Tampere
26 May, Sunday
15° C

Proakatemian esseepankki

Yhden päivän joukkue



Kirjoittanut: Jonna Satama - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Voittoon
Pekka Hämäläinen
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Olen usein miettinyt, että millaista olisi valmentaa jotain muuta porukkaa kuin omaa tuttua joukkuettani. Olisinko yhtä itsevarma ja pystyisinkö luomaan pelaajille luottamuksen omaan valmennusfilosofiaani? Se perustuu rennon ilmapiirin luomiseen, jossa on helppo olla, mutta jossa pelillinen vaatimustaso on korkea ja kentällä vaaditaan kurinalaisuutta sovittuihin asioihin. Valmennukseeni kuuluu myös se, että osallistan pelaajat vahvasti sekä pelillisen strategian luomiseen että ilmapiirin rakentamiseen.

Tähän tarjoutui tilaisuus, kun Kanadan ringettemaajoukkue halusi pelata harjoitusottelun ennen Suomessa järjestettäviä MM-kisoja. Heille kerättiin vastustajajoukkue pelaajista, jotka eivät kuuluneet Suomen naisten tai nuorten maajoukkueisiin. Ilmoitin halukkuuteni valmentaa tätä “yhden päivän ihmettä”, koska siinä oli mielestäni oiva mahdollisuus harjoitella ryhmäyttämistä ja rennon ilmapiirin luomista ja tarkkailla mille tasolle se saadaan vietyä tällaisella aikataululla.

Viikko ennen H-hetkeä

Viikkoa ennen laitoin joukkueelle luotuun ryhmään viestin, jossa esittelin itseni ja lanseerasin joukkueen nimen One day wonderiksi, ellei parempia nimi ehdotuksia ilmaantuisi. Se olisi joka tapauksessa parempi nimi kuin keräilyjoukkue, jolla sitä nyt kutsuttiin.

Totesin, että suurinta osaa pelaajista en tunne ilman varusteista, vaikka vastustajina kaikki olivat tuttuja. Omasta valmennusfilosofiastani kerroin, että se perustuu siihen, että rakennamme joukkueen kanssa aina yhteiset pelisysteemin ja tavat toimia. Tärkeintä on, että kaikilla on hyvä olla ja kaikessa tekemisessä on pilkettä silmäkulmassa. Silloin kun tehdään, niin tehdään. Muuten ei ole niin vakavaa.

Kerroin myös, että tavoitteeni on luoda pikaryhmäytymisen kautta tästä joukkue, jolla on oma pelitapa ja aivan hiton hyvä meininki. Lisäksi tavoitteena on, että jokainen saisi jonkun opin tai oivalluksen pelaamisesta tai jostain ihan muusta.

Hyvällä ilmapiirillä on suuri voima. Se motivoi ja innostaa tekemään töitä joukkueelle ja itsensä ylittämiseen. Toisin kuin pakkotahtinen prässi, ihmiset saavat itsestään enemmän irti. Tällaisessa ilmapiirissä ihmiset saadaan toimimaan yhteistyöhön sekä toimimaan selkeiden päämäärien hyväksi. Tässä tärkeimmäksi muodostuu välittäminen. Se että kyetään ottamaan toiset huomioon niin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin. (Hämäläinen 2021)

Pelipäivä

Saavuin hallille 4 tuntia ennen pelin alkua. Olin ilmoittanut joukkueelle, että saavutaan jo näin poikkeuksellisen aikaisin hallille, jotta ehdimme rakentamaan meistä hyvän mielen tiimiä. Vähän jännitin, että kuinka moni pelaajista saapuu näin aikaisin paikalle. Iloinen yllätys oli, kun kaikki yhtä lukuun ottamatta, olivat paikalla.

Meille oli varattu neukkari, jossa kaikki istuivat nätisti eri pöytäkunnissa. Ensitöikseni pyysin siirtämään pöydät reunoille ja muodostamaan tuoleista piirin. Tämän merkityksellisyyden olen proakatemialla oppinut. Tämä mahdollistaa katsekontaktin kaikkiin ja tekee meistä yhtenäisen ja tasapuolisen.

Aloitin pajoista tutulla check in kysymyksellä, jolla kaikki pääsivät ääneen. Koin tärkeäksi sen, että ei menty järjestyksessä vaan jokainen pääsi ääneen, kun siltä tuntui. Ringissä järjestyksessä etenevä vastausvuoro on kaavamainen ja jollain tavalla ahdistava. Vapaalla järjestyksellä vastausvuorossa on se, joka kokee olevansa siihen valmis ja juuri sillä hetkellä halukas. Kysymyksen ollessa ringeten ulkopuolinen, tässä tapauksessa tyyliä ”Mikä juoma olisit, jos olisit juoma”-kysymys, vapautti ja rentoutti tunnelmaa heti.

