Tampere
23 May, Thursday
23° C

Proakatemian esseepankki

Valttikorttina jaettu johtajuus



Kirjoittanut: Kasper Sinkkonen - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Kun normibisnes ei riitä
Timo Santalainen
Ram B. Baliga
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Esseen on kirjoittanut: Iina Sinisalo & Kasper Sinkkonen 

 

Johdanto 

Tiimiyrityksessä Empiriassa on noussut puheenaiheeksi vastuunottamisen rohkeus ja myös ajoittain sen puuttuminen. Proakatemian tiimit koostuvat lähtökohtaisesti 20 henkilöstä. Tiimin suuren jäsenmäärän takia on mahdotonta jakaa tarvittavat työt tasaisesti. Proakatemialla onkin käytäntönä jaettu johtajuus. Jaetussa johtajuudessa tiimillä on nimellinen johtaja. Jaetussa johtajuudessa johtaminen, sekä vastuu eivät ole vain yhden johtajan vastuulla, vaan se jakaantuu jossakin määrin koko tiimille. Empiriassa suuri jäsenmäärä sekä se, että tiimissä on vain tietty määrä vastuunkantajia tuottaa haasteita. 

Vastuunkantajalla tarkoitan henkilöä, joka vastaa ”minä hoidan” avoinna olevaan työtehtävään.(Luoma, T.2023) 

Kun Empiriassa alkaa keskustelu avoinna olevasta työtehtävästä, on kaava poikkeuksetta kerta toisensa jälkeen samanlainen. Osa kyselee tarkentavia kysymyksiä, sitten kaikki hiljenee. Lopuksi henkilö, jolla on jo kalenteri valmiiksi täynnä, nostaa kätensä ja vastaa ”minä hoidan”. Onko Roimassa havaittavissa samaa? Pitääkö ihmisiä työntää kohti vastuuta? Mikä vaikuttaa vastuunottamiseen tai siitä kieltäytymiseen? Näihin kysymyksiin etsimme vastauksia esseessämme. Taustatueksi otimme talousvaikuttajan ja omistajuuskirjailijan Tero Luoman kolumnin ”Vastuunkantajat ovat ihmiskunnan arvokkain vähemmistö.”  

 

Vastuunkantajat ja niiden vastakohdat 

Jokainen itseohjautuvassa organisaatiossa työskennellyt on varmasti törmännyt tilanteeseen, kun tilassa leijuu ajatus ”kunpa minä en joutuisi, vaan joku muu hoitaisi”. Aina löytyy taustakommentaattoreita, mutta todellisia tekijöitä on vain vähän. (Luoma, T. 2023) 

Vastuuta annetaan vastuunkantajille aina väsymykseen asti, jos ei osaa asettaa itselleen rajoja. Vastuu painaa ja kuluttaa ja siksi sitä ei kukaan kestä määränsä enempää. (Luoma, T.2023) Tässä korostuu se, että vastuun tulisi jakautua tiimin kesken. Kuten aikaisemmin totesimme, työtehtäviä ja vastuuta on mahdoton jakaa tasan isossa tiimissä. On kuitenkin tärkeää tunnistaa, kuka on sopiva henkilö ottaa vastuulleen uuden työtehtävän. Olemme opiskelemassa yrittäjyyttä ja tiimijohtamista, joten mielestämme vastuuntunnon jakautuminen jokaiselle tiiminjäsenelle ei ole toiveajattelua vaan jopa välttämätöntä. Vastuunkanto on kuitenkin johtajuutta aidoimmillaan.  

Luoma kertoo kolumnissaan päätyneensä siihen, että vastuu on sitä, kun ei saa yöllä nukuttua. Vastuu on siis valvottava ja velvoittava tunne omasta tilivelvollisuudestaan. (Luoma, T. 2023) Itse samaistuimme Luoman kirjoituksessa erityisesti siihen, että vastuu todellakin on välittämistä. Asiat voi tehdä vasemmalla kädellä, jos ei välitä. Välittäminen voi syntyä velvollisuuden tunteesta, näyttämisen halusta tai henkilökohtaisesta merkityksestä. 

