Tampere
30 May, Thursday
18° C

Proakatemian esseepankki

Urheilu ja koulu. Miten löytää tasapaino?



Kirjoittanut: Mikael Ojanen - tiimistä Edel.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Johdanto

Mihin sinä haluat panostaa? Valitsetko koulun vai urheilun? Panostatko molempiin? Nämä ovat yleisiä kysymyksiä, mitä esimerkiksi minulta on kysytty nuorena, kun olin lukiossa ja pelasin kilpatasolla jääkiekkoa. Toki nykyäänkin kysytään, vaikka en ota jääkiekkoa enää niin vakavasti kuin ennen. Tässä tekstissä sukelletaan pohtimaan, kuinka vaikeaa on löytää tasapainoa koulun ja urheilun keskelle. On hyvin yleistä, että jompikumpi kärsii arjen suuren kuormituksen takia. Tähän pitäisi saada muutos, koska lukiolainen tai korkeakouluopiskelija ei välttämättä yksin tajua pyytää apua tähän ongelmaan. Urheilu on tärkeää ihmiselle, mutta pitäisi löytää jonkinlainen kultainen keskitie opiskelumuodolle, jos opiskelija tahtoo panostaa samalla kilpaurheiluun.

  1. Kilpaurheilun ja koulun merkitys

Kilpaurheilun ja koulun molemmilla on tärkeä rooli nuoren kehityksessä ja kokonaisvaltaisessa oppimisessa. Urheiluharrastus voi tarjota monia hyötyjä, kuten terveen elämäntavan edistämistä, itsevarmuuden kasvattamista ja sosiaalisten taitojen kehittämistä. Koululla puolestaan on keskeinen asema akateemisen osaamisen ja tiedon hankkimisessa. Kilpaurheilu ja koulu voivat myös tukea toisiaan, kun henkilö oppii aikatauluttamaan ja priorisoimaan tehtäviä sekä harjoituksia. Itselle on aina ollut vaikeaa panostaa molempiin asioihin täysillä, koska en ole ikinä ollut taitava aikatauluttamaan arkea. Toisaalta en ole lahjakas koulussa, joten en ole myöskään voinut päästä helpommalla kursseista.

1.1. Kilpaurheilun vaikutus oppimiseen

Kilpaurheilulla on suora vaikutus oppimiseen monella tapaa. Säännöllinen fyysinen aktiivisuus auttaa parantamaan aivojen toimintaa ja keskittymiskykyä. Se voi myös edistää oppilaan terveyttä ja hyvinvointia, mikä voi puolestaan lisätä motivaatiota oppimiseen. Lisäksi urheilu opettaa arvokkaita elämäntaitoja, kuten itsekuria, tavoitteiden asettamista ja yhteistyötaitoja, jotka voivat auttaa oppilasta menestymään myös koulussa. Joukkueurheilu toimii nuorelle omanlaisena kouluna tulla toimeen muiden ihmisten kanssa. Ihmislukutaito on mielestäni huikea kyky, mitä tarvitsee elämässä joka osa-alueella, jossa ollaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa..

1.2. Koulun vaikutus kilpaurheiluun

Koulu voi vaikuttaa merkittävästi kilpaurheiluun tarjoamalla tukipalveluita ja resursseja, kuten liikuntatunteja, valmentajia ja harjoitustiloja. Koulun tuki voi auttaa nuorta urheilijaa kehittymään lajissaan ja tarjota mahdollisuuksia osallistua kilpailuihin ja turnauksiin. Lisäksi koulun on tärkeää olla joustava urheilijan tarpeiden suhteen, tarjoamalla mahdollisuuden poissaoloihin ja joustavia opiskelujärjestelyitä kilpailujen ja harjoitusten vuoksi. Olen haastatellut vuosien varrella montaa ihmistä, jotka ovat esimerkiksi olleet lukiossa ja samaan aikaan pelannut jääkiekkoa kilpatasolla. Näistä henkilöistä suurin osa vastasi, että kotona treenien tai pelien jälkeen ei jää kauheasti vapaa-aikaa koulun ohelle, mikä myös tarkoittaa sitä, että psyyke ja jaksaminen on koko ajan vaakalaudalla. Tähän pitäisi keksiä joku moderni toimintatapa, mikä edistäisi jaksamaan panostaa kouluun kuin urheiluun tasapuolisesti. (Henkilöhaastattelut 2023-2024.)

