Tampere
24 May, Friday
19° C

Proakatemian esseepankki

Vapaaehtoistyö tapahtuma-alalla – Case UMK & Jelmu



Kirjoittanut: Sari Kämäräinen - tiimistä Flyyna.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Vapaaehtoistyö ja vapaaehtoiset järjestöissä
Juha Iso-Aho
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

JOHDANTO 

Olen ollut osallistujana niin monessa tapahtumassa, jonka onnistumisen takana on suuri joukko vapaaehtoisia työntekijöitä, että en enää pysty edes laskemaan. Olenpa ollut itsekin järjestämässä talkoovoimin tapahtumaa, jos toistakin ja se on voinut vaatia vuosien suunnittelu- ja valmistelutyön. Mainittakoon esimerkkeinä vaikkapa muutaman viikon mittainen konferenssi kansainvälisille osallistujille niin sanotusti täysihoito-ohjelmalla.  

Koska vapaaehtoiset ovat kirjaimellisesti mukana omasta tahdostaan, voivat he myös koska tahansa päättää, että vapaaehtoisuus loppui nyt. Vapaaehtoisten kanssa ei voida neuvotella vedoten työsuhteen velvollisuuksiin, joten on löydettävä muut keinot varmistaakseen vapaaehtoisen sitoutuneisuus. Mikä saa ihmisen antamaan työpanostaan yhä uudelleen ja uudelleen jollekin asialle täysin ilmaiseksi? Tutkin aihetta kahden esimerkin ja kirjallisuuden kautta. Esimerkit eroavat toisistaan siten, että toinen on yksittäinen tapahtuma ja toisessa voi olla kyseessä vuosien, jopa vuosikymmenten toimintaan sitoutuminen. 

 

MIKÄ VAPAAEHTOISTYÖ? 

Vapaaehtoistyölle on määritelty tiettyjä ominaispiirteitä ja kriteereitä. Vapaaehtoistyötä tehdään nimensä mukaisesta omasta tahdosta, se on kaikille avointa, siitä ei saada taloudellista korvausta sekä se hyödyttää kolmatta osapuolta oman perhe- tai ystäväpiirin ulkopuolelta. Erilaisten tutkimusten valossa voidaan todeta, että suomalaiset toimivat vapaaehtoistehtävissä varsin aktiivisesti kaikissa ikäryhmissä ja sukupuolesta riippumatta, vaikkakin naisten ja nuorten osuus on hieman korkeampi. Vuosittain jopa kolmannes suomalaisista tekee jonkinlaista vapaaehtoistyötä. (Iso-Aho 2022, 20-21.) 

Vapaaehtoistyössä voi olla tekijälleen kyse auttamisesta, yhteiskuntaan vaikuttamisesta tai hyödyllisestä vapaa-ajasta, joka tarjoaa mahdollisuuksia toimintaan tai uuden oppimiseen. Vapaaehtoistyö on usein ollut järjestövetoista ja tietyntyyppistä toimintaa, mutta vapaaehtoistoimintaa tarjoavissa organisaatioissa sekä vapaaehtoistyön muodoissa on havaittu muutosta. Esimerkiksi pitkäjänteinen sitoutuminen (esim. Luottamustehtävät) on harvenemassa ja lyhytaikaisiin vapaaehtoistehtäviin osallistuminen puolestaan yleistymässä. Lisäksi henkilökohtaisia osallistumisen motiiveja sanoitetaan entistä rohkeammin. (Iso-Aho 2022, 22-23.)  

Aikaisemmin vapaaehtoistyöntekijää on voitu pitää organisaation tavoitteita palvelevana työvoimana, joka perustuu luottamukseen, pitkään historiaan ja sen velvoittavuuteen. Vaikka pyyteetön auttaminen on yleistä myös nykypäivän vapaaehtoistyössä, on toimintakentän muutos huomattava. Nykyään potentiaaliset vapaaehtoiset ovat tarkkoja ajastaan ja valitsevat eri vaihtoehdoista kulloinkin itselleen sopivimman. Lisäksi motivaatiotekijöiden moninaisuus vaikuttaa valintaan. Vapaaehtoistyön toimintakenttä tulisikin rakentaa niin, että se ensinnäkin tavoittaa viestinnällisesti potentiaaliset tekijät siten, että toiminta on innostavaa, saavutettavaa ja antaa tilaa yksilöllisille toiveille ja motiiveille. (Iso-Aho 2022, 28.) 

