Tampere
20 May, Monday
9° C

Proakatemian esseepankki

Vastuuhenkilönä toimiminen vertaisten kanssa



Kirjoittanut: Eemeli Halme - tiimistä Flyyna.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Vastuuhenkilönä toimiminen vertaisten kanssa

 

Viime kesänä istutimme puuntaimia pienellä porukalla. Toimeksiantajanamme toimi kaverimme yritys, jolle teimme töitä alihankkijoina. Koko kesän ajan työt sujuivat hienosti ja suurimmat ongelmat olivatkin Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen tekemiä häslinkejä. Alkukesän ajan kaverimme oli valvomassa ja organisoimassa istutustyömaita, mutta loppua kohden hänelle tuli muita hommia ja työt istutustyömailla siirtyi meidän vastuullemme.

 

Sain tehtäväkseni olla vastuussa siitä, että työmaat ovat huolella tehtyjä, sekä sain käyttööni auton, jolla kuljimme työmaille. Sain joka aamu tiedon siitä, mihin olemme menossa, sekä kartan työmaasta ja tiedon työmaalle istutettavien taimien määrästä. Saamani vastuu ei kuitenkaan muuttanut juurikaan työnkuvaani, eikä lisännyt palkkaani, joten olin kuitenkin täysin samassa asemassa työtovereideni kanssa. Vastuun otto ei itselleni ole vaikeaa ja tunnen sen olevan myös hyvin luonnollista minulle. Huomasin kuitenkin, että on vaikeaa olla vastuuhenkilönä ilman johtoasemaa. Tilannetta voi verrata hieman vertaisjohtamiseen, mutta se on myös hyvin kaukana siitä, koska en kuitenkaan ollut työmailla minkään tason johtajana, vaan täysin normaalina työmuurahaisena. Törmäsin ongelmaan, jossa joudun vastaamaan työn tekemisestä ja sen laadusta pystymättä kuitenkaan vaikuttamaan työtovereihini suoraan johtamalla.

 

Tämä johti siihen, että jouduin miettimään omaa työtehtävääni uudelleen. Aloin pohtimaan sitä, miten voin kantaa vastuuni, sekä samalla saamaan muut kantamaan samalla kortensa kekoon työmaiden suhteen. Tulin päätelmissäni siihen tulokseen, että yritän itse tehdä mahdollisimman laadukasta ja tehokasta työtä ja sitä kautta saamaan myös muille ajatuksen siitä, miltä toiminnan ja työn jäljen kuuluisi näyttää. Suunnitelmani toimi hyvin, kunnes tajusin, että joudun käyttämään osan työajasta siihen, että istun autossa ja selvitän asioita, sekä soittelen toimeksiantajallemme tilannepäivityksiä työmailtamme. Tämä ei tietenkään tuonut minulle mitään rahaa, koska olimme töissä provisiopalkalla ja saimme rahaa vain istutetuista taimista. Muille asioiden hoitaminen saattoi kuitenkin välillä näyttää siltä, että selaan puhelinta autossa ajan kuluksi ja laiskuuttani. Opin kuitenkin paljon uutta vastuutehtävässä toimimisesta ja taimien istuttamisesta. Lisäksi kaverisuhteeni toimeksiantajaamme syventyi.

 

Kesällä palauttelin mieleeni hieman varusmiespalveluksessa opittuja johtamisen taitoja ja niistä oli jopa vähän hyötyä. Lähestyin asiaa syväjohtamisen, sekä vertaisjohtamisen oppien kautta ja aloin soveltamaan niitä. Syväjohtamisen kulmakiviin kuuluu: Luottamus, Innostus, Oppiminen ja Arvostus. Syväjohtamisen tavoitteena on saada nämä asiat tasapainoon, jotta johtaminen olisi tehokasta ja johdonmukaista. Vertaisjohtamisen oppeja sovelsin siten, että en ottanut liikaa johtajan roolia, vaan olin samalla tasolla, kuin muut, mutta hoidin vaan joitain lisähommia. Syväjohtamisen kulmakivistäkään en käyttänyt kaikkia tasaisesti, koska en oikeasti ollut missään johtoasemassa. Hyödynsin mielestäni eniten innostusta ja arvostusta, koska niillä pystyin pitämään koko pakettia parhaiten toiminnassa. Kun kaikilla oli intoa työn tekemiseen, hommat tuli tehtyä. Arvostin myös jokaisen työpanosta työmailla, koska etenkin loppuvaiheilla jokainen työntekijä työmailla oli tärkeä, jotta saamme työmaat ajallaan maaliin. Iso ongelmamme oli se, että työmaat olivat usein pitkällä ja ne olisi pitänyt saada mahdollisimman vähinä työpäivinä valmiiksi, jotta ei tule turhaa ajoa ja kuluja. Nykyaikana yritysmaailmassa ovat yleistyneet ketterämmät johtamismallit, joissa yksittäisellä työntekijällä on vähemmän lähiesimiehiä ja enemmän henkilökohtaista vastuuta (Hietsilta, n.d.). Tämän mallin olen huomannut toimivan nykyään monissa yrityksissä ja se on osa nykyaikaista organisaatiorakennetta. Mielestäni on hyvä, että yrityksissä karsitaan ns. turhia johtajia, joita ilman pärjättäisiin hyvin.

 

Syksyn aikana olen reflektoinut kesää paljon ja ajatellut sitä, miten voin kehittää itseäni vastaavissa tilanteissa ja siirtää niistä opittuja asioita tulevan elämän johtotilanteisiin. Kesän töissä en ollut johtoasemassa, mutta koen, että tällaisessa vastuutehtävässä voin kuitenkin hyödyntää johtamisen oppeja, joita olen saanut. Aiemmin johtamiseni ongelmana on ollut lievä suosivuus esimerkiksi kavereita kohtaan ja sitä haluaisin kehittää, joten vastuutehtävässä toimiminen oli hyvää harjoitusta siihen. Minun ei tarvinnut ottaa johtajan roolia, jolloin katsoin kaikkia tasapuolisemmin, josta opin sitä, miten tulevaisuudessa johtajana toimimisessa minun tulisi toimia. Tulevaisuudessa tavoitteeni olisi toimia johdonmukaisesti ja määrätietoisesti eteeni tulevissa johtotehtävissä.

 

Kokonaisuudessaan työympäristössä vastuuhenkilönä oleminen on haastava tehtävä, mutta kun sen suorittaa hyvin, voi tulokset olla todella hyviä ja on paremmat mahdollisuudet edetä omalla urapolullaan eteenpäin. Työorganisaatiossa vastuutehtävät voivat aiheuttaa työkavereissa närää ja naljailua, mutta hoitamalla oman tonttinsa hyvin antaa todella hyvän kuvan itsestään. Haluaisin tulevaisuudessa kontolleni erilaisia vastuita ja haluaisin niiden avulla tutustua siihen, mitä pystyn tekemään ja miten pystyn parantamaan siten organisaation suorituskykyä. Toivoisin myös toimivani jonain päivänä yrityksen johtotehtävissä täyspäiväisesti.

 

Lähteet:

Hietsilta, A. Johtajuus kehittyy, hyvä niin. Ruotuväki. Viitattu 11.10.2023.

https://ruotuvaki.fi/-/johtajuus-kehittyy-hyva-niin

 

Kommentoi