Voimmekin todeta, että vastakohta vastuulle on välinpitämättömyyden sietämätön keveys. Käytännössä tämä tarkoittaa kykyä olla piittaamatta asioista pätkääkään sosiaalisesta paineesta huolimatta. Teinimäinen eivoisvähempääkiinnostaa-mentaliteetti voi toisinaan olla toimiva konsepti. Kun ei kiinnosta, ei tarvitse miettiä. Varjopuolena on kuitenkin se, että valittu välinpitämättömyys voi poistaa vastuun. Vastuunkantajan on puolestaan vaikea olla välittämättä. (Luoma, T. 2023) 

Laajimmillaan ihminen voi kokea voimakkaasti esimerkiksi ilmastoahdistusta ja jopa henkilökohtaista vastuuntuntoa maailman muutoksesta. Ilmastosta huolehtiminen on toki kaunis ajatus, mutta ahdistus aiheesta on kuin kantaisi maailmaa olkapäillään, joka puolestaan on raskasta ja erittäin kuluttavaa. Nyky-yhteiskunnassa peräänkuulutetaan vastuullisuutta. Ei ole vastuullisuutta ilman vastuuta. (Luoma, T.2023) Hyvä on kuitenkin muistaa, että maailmanlaajuisiin ongelmiin ei ole yksiselitteistä ratkaisua, joten vastuuta ja siihen liittyvää ahdistusta ei kannata kantaa yksilönä. 

 

Jaettu johtajuus Proakatemialla 

Vastuun ottamisesta päästäänkin hyvin jaettuun johtamiseen. “Jaettu johtajuus soveltuu moniin erilaisiin työtehtäviin, mutta erityisen hyvin sitä voidaan soveltaa asiantuntijatyössä ja tietotyössä, joissa on tarvetta ratkaista monimutkaisia ja haastavia paljon eri alojen tietoja edellyttäviä ongelmia” (Lehtinen, E. 2019). Jaettu johtajuus voidaan määritellä siten, että tiimeissä yhden henkilön sijaan johtamisesta vastaa koko tiimi. Näin ollen johtajuuden rooli, vaikutusvalta, sekä vastuu jakautuvat koko tiimille. (Santalainen, T & B. Baliga, R. 2015, Luku 4.5). Proakatemian tiimikoon takia jaettu johtajuus sopii tiimeille, sillä vastuuta pystytään jakamaan monelle ihmiselle, eikä yhden johtajan tarvitse ottaa vastuuta jokaisesta asiasta. Jaettu johtajuus vaatii kuitenkin, että tiimin keskiössä vallitsee iso luottamus toisiin tiimiläisiin. Luottamuksen tärkeys korostuu, sillä ilman luottamusta on esimerkiksi nimellisen johtajan vaikea jakaa tehtäviä muille tiimiläisille.  

Mielestämme Proakatemialla jaetusta johtajuudesta on kuitenkin tehty osittain melko vaikeaa, sillä tiimikoot ovat suuret. Suuri tiimikoko vaikuttaa negatiivisesti mielestämme sen takia, että täyden luottamuksen rakentaminen on haastavaa melko lyhyessä ajassa. Proakatemian osuuskunta –malli myöskin vaikeuttaa jaettua johtajuutta, sillä yrityksen sisältä saattaa löytyä monilla toimialoilla toimivia projekteja, joten yrityksen yhteiset vastuut ja velvoitteet voivat tuntua merkityksettömimmiltä.  Itse yrityksellä ei välttämättä ole kovinkaan konkreettisia visioita yritystoimintaan, juuri tämän takia. Yhteisen kirkkaan vision puuttuminen mielestäni vaikeuttaa jaettua johtajuutta tiimissä. Tiimin erilaiset tehtävät eivät kosketa välttämättä tämän monialaisuuden takia kaikkia tiimiläisiä, jolloin mielestäni korostuu vastuun välttely.  