 

CASE UUDEN MUSIIKIN KILPAILU 

Suomessa ilmiöksi muodostunut YLEn tapahtuma Uuden musiikin kilpailu (myöhemmin UMK) järjestettiin tänä keväänä ensimmäistä kertaa Tampereen Nokia areenalla ja tapahtuma televisioitiin suorana lähetyksenä. Tapahtumaan rekrytoitiin vapaaehtoisia erilaisiin tehtäviin ja itse hain UMK-tiimiin silkasta kiinnostuksesta. Olen kiinnostunut tapahtuma-alan eri ulottuvuuksista ja Uuden musiikin kilpailu on niin laaja kokonaisuus, että ajattelin olevan mielenkiintoista päästä kurkistamaan millaista sen kulisseissa olisi riippumatta siitä, mikä työtehtäväni lopulta tulisi olemaan.  

Meille vapaaehtoisille järjestettiin infotilaisuus muutama viikko ennen tapahtumaa, jolloin käytiin läpi illan kulkua ja työtehtäviä. Vapaaehtoiset työskentelivät tapahtumassa lipuntarkastuksessa ja tapahtuma-alueella avustajina purkaen ruuhkaa sekä vastaillen tapahtumavieraiden kysymyksiin. infotilaisuudessa painotettiin järjestäjien toimesta niin usein, ettei varmasti jäänyt keneltäkään epäselväksi kuinka upeaa ja mahtavaa olikaan, että olimme päättäneet lähteä mukaan UMK-tiimiin ja kuinka tärkeä tehtävä joka ikisellä vapaaehtoisella tiimiläisellä olisikaan tapahtuman onnistumisen ja erityisesti asiakaskokemuksen vuoksi. Jokainen kohtaaminen tapahtumavieraan ja kenen tahansa tiimiläisen välillä voi vaikuttaa asiakaskokemukseen, mikä puolestaan määrittelee hyvin vahvasti kokemusta koko tapahtumasta. 

Vaikka vapaaehtoiset eivät saa työstään palkkaa, voidaan heitä “palkita” muilla tavoin. Esimerkiksi UMK:ssa tiimiläiset pääsevät seuraamaan edellisen illan ensimmäistä show:n läpimenoa ja näkemään siis ennakkoon mitä tuleman pitää. Lisäksi itse tapahtumapäivänä vapaaehtoisille tarjottiin ruoka sekä mahdollisuus seurata livelähetystä loppuunmyydystä katsomosta käsin. Odotin itse jopa enemmän lauantain päälähetyksen sijaan nimenomaan perjantain harjoituksia, koska siinä pääsi näkemään ja kokemaan ripauksen suuren tv-tuotannon rakentamisen kulisseista. Itselleni motivaatiotekijänä vapaaehtoisena oli siis oppia uutta tapahtuma-alasta ja koen sen myös toteutuneen. Päivä oli kokonaisuutena mielenkiintoinen, vaikkakin sukellus koko konseptin sisuksiin oli hyvin pintapuolinen. 

Meidät vapaaehtoiset oli jaettu pienempiin ryhmiin, joista kullakin oli oma ryhmänvetäjä sekä ennalta määritelty sijainti tapahtuma-alueella. Ryhmien sijoittelut ennakkoon helpotti oman työtehtävän hahmottamista vaparin näkökulmasta. Itse tapahtuman aikana ryhmänvetäjillä oli tärkeä tehtävä olla linkkinä oman ryhmänsä vapareiden sekä tapahtuman järjestäjien välillä hoitaen tiedottamista ja reagoiden muutoksiin. Esimerkiksi itsekin hyppäsin lennosta muutamaan otteeseen hieman eri työtehtäviin tarpeiden muuttuessa. Koen oman ryhmänvetäjäni hoitaneen johtotehtävänsä mallikkaasti läpi: hän piti huolen ajantasaisesta viestinnästä ja että kukin tiesi tehtävänsä, sekä muisti kiittää ja kannustaa vapareita riittävästi. Lisäksi hän loi positiivisen ilmapiirin meidän entuudestaan toisillemme tuntemattomien vapareiden ryhmään.  

