Tampere
21 May, Tuesday
15° C

Proakatemian esseepankki

Työelämän tunneilmapiiri



Kirjoittanut: Heta Valkama - tiimistä Hurmos.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Tunteet ei kuulu työpaikalle
Camilla Tuominen
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Epäonnistuitko täysin yrittäessäsi jotain? Oletko joskus epäonnistunut mielestäsi? Millaisia tunteita se sinussa herättää? Surua, vihaa, ärtymystä, kenties häpeää. Pelkäätkö yrittää uudelleen, jos, niin johtuuko se siitä, ettet halua tuntea näitä tunteita enää uudestaan? Mitä jos seuraavalla kerralla kun sinua ärsyttää tai turhauttaa, vaikka ihan oma toiminta, joku tulisi kuuntelemaan tunteesi ja rohkaisemaan sinua yrittämään uudelleen. Kun vihdoin onnistut, tullaanko sinua onnittelemaan työelämässä? Haluan painottaa esseessäni, että en puhu pelkästään Proakatemian arjesta vaan myös muista työkulttuureista.

ÄLÄ OLE HILJAA

Kilpailu työntekijöistä nykyään on kovaa, niin kuin olen ennenkin esseissäni maininnut. Tunne ilmapiiri siis vaikuttaa työhön erittäin vahvasti. Pienetkin epäreiluuden tai turhautumisen tunteet voivat kasvaa isommaksi palloksi oman pään sisällä. Tunnistan itseni tilanteessa, jossa olen jotenkin kokenut vääryyttä ja sen jälkeen olen ruvennut alitajuntaisesti tutkiskelemaan, löytyykö samanlaisia tilanteita yhtäkkiä enemmänkin. Silloin pienemmätkin lausahdukset ovat muuttuneet isommiksi mitä niitä on tarkoitettu ja näin päädytään väärinymmärryksiin. Koneet, robotit ja tekoäly muovaavat maailmaa koko ajan kehittyneemmäksi ja paremmaksi, mutta ne eivät osaa tunneälyä, joka on erittäin merkitsevä osa ihmissuhteita ja jokaisen ihmisen kohtaamista omana yksilönään. (Tuominen, 2020, 138)

Eikö olisi helpompi olla hiljaa?

Hiljaisuudesta päästään väärinymmärryksiin, sanomattomiin ajatuksiin ja kehuihin, jotka ovat jääneet kuulematta. Palaute on aina arvokas, jos se osataan antaa rakentavasti ja se kehittää sinua olemaan parempi työssäsi. Kehu tuo aina lisää itseluottamusta ja antaa intoa kehittää itseään, jos se on annettu aiheellisesti. Tunteiden sanomatta jättämisen syinä voi olla toisen ihmisen tunteiden säästely, pelko reaktiosta tai häpeä. Tunteiden vähättely työpaikalla johtaa usein uupumukseen, epätasa-arvoiseen kohteluun ja ristiriitoihin. Kun työpaikalla tulee konflikti ja niitä tulee silloin kun tärkeät ja ajankohtaiset asiat jätetään käsittelemättä, on tärkeää muistaa tuoda tunteensa esille. Jos tunteita ei tuo esille ja konfliktia ei käydä koko tiimin/työporukan kanssa läpi, siitä ei myöskään voi oppia yhtään mitään. Käymättömät konfliktit tuottavat työpaikalle vain kitkaa ja huonoa ilmapiiriä, jolloin työnteko ei ole tehokasta ja muutosta parempaan ei tapahdu. Joten ei, älä ole hiljaa. (Tuominen, 2020, 101)

 

ÄLÄ LOUKKAA

Tunteiden purkaminen on aivan eri asia, kuin toisen ihmisen loukkaaminen. Purkamisen varjolla ei saa loukata ketään henkilöä. Luulisi tämän olevan itsestään selvyys, mutta valitettavasti sitä tapahtuu päivittäin. Kun tunteiden purkaminen työpaikalla on tehty hyväksyttäväksi, on tärkeää pitää huolta siitä, ettei kukaan loukkaa ketään tunteiden varjolla. Niin kuin meillä Hurmoksessa sanotaan: Asiat riitelevät, ei ihmiset. Usein ihmiset loukkaavat muita, kun ovat itselleen vihaisia, pettyneitä tai epäitsevarmoja. Tällaisen kitkemiseen auttaa työpaikalla epätäydellisyyden hyväksyminen.