 

Proakatemian tiimit ovat siitä mielenkiintoisia, että siinä on vähän niin kuin kaksi eri osa-aluetta. Monesti tiimi ja yritys eritellään, vaikka tarkoituksena on, että nämä olisi yhdistetty yhdeksi tiimiyritykseksi. Kuitenkin olemme samaan aikaan koulussa, että pyöritämme yhteisessä yrityksessä liiketoimintaa. Jaettu johtajuus tiimeissä näkyy mielestämme erittäin vahvasti meidän oppimistilanteissamme, eli pajoissa. Pajoissamme jaettu johtajuus korostuu siinä, että pajan sisältö ja laatu on jokaisen tiimiläisen vastuulla. Dialogin avulla oppiminen pajoissa mielestämme vaatii sen, että jokainen johtaa tiimiä keskustelussa siten, että sanoo rehellisesti omia mielipiteitään. Myös jokaisen vastuulla on tuoda dialogiin omaa osaamistaan, sekä tietotaitoa. Pajatilanteet ovat näistä syistä mielestämme erittäin hyviä esimerkkejä, joissa jaettu johtajuus toimii. 

 

Proakatemian tiimeissä jaettu johtajuus ilmenee hyvin myös siinä, että tiimin sisällä nimellinen tiimin johtaja vaihtuu usein. Monella tiimillä on tapana vaihtaa esimerkiksi tiimin Business Leader tai Team Leader vuosittain tai jopa puolivuosittain. Tällöin yhä useampi pääsee kokeilemaan johtajan roolia tiimeissä, joissa kuitenkin pyritään jaettuun johtajuuteen. Kun vastuutehtäviä jaetaan useasti eri henkilöille organisaation sisälle, lisää se mielestämme merkitystä, sekä sitoutumista. Tutkija Perttu Salovaaran mukaan tällaiset kiertävät vastuuroolit vähentävät hierarkiaa, sekä ohjaavat keskusteluun ja sitä kautta tehtävään päätöstentekoon (Leiviskä, P. 2021). Salovaaran mukaan nykyään koko johtaja-sanasta voitaisi luopua, sekä puhua ennemmin, vaikka asiantuntijasta. Hänen mielestään johtajan tehtävä on auttaa muita onnistumaan, jakaa heille tarpeellista tietoa, sekä koota erilaisia näkemyksiä (Leiviskä, P. 2021). Näillä tavoilla vanhanaikainen johtaja suurella auktoriteetilla häviää pikkuhiljaa ja se korvaantuu uudenaikaisemmalla tavalla johtaa ja auttaa koko tiimiä onnistumaan  paremmin. Mielestämme tällainen toimintatapa voi olla yksi isoimmista syistä siihen, kuinka erilaisissa vaiheissa Proakatemian tiimit kulkevat. Proakatemialla painotetaan jaettua johtajuutta ja mielestämme se, kuka oppii hyödyntämään tätä taitoa kaikessa mahdollisessa tekemisessä, pääsee parhaimpiin tuloksiin. Jaetulla johtajuudella mielestämme siis syvennetään luottamusta, sitoutumista, sekä parempaa ilmapiiriä tiimeissä, kun jokainen pääsee vaikuttamaan tasapuolisemmin päätöksentekoon ja muuhun tekemiseen, eikä nämä ole pelkästään yhden auktoriteetin päätettävissä.  