Seuraavaksi vapautin lisää tunnelmaa nopealla improleikillä. Se toimi hienosti ja ensimmäiset kankeudet oli selätetty.

Istuimme takaisin rinkiin ja kerroin joukkueelle päivän tavoitteet:

Luoda yhdessä hyvän mielen päivä, jossa teemana on, että ringette on hauskaa ja jokaiselle joku oppi tai koppi, jonka viedä täältä mukanaan.

Esitin avoimen kysymyksen: Mitä ajatuksia tämä herättää?

Huomasin että pelaajien ja mukana seuraamassa olleen toisen joukkueen valmentajan puheet menivät nopeasti peliin ja Kanadan pelaamisen ympärille. Se oli mielenkiintoista, kuinka lopputulos edelle usea meni. Itse ajattelen, että lopputulos on seuraus siitä joukkueen muusta tekemisestä. Ohjasin keskustelua aina aika ajoin takaisin tavoitteeseen, mutta se oli vaikea pitää siinä. Uskon sen johtuvan siitä, että monissa joukkueissa mennään tulos edelle. Peli on kaiken keskipiste.

Seuraavaksi oli vuorossa henkilökohtainen lempi työkaluni eli jana. Siinä asetan huoneen eri päihin kaksi lausetta, ja pelaajat asettuvat janalle siihen kohtaan kuin tunsivat sillä hetkellä kuuluvansa. Tämän jälkeen käydään keskustelua aiheesta niin, että jokainen voi perustella omaa paikkaansa tai kysellä muilta kysymyksiä.

Janojen avulla päästiin mielenkiintoisiin keskusteluihin joukkueiden erilaisista kulttuureista ja pelaajien ajatuksista. Uskon että tässä tuli monia oivalluksia.

Janaparit olivat seuraavat:

Odotan mielenkiinnolla mitä päivä tuo tullessaan. – Tulin vain pelaamaan ottelun

Hauskuus tuo peliin lisävaihteen, ja kaiken voi tehdä pilkesilmäkulmassa – Lupsakka ilmapiiri ja hassuttelu vie huomion epäolennaiseen ja peli kärsii

Tällä kaudella olen nauttinut ringetestä – Ringette on ollut ajoittain pakkopullaa

Rakastan voittamista – Vihaan häviämistä

Kokeilen rohkeasti pelissä asioita, sillä se kehittää pelaamistani – Pelkään että epäonnistun jos yritän jotain uutta. Tunnen siitä joskus häpeää.

Pääsen helposti yli, tapahtuipa pelissä mitä tahansa – Jään helposti jumiin pelin tapahtumiin, esim. epäonnistumisiin, tuomareihin, jäähyihin, moukkamaisiin vastustajiin

 

Mieleeni jäi erityisesti muutama keskustelu. Yhdessä niistä puhuttiin uusien asioiden yrittämisestä pelissä. Haastoin pelaajia, jotka olivat lähimpänä epäonnistumisen pelkoa. Millaisia asioita he niissä pelkäävät tai häpeävät ja miten he ajattelevat sen vaikuttavan omaan kehitykseensä.

Hämäläisen kirjassa Voittoon Petri Matikainen kertoo, että näkee pelon tunteen suurimpana menestyksen esteenä. Kun se saa pelaajasta tai joukkueesta yliotteen, pelaaminen huononee. Tällöin tekemisestä tulee väkisin yrittämistä. Kun taas peli on pelotonta ja rohkeaa, syntyy tulosta. (Hämäläinen 2021 s.72)

Toinen asia, mistä saatiin hyvää keskustelua, oli negatiivisiin asioihin, kuten tuomarivirheisiin ja omiin virheisiin kiinni jääminen. Keskusteltiin siitä, että miten se vaikuttaa joukkueeseen ja millainen vaihtoaition energia missäkin joukkueessa on.