Ryhmänvetäjä onnistui johtajana ja viestinnällään takasi turvallisen ja arvostetun olon työskennellä. Kun puhutaan vapaaehtoisen palkitsemisesta, voi materian sijaan yksi keino olla lisäksi riittävä työstä kiittäminen. UMK:ssa tähän oli selvästi panostettu. Toisaalta kyseessä voi olla myös yksittäisen henkilön ansiot, sillä kaikissa pikkutiimeissä johtajuus ei välttämättä näyttäytynyt samalla tavalla ja siellä täällä oli havaittavissa kommunikaatiokatkoksia.  

 

CASE JELMU 

Tanssisali Lutakko (jatkossa nimellä Lutakko) on Jyväskylän elävän musiikin yhdistyksen (Jelmu) ylläpitämä keikkapaikka, joka elää vapaaehtoisista.  Oma kosketukseni Lutakkoon ja jelmulaisiin on se, että tein aikoinaan yhden työharjoittelun heille ja pääsin siten itsekin kurkistamaan Lutakon kuuluisaan vapaaehtoistyökuplaan. Lutakon Facebook-sivulla kerrotaan, että vuonna 2023 Lutakossa järjestettiin noin 120 tilaisuutta, joista 44 oli loppuunmyytyjä. Lutakon toiminta on ollut perustamisestaan 1989 alkaen voittoa tavoittelematonta ja perustunut vapaaehtoisuuteen (Jelmu n.d.). Toimintaa ei voitaisi pyörittää ilman vapaaehtoisia ja heidät löytääkin keikka-iltoina narikasta, keittiöstä, baaritiskin takaa, lipynmyynnistä tai järjestyksenvalvonnasta.  

Mikä saa nämä ihmiset työskentelemään yömyöhään saakka työtehtävissä, joita muut tekevät palkkatöinään ravintoloissa? Ja osa vieläpä saattaa tehdä samoja tehtäviä palkkatöissä kuin myös vapaaehtoisena. Mitäpä sitä arvuuttelemaan, sillä haastattelin Jelmun vapaaehtoisena 10 vuotta toiminutta Juhoa.  

Juho on tehnyt käytännössä kaikkea, mitä Tanssisali Lutakossa ja muualla jelmun toiminnassa on ollut mahdollista. Yleisimpiä vapaaehtoistyön muotoja ovat olleet järjestyksenvalvonta ja DJ:nä toimiminen keikoilla. Muuta kokemusta on esimerkiksi baarityöntekijänä ja lipunmyyjänä. Vapaaehtoisena työskentelyn lisäksi Juho on päässyt myös johtamaan vapareita sekä kehittämään Jelmun vapaaehtoistoimintaa. Juholla on kokemusta vapaaehtoisten johtamisesta eri organisaatioissa, ja hän on kokenut sen luontevana sekä opettavaisena. Poikkeuksellisesti hän on kokenut Jelmun vapareiden johtamisen jopa vaivaannuttavana, koska vapaaehtoiset ovat olleet hänen läheisiä ystäviään. (Oikari 2024.) 

