Tampere
21 May, Tuesday
11° C

Proakatemian esseepankki

Työnantajuuden haasteet Suomessa



Kirjoittanut: Sahar Arzagani - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
työnantajabrändi
Miikka Huhta
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Huh sanon minä, työnantajana toimiminen ja siihen liittyvät velvoitteet ovat Suomessa melko haasteellisia, varsinkin kun ne tulevat ajankohtaiseksi ensimmäistä kertaa. Suomessa yksi työllistävimmästä sektoreista ovat juuri pienyritykset ja keskisuuret yritykset. Keskityn nyt erityisesti tässä pienyrityksen tai yrittäjän palkkaamiseen liittyviin haasteisiin ja ongelmiin.

Jos ajatellaan tilannetta, jossa yritys/yrittäjä palkkaa työntekijän. Tällöin tulee huomioitavaksi erilaiset työnantajavelvoitteet. Esimerkki: Työntekijälle maksetaan palkkaa 2500e. Palkasta tulee vähentää ennakonpidätys/lähdevero, TyEL-maksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Työnantajan pitää tämä laskea, jotta saa nettopalkan > maksetaan työntekijälle. Tämän lisäksi työnantajan tulee maksaa erilaisia maksuja, jotka menevät vain työnantajan omasta pussista; TyEL-maksu työnantajanosuus, työttömyysvakuutusmaksun työnantajaosuus, työnantajan sairausvakuutusmaksu ja työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksu. Nettopalkan lisäksi työnantajan tulee maksaa siis useampaan paikkaan näitä maksuja. Ilmoitus puolella työnantajan tulee tehdä aina ilmoitus maksetusta palkasta tulorekisteriin. Näiden lisäksi työnantajan tulee huomioida erilaisia muita velvoitteita, kuten huomioida vuosilomalaki, kuinka työterveys hoidetaan jne.

Nykyisin on olemassa hyviä tietopaketteja, siitä mitä yrittäjän tulisi ottaa huomioon työntekijää palkatessaan esimerkiksi Varman. Tietopaketeissa tieto on kuitenkin teoreettista ja ilman käytännön kokemusta voi olla haastavaa ymmärtää, että miten asiat vaikuttavat minuun työnantajana. Ja usein perisyntinä on, että tietoa aletaan etsimään vasta sitten, kun käsissä on ongelmia. Työnantajaksi ryhtyminen on paljon isompi kokonaisuus kuin työntekijälle työtehtävien määrääminen ja palkan maksaminen. Ilman aikaisempaa esihenkilökokemusta, saattaa moni velvollisuus tulla yllätyksenä.

Uskoisin, että moni ensimmäistä (tai toista) työntekijää palkkaava yrittäjä kaipaisi käytännön neuvontaa asioista ns. yhden luukun tekniikalla. Neuvontaa toki tarjoavat esimerkiksi työnantajaliitot, mutta moni pienyrittäjä ei kuulu mihinkään liittoon. Tiedot on mahdollista koostaa, mutta se usein vaatii yhteydenottoja moneen eri paikkaan tai lukemista usealta eri sivustolta. Olisi helpompaa, jos yrittäjät pystyisi olemaan yhteen paikkaan yhteydessä ja saada kaikkiin asioihin vastauksen sekä tuen samasta paikasta. Tämä “luukku” voisi toimia myös rohkaisijana työntekijän palkkaamisen suhteen. Oman tuttavapiirin yrittäjillä on iso kynnys palkata se ensimmäinen työntekijä, koska jos se ei olekaan hyvä tai sopiva. Jos yrittäjällä olisi paikka, josta saisi neuvoja, kun työntekijän kanssa tulee ongelmia, voisi kynnys palkkaamiseen pienentyä.

Tämän lisäksi koen, että nykyinen palkkajärjestelmä on liian moni mutkainen kokemattomille yrittäjille. Työnantaja maksaa työntekijän lisäksi maksuja monelle eri taholle esim. verottaja, työeläkeyhtiö, ay-liike, vakuutukset yms. 

Olisi helpompaa, jos tämäkin toimisi ns. yhden luukun tekniikalla. Eli työnantaja maksaisi palkasta työntekijälle X euroa eli palkan kaikki vähennykset tehtynä ja nämä vähennykset paikkaan Y esimerkiksi verottajalle, josta ne jakautuisivat eteenpäin. Toki tässä haasteen tuo Ay-liikkeen maksut, jotka vaihtelevat liitoittain. Palkanlaskennan voi toki ulkoistaa, mutta ulkoistettu palkanlaskenta aina nostaa kustannuksia.

 

Työntekijän kokonaiskulut nousevat useasti niin suuriksi, ettei tekijän palkkaaminen ole varsinkaan pienille yrityksille kannattavaa. Työnantajan on siis huomioitava kokonaisuus ja työntekijän tuottama kassavirta yritykseen laskiessaan kannattaako ylipäätään palkata lisää työvoimaa yritykseen. Yleisesti oman näkemykseni mukaan on tärkeää, että työntekijät on otettu huomioon ja heidän hyvinvoinnistaan pidetään huolta. Toki se on kustannuksiltaan haastavaa, mutta olisiko tässä mahdollista vaikuttaa verotuksen kautta? Jos työnteon verotusta kokonaisvaltaisesti kevennettäisiin esimerkiksi uusissa työsuhteissa? Tämä voisi kannustaa työnantajaa palkkaamaan tekijöitä, kun on tiedossa, ettei työntekijän tarvitse heti tuottaa niin suurta kassavirtaa yrityksen kassaan, vaan pystyttäisiin luomaan kassavirtaa järkevämmällä aikataululla. 

 

Miksi tähän tulisi tarttua?

2021 suomessa oli 298 600 työtöntä työnhakijaa, joten jos jokainen mikroyritys investoisi ja palkkaisi edes yhden henkilön töihin olisi työttömyysprosentti Suomessakin paljon lievempi. Toki täytyy muistaa, että tietenkään se ei ole noin yksinkertaista, mutta se on hyvä esimerkki siitä, kuinka iso vastuu yrityksillä on yhteiskunnassa.

Pohdintaa: Mitä mieltä olet tai mitä ajatuksia tämä herättää? Mikä mielestäsi voisi helpottaa ja mitä kaipaisit, jos työnantajaksi alkaisit?

 

Lähteet:

https://www.yrittajat.fi/tyonantajalle/tyosuhde/palkka-ja-muut-korvaukset/tyonantajamaksut-2022/

https://www.ilmarinen.fi/tietoa-ilmarisesta/ajankohtaista/blogit-ja-artikkelit/2020/tyonantajamaksut-tiedatko-palkan-sivukulut/

Kommentoi