Ville Peltonen kertoo Hämäläisen kirjassa omasta suhtautumisestaan virheisiin pelaajauransa aikana. Hän kertoo olleensa virheestä vihainen itselleen ja todeta: ”Nyt vaan eteenpäin, Tähän en jää kiinni.” Peltonen sanoo, että itseluottamuksella on iso merkitys siinä, kuinka nopeasti virheensä pystyy nollaamaan. Pahinta on jäädä siihen kiinni, koska se vaikuttaa seuraavaan vaihtoon. Kaikille sattuu välillä virheitä ja se on vaan hyväksyttävä. Penkillä meuhkaaminen voi luoda epävarmuutta koko joukkueen peliin. (Hämäläinen 2021)

Janan jälkeen otimme vielä ringissä keskustelun, mutta siihen luotiin humoristinen twisti. Kaikille jaettiin neljä lappua, jolle oli kirjoitettu lause tai sana, joka piti liittää keskusteluun tavalla tai toisella. Keskustelusta ei varsinaista syvää dialogia syntynyt, mutta naurua sitäkin enemmän. Joka oli sen ensisijainen tarkoitus. Tehtävä oli vapauttaa ja rentouttaa entisestään tunnelmaa. Kaikki sanoivat vähän erikoisia mielipiteitä tai välikommentteja, joita lapuissa luki ja jotka osuivat yllättävän hyvin vallitsevaan keskusteluun.

 

Pienryhmäkeskustelu

Jaoin joukkueen kolmeen osaan. Nyt oli aika siirtyä pelillisiin asioihin. Pienryhmille annoin tehtäväksi pohtia karvaus, avaus, hyökkäys ja puolustuspelaamisemme Kanadaa vastaan sekä millainen ilmapiiri vaihtoaitioon luodaan ja miten.

Oma pienryhmäni kävi hienon keskustelun, johon jokainen toi omia näkemyksiään omista joukkueistaan ja omilta pelipaikoiltaan. Oli antoisaa kuulla pelinäkemyksiä aivan uudenlaisesta näkökulmasta.

Pienryhmäkeskustelujen jälkeen pidin ottelupalaverin, jossa purimme pienryhmien keskustelut jokaiseen pelin osa-alueeseen. Tässä kohtaa ei aika riittänyt enää yhdessä luoda täysin strategiaa vaan tein siihen itse vahvasti raamit, joihin yksityiskohdat sovittiin yhdessä. Nyt meillä oli yhteinen pelistrategia ja joukkueessa iloisen energinen ilmapiiri.

 

Ottelu

 

 

Peli ja vaihtoaition ilmapiiri sujui yli odotusten.  Pelissä näkyi yhteisiä asioita ja vaihtoaitiosta huokui hyvä energia. Itse olin positiivinen ja kannustava mutta samaan aikaan vaadin kurinalaisesti asioiden toteuttamista ja annoin jatkuvaa palautetta pelaajille. Pyrin luomaan rennon ilmapiirin vaihtoaitioon olemalla energinen ja iloinen.

Ottelu hävittiin muutamalla maalilla, mutta se oli varsin hyvä tulos lähtökohtiin nähden. Kanadalla oli heidän maajoukkue, ja meillä kasaan raavittu tiimi.

 

Lopuksi, kuinka päivä sujui?

Kopissa kävimme läpi, että onnistuimmeko tavoitteessa. Todettiin että oli hauskaa, joten tavoite voidaan katsoa onnistuneeksi. Tämän pelaajilta pyydettiin formsilla nimetön palaute. Heidän haluttiin vastaavan rehellisesti.  Kysymyksiä laitettiin neljä: Ensimmäinen oli suljettu O-kysymys Oliko hauskaa? Tämä oli päivän tavoitteemme, joten siitä riitti tieto oliko vai ei. Kaikkien vapaa vastaus alkoi Oli hauskaa. ?

Lisäksi kysymyksiä oli odotusten täyttymisestä, saaduista opeista ja lopuksi vapaa sana.

Nimettömyydestä huolimatta palautteet olivat kaikki hyvin positiivisia ja vahvistivat oman tuntemukseni päivän onnistumisesta. Vain Kanadan taso ei ollut vastannut odotuksia, joka oli suoraan sanoen itsellenikin pettymys, mutta muuten ne oli poikkeuksetta ylitetty. Itselleni palaute, jossa sanottiin, että oli kiva törmätä tämmöiseen lempeään mutta laadukkaaseen valmennustapaan, oli erityisen sykähdyttävä. Oli myös miellyttävää kuulla, kuinka rennon ja positiivisen ilmapiirin voimaa ja hienoutta oli nostettu esiin. Se kun on oman valmennukseni kulmakivi. Sen seurauksena pelaaminen oli palautteen mukaan hauskaa ja rentoa ilman paineita.

Tästä päivästä sain paljon oppia, kuinka toimin valmentajana vieraassa ympäristössä. Se antoi myös uskoa siihen, että pystyn olemaan luomassa hyvää ilmapiiriä myös muussa kuin tutussa ympäristössä. Kaiken kaikkiaan, hyvä että lähdin tähän lyhyeen valmennuspestiin. Se antoi hurjasti intoa ja energiaa jatkoon.

 

 

Lähteet:

Hämäläinen P. 2021. Voittoon. Saga egmont.

Kommentoi