  1. Haasteet kilpaurheilun ja koulun yhdistämisessä

Suurin haaste kilpaurheilun ja koulun yhdistämisessä on varmasti ajanhallinta ja puutteet keskittymisessä molempiin täysillä, sillä hyvin harva ihminen osaa panostaa kahteen isoon asiaan sataprosenttisesti. Todennäköisesti laiskuus osaltaan vaikuttaa tähän, mutta se ei kerro koko totuutta. Olen sitä mieltä, että joillakin ihmisillä on synnynnäisiä lahjoja opiskelussa, mikä tarkoittaa sitä, että he tarvitsevat vähemmän aikaa oppiakseen ja omaksuakseen kurssien sisällöt kuin toiset. Vain harvat pystyvät motivoitumaan yhtä aikaa kahteen asiaan, jotka vaativat suurta keskittymiskykyä ja aikaa. Kuuntelin HS:n “Minä olen älykäs” -podcast-jakson, jossa ammattijääkiekkoilija Aapeli Räsänen kertoi siitä, kuinka hänelle on aina ollut helppoa opiskella ja pelata jääkiekkoa korkealla tasolla. Podcastista kävi ilmi myös Aapelin näkemys siitä, että paljon riippuu yksilöstä ja siitä, ovatko hänellä synnynnäisiä lahjoja opiskeluun. Tämä myös vahvistaa minun argumenttia siitä, että on hyvin yksilöllistä, kuinka nopeasti ihminen oppii uusia asioita koulussa esimerkiksi kilpaurheilun ohella. (Helsingin Sanomat 2023.)

2.1 Jatkuva oppiminen

Korkeakouluopiskelijana ja vanhempana olen pikkuhiljaa löytänyt itselleni kultaisen keskitien ja käytännöt koulun ja vapaa-ajan tasapainottamiseen. Lukiossa minulla oli koko ajan kiire joko kouluun tai treeneihin, enkä oikeastaan pysähtynyt ollenkaan pohtimaan, mikä tässä oikein mättää. Tänä päivänä kokemusteni myötä olen oppinut paljon asioita, joita sovellan esimerkiksi ajanhallintaan. Viime kaudella pelasin vielä puoliammattilaisena jääkiekkoa, ja silloin oli edelleen haastavaa ylläpitää tasapainoa koulun ja urheilun välillä. Todennäköisesti en tule koskaan löytämään täydellistä tasapainoa, mutta ainakin olen kehittynyt siinä rutkasti vertaillessani sitä siihen, millaista opiskelu oli minulle aiemmin urheilun ohella. Isoin asia, jonka olen oppinut ensimmäisen opiskeluvuoteni aikana, on kalenterin käyttö. Aikatauluttaminen ennakkoon on huomattavasti helpottanut jaksamistani. Se auttaa minua keskittymään ja valmistautumaan tuleviin tapahtumiin sekä varmistamaan ajan varaamisen viikoilla myös vapaa-ajalle.

2.2 Loppupohdinta

Olen pohtinut sekä urheilun että koulun näkökulmasta paljon, mutta tämä pohdinta on sovellettavissa myös työelämään ja sen vaatimaan jaksamiseen opintojen ohessa. En tunne montaa henkilöä, jotka voisivat nauttia täysin sekä koulunkäynnistä että täyspäivätyöstä samanaikaisesti. Vapaa-aika ja rentoutuminen saattavat olla luultavasti ainakin osittain uhattuna. Tuntuu kuitenkin siltä, että luopumalla esimerkiksi jääkiekosta arjessa minulla olisi liikaa vapaata aikaa, mikä ei sopisi minulle lainkaan. Olen tottunut kiireeseen ja pikkuhiljaa se ei enää tunnu niin pahalta asialta, sillä olen löytänyt keinoja toimia tehokkaasti kiireessä. Itsensä pitäminen kiireessä ei ainakaan tee elämää tylsäksi. On tärkeää huomata, että jokainen yksilö on omanlaisensa ja tarvitsee kokemuksien kautta löytää parhaan tavan käydä koulua ja urheilla menestyksekkäästi.

Lähteet:

Henkilö haastattelut vuosilta 2023-24.

Minä olen Älykäs. Helsingin Sanomat. Spotify. Haastattelu. Syyskuu 2023. Viitattu 22.4.2024.

https://open.spotify.com/episode/6gGcy1uoBakJ2roA1OCgaI?si=42ef42d12e2d4c24

Kommentoi