Tampere
18 May, Saturday
16° C

Proakatemian esseepankki

Viivyttelijä mikä viivyttelijä



Kirjoittanut: Tony Kalliala - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Oma kokemus

Olen huomannut usein olevani melko aikaansaamaton tai ainakin huomaan helposti käyttäneeni aikaa täysin tyhjänpäiväisiin asioihin ajalla, jolloin minun pitäisi toimia produktiivisesti. Annan tästä hyvän esimerkin viime viikolta.

Ilmoittauduin vuoden alussa HUBSin Tulevaisuuden hallitusosaaminen opintojaksolle, jonka päätösraportti piti palauttaa viime viikonloppuna. Olin päättänyt aloittaa raportin valmistelun hyvissä ajoin jo maanantaina, jolloin olin ajatellut kotiin tultuani tekeväni sitä pari tuntia. Kuinka ollakaan, olin istunut tietokoneen näyttö auki puhelin kädessä tasan kaksi tuntia saamatta juuri mitään aikaan, kun oli jo aika lähteä tekemään seuraavaa asiaa. Mitä olin saanut aikaan? En ainakaan mitään elämääni edistävää, saatikka oppinut jotain tulevaisuuteni kannalta tärkeää, jonka olin kuitenkin ajatellut olevan tärkein syy kurssille ilmoittautumiselle ja sitä kautta myös tämän raportin kirjoittamiselle.

Mukavuudenhaluisuus otti niskalenkin, vaikka tavoite aloittaa työ hyvissä ajoin ennen deadlinea oli tiedossa. Tein tämän jostain syystä, vaikka tiesin joutuvani tekemään suuremman työn seuraavilla kerroilla, kun kirjoittaisin kyseistä raporttia loppuviikon aikana.

Suurin osa meistä kärsii viivyttelyongelmasta. Mistä se johtuu?

Arvostetun bisnesblogin Wait But Whyn toinen kirjoittaja Tim Urban avaa oman näkemyksensä asiasta hyvin humoristisella tavalla julkisuutta saaneessa TED Talk puheessaan. Timin mukaan viivyttelyyn taipuvaisilla ihmisillä on aivoissaan kolme erilaista roolia: rationaalinen päätösten tekijä, välittömän tyydytyksen apina ja paniikkimonsteri. Nämä kolme roolia ottavat ihmisestä vallan erilaisissa tilanteissa, kun meidän pitäisi saada jotakin aikaan.

 

Rationaalinen päätöstentekijä

  • Suunnittelee elämää arvojen pohjalta suuremmassa mittakaavassa
  • Asettaa pitkän ja lyhyen tähtäimen tavoitteita
  • Tarttuu toimeen ja toteuttaa suunnitelmia

Välittömän tyydytyksen apina

  • Pitää lyhyen aikavälin nautintoja suuressa arvossa
  • Helppous ja nopeus keskiössä
  • Sabotoi ja ottaa vallan rationaalisen päätöstentekijän toiminnasta

Paniikkimonsteri

  • Astuu kuvaan vain hetkinä, kun on oikeasti kiire tai pakko saada asioita hoidettua esimerkiksi ulkopuolelta tulevien aikarajojen takia
  • Suojelee välittömän tyydytyksen apinaa rationaaliselta päätöksentekijältä aikoina, jolloin deadlinet ovat hyvän tovin päässä
  • Aikoina, kun deadline ilmestyy oven taakse, aloittaa äänekkään paniikkikohtauksen.
  • Välittömän tyydytyksen apina säikähtää kohtausta, jolloin rationaalinen päätöksentekijä saa vihdoin taas ohjakset käsiinsä.
  • Rationaalisen päätöstentekijän on otettava kaaoksesta koppi ja hoidettava asia tavalla tai toisella aikataulussa tai muuten se jää tekemättä

 

Tim kuvailee TED Talkissaa kuvailee osiota “easy and fun” myös termillä “the dark playground”, sillä siellä hassuttelu aiheuttaa kolikon kääntöpuolena omantunnon tuskia tietoisuudesta, että siellä ei pitäisi viettää aikaa. Oman tunnon tuskien päälle tulee usein myös ahdistus kasaan kerääntyvästä työkuormasta.

 

Yrittäjä ja viivyttely

Työt kasaantuvat, mutta paniikkimonsterin kohtaus säikäyttää viime hetkellä välittömän tyydytyksen apinan tiehensä, jotta rationaalinen päätöksentekijä saa paineen alla puristettua työt kasaan. Viivyttelijän systeemi kuitenkin useimmiten toimii loppujen lopuksi. Tästä herää kuitenkin kysymys, miten käy, jos ulkoapäin kohdistuvia deadlineja ei aina ole? Mitä, jos yrittäjällä on taipumusta antaa lyhyen aikavälin nautintojen vietellä ja asiat elämässä eivät etene ollenkaan? Yrittäjähenkisiä ihmisiä ei usein mielletä viivyttelijöiksi, mutta Tim Urbanin mukaan oikeastaan suurin osa meistä on enemmän tai vähemmän viivyttelijöitä. Se vain usein mitataan menestyksessä.

Yrittäjänä turhanpäiväinen viivyttely pitkällä aikavälillä voi aiheuttaa jopa masennusta. Se alkaa yleensä pienestä asioiden viattomasta lykkäämisestä, kunnes saattaa huomata, että markkinamahdollisuus menikin jo. Tätä voi toistua kuukausia tai jopa vuosia peräjälkeen, jolloin siitä ei kehdata myöskään puhua, toisin kuin ulkoisiin deadlineihin liittyvästä viivyttelystä, josta on helppo naureskella muiden kanssa ilman sen suurempia häpeän tunteita.

Tim puhuu edellä mainitsemassani TED Talkissa elämän kalenterista, jota hän suosittelee yrittäjien muistuttelemaan itselleen aina tarvittaessa. Elämän kalenteri on kuva suuresta määrästä pieniä neliöitä, joiden määrä tulee viikoista 90 vuoden ajalta. Käyttäjän tulee värittää jokainen elämänsä tähän asti eletty viikko, jotta saa käsityksen tähän asti eletyn elämän pituudesta suhteessa loppuelämään. Herää nopeasti kysymyksiä: “Mitä olen saavuttanut tähän astisessa elämässäni?” ja “Mitä haluan vielä saavuttaa ja miksi, entä millaisella aikavälillä?”

 

Pohdinta

Ironisinta tämän esseen kirjoittamisessa on, että aloitin kirjoittamaan tätä noin kaksi tuntia ennen tiimimme esseepistevälideadlinea. Samaistun kyllä vahvasti ja uskon monen muunkin samaistuvan Tim Urbanin tarinallisen humoristiseen TED Talkiin.

Aion jatkossa kiinnittää enemmän huomiota sabotaatioon pyrkivän välittömän tyydytyksen apinaani ja pyrkiä kontrolloimaan sitä paremmin. Työkaluina ajattelin käyttää Brian Tracyn “eat the frog”-periaatetta sekä Eisenhowerin matriisia. Suosittelen tutustumaan näihin!

 

 

LÄHTEET

Urban, T. (2016) Inside the mind of a master procrastinator. TED Talk.

Kommentoi