevämpää siirtyä toiminimen pariin, sillä näin yrittäjä pääsee hyödyntämään arvolisäveron huojennukset sekä yrittäjän veroetuuksiin.  

 

Toiminimen perustamisen ABC: 

Toiminimen perustaminen YTJ:n sivujen kautta on yksinkertainen prosessi, mutta ensikertalaiselle voi tuntua sekavalta. Tulen tässä osiossa kertomaan neljän perustamisvaiheen avulla, miten toiminimi perustetaan.  

  1. Toiminimen perustamisilmoitus YTJ:n palvelusta 

Toiminimen hakeminen aloitetaan sillä, että YTJ:n sivuilta valitaan haettava ilmoitus. Tässä tapauksessa kyseinen hakemus on yksityiselle elinkeinonharjoittajalle. Perustamisilmoitus ei vaadi pääomaa, mutta käsittelymaksu toiminimen hakemisesta tulee, joka on noin 60 €. Kun tästä vaiheesta on päästään eteenpäin, siirrytään toiminimen nimen valitsemiseen. (Varma, 2020.) 

      2. Toiminimen nimen hakeminen 

Kun haetaan toiminimiä, nimi on oleellinen osa prosessia. Toiminimen nimen hakeminen on vaatimus eikä vaihtoehto. Kun nimen lisääminen tulee hakemuksessa vastaan, palvelu kysyy yrittäjältä kolmea eri nimi vaihtoa. Nimen tulee olla sellainen, jota ei ole toista jo olemassa. Välttääksesi tämän kannattaa käydä tutustumassa PRH:n yritysnimipalveluun ja tutustua, onko nimi jo käytössä. (Varma, 2020.) 

     3. Toiminimen toimialan valitseminen 

Toiminimen toimialan valitseminen on tietyllä tapaa yksi vaikeimmista asioista hakemusta tehdessä. Lähinnä se johtuu siitä, että se, mitä hakemukseen kirjoittaa tulee rekistereihin näkyviin ja sen pystyy muuttamaan vain muutoshakemuksella. Jos toiminimellä ei ole tarkkaa työtehtävää, mitä tehdä on selkeä valinta valita päätoimialaksi yrityspalvelut ja toimialaluokitukseen muut liike-elämän palvelut. Tarkennuksena “kaikki laillinen liiketoiminta” on myös hyvä yleisilmaus. Omalla kohdallani toiminimeni on tehnyt pääasiallisena toimintana maalaus töitä. Minulle selkeää kohdistaa päätoimiala maalausliikkeeksi ja toimialaluokitukseen muut palvelut liike-elämälle. (Varma, 2020.) 

    4.Toiminimen rekisteröinti tarvittaviin rekistereihin 

Kun rekisteröinti on suoritettu, on yritykselle myönnetty y-tunnus. Ennen toiminnan aloittamista ilmoittaudutaan kumminkin rekistereihin, joita ovat ennakkoperintärekisteri, arvonlisäverorekisteri ja työnantajarekisteri. Mielestäni toiminimellä näistä kaksi selkeintä ovat ennakkoperintärekisteri ja arvonlisäverorekisteri. Ennakkoperintärekisteriin kuulutaan, kun yritys harjoittaa toimintaa ja laskuttaa toiminnastaan. Arvonlisäverorekisteriin liitytään, siksi että yritys tulee tienaamaan yli 15 000 € tilikauden aikana. Jos yritys laskuttaa alle 15 000 € vuodessa, voi yritys olla kuulumatta arvonlisäverorekisteriin syynä vähäinen liiketoiminta. Työnantajarekisteriin taas ilmoittaudutaan silloin, jos yrityksellä on vakituinen työntekijä, kelle maksetaan palkkaa. Näihin rekistereihin ilmoittautuminen tapahtuu helposti Omavero-palvelun kautta. Varman artikkelissa (2020) kerrotaan, kuinka pitää huomioida se, että starttirahan suorittaminen tulee suorittaa ennen kuin yritys on perustettu. Yritys pystyy hakemaan jälkeenpäinkin starttirahaa, mutta se velvoittaa siihen, että yrittäjä tekee toiminimellä töitä päätoimisena yrittäjänä. (Varma, 2020.) 

 

Pohdinta: 

Toiminimi on aiheena yksinkertainen, mutta siinä on paljon osa-alueita, joihin on hyvä tutustua ennen toiminimiyrittäjäksi ryhtymistä. Tavoitteeni tässä esseessä oli luoda jokaiselle toiminimiä miettivälle opas, jossa käydään läpi toiminimen eri osa-alueita, miten kevytyrittäjyys eroaa toiminimellä toimimisesta ja miten se toiminimi sitten hankitaan. Opin itse paljon uutta ja mikä parasta, kertaushan on opintojen äiti. Paljon sitä tiesi jo valmiiksi, mutta tarkennuksia tiettyihin osa-alueisiin oli mukava löytää tätä esseetä kirjoittaessa. Toivon ennen kaikkea, että jos omassa tiimiyrityksessäni Hurmoksessa sekä muissa tiimiyrityksissä on henkilöitä, jotka ovat miettineet toiminimeä, löytäisivät tämän esseen. Onnea kaikille tasapuolisesti yrittäjän polulle, pienin askelin sitä lähdetään kulkemaan ja matka opettaa ja kehittää.  

 

Lähteet:  

Laitinen, S. 2021. Yksityinen elinkeinonharjoittaja. Mitä se oikein tarkoittaa. Ukko.fi 24.6.2021. Viitattu 2.3.2024.  

https://www.ukko.fi/yrittajyyskoulu/yksityinen-elinkeinonharjoittaja/ 

Bisnes.fi. n.d. Toiminimi. Verkkosivu. Viitattu 2.3.2024. 

https://bisnes.fi/toiminimi/ 

OP.fi. n.d. Toiminimen verotus. Näin toiminimeä verotetaan. Verkkosivu. Viitattu 2.3.2024.  

https://www.op.fi/yritykset/asiakkuus/yrittajan-talousvalmennus/verotus/toiminimen-verotus 

Ilmarinen. n.d. Mikä on yel-vakuutus. Verkkosivu. Viitattu 2.3.2024. 

https://www.ilmarinen.fi/yrittaja/yel-vakuutus/ 

Thuren, J. 2019. En usko saavani eläkettä tulevaisuudessa. Kuinka paljon yrittäjän kannattaa maksaa yel-vakuutusta. Yle uutiset 21.2.2019. Viitattu 2.3.2024. 

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/02/21/en-usko-saavani-elaketta-tulevaisuudessa-kuinka-paljon-yrittajan-kannattaa 

Elo.fi. 2021. Miten kevytyrittäminen eroaa toiminimiyrittäjyydestä. Tarkista erot ja yhtäläisyydet. Elo 14.5.2021 Viitattu 2.3.2024 

https://www.elo.fi/fi-fi/elomedia/2021/miten-kevytyrittaminen-eroaa-toiminimiyrittamisesta-%E2%80%93-tarkista-erot-ja-yhtalaisyydet 

Varma.fi. 2020. Toiminimen perustaminen. Kolme ennalta huomioon otettavaa asiaa. Varma 8.9.2020. Viitattu 2.3.2024 

https://www.varma.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-artikkelit/artikkelit/2020-q3/toiminimen-perustaminen-huomioon-otettavia-asioita/ 

Kommentoi