 

Vastuunkanto Empiriassa ja Roimassa 

Empiriassa on toisinaan vaikea löytää vastuunkantajaa työtehtävään. Me teimme taustatyötä esseetä varten ja kysyimme empirialaiselta mikä hänen mielestään on syynä tähän. Hänen mielestään Empirian haasteena on löytää sellaisia tiimiläisiä esimerkiksi johtotehtäviin, jotka saavat merkityksen tunteen tekemiseensä. Ymmärrämme, että merkityksentunne on se, joka ajaa meitä päätöksissä suuntaan tai toiseen. Olemme henkilökohtaisesti sitä mieltä, että jokaisen tulisi pohtia mitä Akatemia-ajaltaan haluaa ja olla siitä avoin tiimille. On ymmärrettävää, että tiimiläinen, joka ei ole kiinnostunut markkinoinnista ei halua myöskään ottaa markkinointivastaavan roolia vastaan. Olemme itsekin kokeneet myös sen tunteen, kun ei tiedä mitä haluaa, sekin on täysin fine. Fakta on kuitenkin se, että et tule löytämään merkityksentunnetta vastuunvälttelemisellä. Kukaan ei tule sinua hakemaan kotoa kohti unelmiasi myöskään Akatemian jälkeen, miksi siis olla kokeilematta erilaisia asioita nyt, kun Akatemialla olet? Mitä tulee merkityksentunteeseen, eikö se luo merkitystä parhaimmillaan, kun ottaa vastuuta tiimin asioissa ja tuo täten oman panoksensa tiimin eteen? Meistä jokainen on valinnut oppimistavaksi tiimioppimisen, joten tiimi on silloin tärkein työkalusi. Empiria voisi mielestämme ottaa tässä asiassa mallia sisarustiimistä Roimasta, jossa ajatellaan, että tiimi antaa sinulle niin paljon, kuin olet itse valmis antamaan.  

Esseetä varten erilaisia lähteitä lukiessani huomasimme, kuinka kiinnostuminen ja välittäminen nousee esille vastuunkantoa käsiteltävissä teksteissä yhä uudestaan ja uudestaan. Koemme, että myös tämä on yksi Empirian selkeä kehityksenkohde. Onko mahdollista, että merkityksentunteen puuttuminen verhoillaan kiinnostumattomuuden taakse? Kun Empiriasta ei löydy halukasta johtotehtävään, ottaa yksi jo valmiiksi tiimissä vastuuta kantava henkilö työtehtävän vastaan. Vastuunkantaja välittää ja haluaa antaa panoksensa tiimin eteen, oli kalenteri kuinka punaisella tahansa. Niin kuin arvata saattaa, tällainen omistautuminen tiimin eteen on palkitsevaa, mutta myös pitkällä aikavälillä erittäin uuvuttavaa. Olisi tärkeää löytää kuuluisa kultainen keskitie ja tunnistaa omat voimavarat. Ole avoin voimavaroistasi. Muiden tiimiläisten vastuulla on siinä kohtaa kiinnostua ja auttaa tiimiläistä ottamalla osan vastuusta pois kuormittuneen tiimiystävänsä harteilta. Mikäli vapaaehtoisia ei löydy, on mielestämme tässä kohtaa reilua myös tiimin kesken osoittaa vastuutehtävä hänelle, joka ei ole vielä tuonut tiimiin panostaan.  