Juhon mukaan vapaaehtoistyössä suurin motivaatiotekijä on yhteisöstä löytyvät ystävät. Hän pitää tärkeänä myös sitä, että vapaaehtoisille tarjotaan muutakin kuten ruokaa ja yhteisöllisyyttä tukevia illanviettoja. Lisäksi vapaaehtoistyö mahdollistaa työkokemuksen kartuttamisen sekä verkostoitumisen, mikä on myös motivaation kannalta tärkeää. Juho onkin päätynyt vapaaehtoistyön ansiosta myös palkkatöihin vastaaviin tehtäviin kuin vaparina toimiessaan. (Oikari 2024.) Muistan jutelleeni monen jelmulaisen vaparin kanssa ollessani työharjoittelussa Lutakossa ja myös niissä keskusteluissa nousi toistuvasti esiin nimenomaan yhteisöllisyyden merkitys toiminnassa. Lutakko on ollut monelle juuri se paikka, jossa tulla nähdyksi ja hyväksytyksi omana itsenään ja on voinut kokea yhteenkuuluvuutta. Lisäksi tiedän Juhon lisäksi useita esimerkkejä henkilöistä, jotka ovat päässeet oppimaan Lutakossa uusia taitoja, kuten valoteknikon tehtäviä, ja tekevät nyt hommaa työkseen.  

 

POHDINTA 

Mitä tekemistä näillä sitten on Proakatemian kanssa? Satunpa olemaan itse mukana kahdessa tapahtuma-alan projektissa, joissa tullaan varmasti tarvitsemaan itse tapahtumassa vapaaehtoisten apua.  

Vaikka usein vapaaehtoistyötä tehdään järjestöille tai voittoa tavoittelemattomalle taholle, on kiinnitettävä huomiota vapaaehtoisten tärkeyteen myös liiketoiminnallisten tapahtumien näkökulmasta. On oma lukunsa, että järjestetään talkoovoimin tapahtuma, jonka ei ole tarkoituskaan tuottaa sen enempää kuin ettei jäädä tappiolle, mutta kun tarkoitus on saada aikaan kannattavaa liiketoimintaa niin se on toinen juttu. Vapaaehtoistyöntekijät käytännössä auttavat sinun tapahtumaasi menestymään myös taloudellisesta näkökulmasta, joten heistä on pidettävä hyvää huolta. Vapaaehtoistyö on merkittävä osa esimerkiksi useiden festareiden työntekijäresursseja. 

Oleellista on huomata, mikä tekijöitä motivoi. Kun peilaan esseessä nousseita kokemuksia paitsi omakohtaisesti, myös Juhon näkökulmasta, niin esiin on noussut uuden oppiminen, ystävät, yhteisöllisyys ja “jokin muu hyvä”. Varsinaisella työtehtävällä ei välttämättä ole edes merkitystä, kun muut asiat, esimerkiksi hyvä seura, tekee toiminnasta mielekästä. Kun alamme rekrytoimaan vapaaehtoisia tapahtumiin, joita olen itse järjestämässä, onkin hyvä ottaa huomioon erilaiset motivaatiotekijät sekä se, kuinka luoda tapahtumasta houkutteleva vapaaehtoisten näkökulmasta jo ennen tapahtumaa. Sitoutuneet ja innostuneet tekijät loistavat aivan eri tavalla omaksi ja tapahtuman eduksi kuin puoliväkisin paikalle raahatut “vapaaehtoiset”. Juhon esimerkistä käy ilmi, että hän on muiden jelmulaisten tavoin erittäin sitoutunut toimintaan, mikä takaa Lutakon jatkuvuuden myös tulevaisuudessa. Kuinka on UMK:n sitouttamisen laita? Yhden tapahtuman perusteella en päässyt vielä osaksi suurta yhteenkuuluvuuden kuplaa, mutta kokemus oli sen verran positiivinen, että voisin lähteä mukaan uudelleenkin.  

 

LÄHTEET 

Iso-Aho, J. 2022. Vapaaehtoistyö ja vapaaehtoiset järjestöissä. Artikkeli teoksessa Lind, K. & Kaunismaa, P. (toim.) 2022. Järjestöt valokeilassa. Järjestöt organisaatioina, toimijoina ja tutkimuskohteina. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 136. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu. 

Jelmu no date. Historia. Verkkosivu. Viitattu 15.2.2024. https://www.jelmu.net/historia  

Oikari, J. 2024. Vapaaehtoinen. Verkkohaastattelu 15.2.2024.   

Kommentoi