Seuraavaksi selvitimme, miten vastuu jakautuu toisessa tiimissä. Onko Roimassa havaittavissa samankaltaisia haasteita ja jos on, kuinka niitä on käsitelty tiiminä? Keskustelulla kävikin ilmi, että Roiman ideologia muiden tiimiläisten auttamisesta on iskostunut tiimiläisiin erittäin vahvasti. Roimalaiset ovat erittäin itseohjautuvia ja valmiina auttamaan toisiaan, oli kyse sitten muuttoavun tarpeesta vapaa-ajalla tai akatemiatöiden avustamisesta toisen sairastuessa. Itseohjautuvuuden ansiosta Roimassa vastuu jakautuu tasaisemmin. Tämä on varmistettu mm. siten, että jokaisen tulee olla pajanvetovastuussa ainakin kerran per lukukausi. Toki mielestämme pajanvetovastuu ei ole rinnastettavissa vaikkapa projektipäällikön rooliin. Keskustelussa selvisi kuitenkin, että myöskään projektipäällikön rooliin ei ole ollut haastetta löytää vastuunkantajaa, vaan ehdokkaat vaihtuvat ja lähes jokainen esittää kiinnostuksensa vuorotellen. Mistä tämä johtuu? Roimalaiset ovat niin oma-aloitteisia, että projektinvetäjän ei tarvitse kantaa niin paljon vastuuta omilla harteillaan, joka tietysti laskee kynnystä ottaa vastuurooli vastaan. Roimassa asetettiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa korkea vaatimustaso, josta jokainen pitää kiinni. Roiman tiimissä korostuu aito kiinnostuminen ja halu olla paikalla, eikä vastuuta oteta vain siksi, että näyttäisi hyvältä tiimin silmissä. Toki joissakin asioissa korostuu vastuun pakoilu, mutta monesti ne asiat ovat sellaisia “nakkihommia”, jotka eivät välttämättä liity tai kosketa vahvasti koko tiimiä. Tiimin jäsenten erilaiset tilanteet esimerkiksi omien  projektiensa kiireen takia saattaa vaikuttaa vastuun pakoilulta, mutta luulen, että tiimissämme kuitenkin on hyvä käsitys siitä, kuinka paljon hommia kenelläkin on. Tämä käsitys toisten tekemisistä on ollut helppo seurata, sillä olemme pienryhmissä käyneet viikoittaisia viikkosuunnitelmia ja aikatauluja läpi. Tämä on lisännyt tietoisuutta siitä, kenellä on oikeasti luppoaikaa tehdä jotakin ylimääräisä tai pakolta tuntuvia pieniä tehtäviä, jotka ovat pakko jonkun hoitaa. 

 

Pohdinta 

Haluamme lopuksi jakaa muutaman ajatuksen, joka kiteyttää esseemme sanoman. Vastuunkantamisen tasainen jakautuminen on erittäin haastavaa isossa tiimissä. Jotta vastuu jakautuisi tasaisemmin, on tiimiläisten oltava oma-aloitteisia ja aidosti kiinnostuneita. Kun kyseessä on 20 hengen tiimiyritys, pääsee vastuuta piiloon helpommin kuin vaikka puolet pienemmässä tiimissä. Jotta hyvä tiimihenki ja jaettu johtaminen toteutuu halutulla tavalla, on sinun kuitenkin hyvä ottaa itseäsi niskasta kiinni ja viedä kortesi kekoon. Toimiva jaettu johtaminen rakentuu luottamuksen ympärille. Emme voi liikaa korostaa avoimuuden ja kommunikoinnin tärkeyttä. Keskustelkaa tiimin kesken vaatimustasosta, sekä tiimiläisten resursseista. Tiimijohtajana saat arvokasta oppia, joten älä pelkää epäonnistumista vaan sano kyllä vastuulle. 

 

 

Lähteet: 

 

Santalainen, J., B.Baliga, R. 2015. Kun normibisnes ei riitä – Kestävä strategointi. Talentum. Helsinki. 

 

Luoma, T. 2023.”Vastuunkantajat ovat ihmiskunnan arvokkain vähemmistö.” Viitattu: 8.4.2023. Kolumni: – Kolumnit – Aamulehti 

 

Leiviskä, P. 2021. Tällainen johtamistyyli kuuluu historiaan – asiantuntijalta suora palaute: ”Pomoja ei välttämättä tarvita”. Blogiteksti. Viitattu: 10.4.2023. 

https://duunitori.fi/tyoelama/jaettu-johtajuus 

 

Lehtinen, E. 2019. Jaettu johtajuus haastaa perinteiset johtajuusmallit. Blogiteksti. Viitattu: 9.4.2023. 

http://esalehtinen.blogijanne.fi/2019/10/28/jaettu-johtajuus-haastaa-perinteiset-johtajuusmallit/ 

Kommentoi