Tunneälytaitoihin on yhdistetty viisi keskeistä asiaa:

  • tunteiden tiedostaminen
  • empatia
  • tunteiden hallinta
  • vuorovaikutustaidot
  • motivaatio

Kaisanlahden ja Suomisen mukaan tunneälykäs ihminen ei ole tunteidensa vietävissä, vaan osaa tarkastella itseään ulkopuolisesta näkökulmasta. Tämä mahdollistaa tilanteeseen erilaisen mukautumisen ja negatiivisuudesta helpommin irtipäästämisen, joka on minun mielestäni ihailtava piirre ihmisessä. Asenteen muutoksella pääsemmekin erittäin pitkälle, jos motivaatiota löytyy, koen että tunneälykkyyden kehittäminen on aivan yhtä tärkeää yrittäjälle, kuin talousosaaminen. Kasvun asenteesta olemme puhuneet myös Hurmoksessa ja nyt osaan tunnistaa ihmisissä jo hienoa kehityskaarta tunneälykkyydessä kevääseen verrattuna. (Suominen, S. Kaisanlahti, E. 15.6.2022)

 

Miten itse voit käsitellä tunteitaan?

Rakastan tarjota ratkaisuja kuulemiini ongelmiin, mutta usein osaan jo tunnistaa ihmisen tarpeen vain, että tulee kuulluksi, kaikki eivät kaipaa ratkaisuja. Paras ratkaisu mitä kirjassa tuodaan esille, on se, että kerrot läheiselle ystävällesi tunteesta, nimeät sen ja saat kertoa niin pitkään kuin haluat ilman keskeytyksiä. Vuodatuksen jälkeen on helpompaa ottaa vastaan helliä ehdotuksia siitä, miten muut asian näkevät. Puhuessa kuitenkin ääneen omista ongelmistaan ja tunteistaan saa jo itsessään aikaan omille aivoille jäsennellymmän paketin. Tunteita ei myöskään saa hävetä, pitää ajatella, että minä olen erilainen ja minä tunnen näin. Erilaisuus on rikkaus, vain sillä me erotumme massasta ja koneista. (Tuominen, 2020, 73)

Miten saada tiimi energisemmäksi?

Positiivinen yltiö hypetys ei auta kuin hetkellisesti, jos ongelma on jossain syvemmällä. Jos ihmiset saavat toteutettua itseään turvallisessa ympäristössä ja kokevat tulleensa kuulluksi, vallitsee tasapaino. Kun uhkaa ei ole, olemme pelottomia, rentoja, luottavaisia ja avoimia uusille ideoille. Nämä asiat tekevät optimaalisen pohjan uusien ratkaisujen keksimiselle ja luovuudelle. Tärkeää on muistaa, ettei kehut, tai positiivisuus mene yli, silloin työntekijöille saattaa tulla epämukava ja ei-ansaittu olo. Tuominen antaa vinkin tiivistettynä yhteen lauseeseen, että kun kuuntelee ja auttaa kohtaamaan vaikeat asiat ja löytämään niistä jotain positiivista on henkilön helpompaa ruveta käsittelemään niitä. (Tuominen, 2020, 84)

Seuraavassa kuvassa löytyvät Tuomisen kirjan Tunteet ei kuulu työpaikalle väliotsikot. Halusin piirtää ne hahmoteltavaksi kaavioksi, sillä minun mielestäni kaikki askeleet ovat joka ikiselle tiimille tärkeitä. Ensimmäisenä askeleena on nostaa tunteet kaikkien kuultavaksi ja heti perään täytyy tehdä työilmapiiri suotavaksi tunteiden esille tuomiseen. Seuraavaksi täytyy teroittaa, ettei tunteiden esille tuomisesta kiusata ketään ja kaikki hyväksytään omina yksilöinään. Myöhemmin joustavan yhteistyön takia kaikille täytyy muistuttaa velvollisuudesta kertoa aidosti siitä miltä tuntuu. Ketään ei leimata tuntemuksien takia ja näin emme jää junnaamaan tiettyihin tuntemuksiin, kun ne on tuotu ilmi. Kun konflikteilta ei voi välttyä, niistä opitaan ja kehitytään yhdessä. (Tuominen, 2020)

Mitä opin tästä koko tunne myllerryksestä

Työpaikoilla ei tule sivuuttaa tunneälykkyyttä. Jos haluaa erottua työnantajana, kannattaa panostaa tunneälykkyyden kehittämiseen tiimin sisällä. Tunteet tulee kohdata, ja hyvä johtaja on lempeä, mutta jämäkkä. Älä anna muiden polkea sinun tuntemiasi tunteita alas. Ole erilainen ja hyväksy muiden erilaisuus, käytä niitä hyödyksi. Rohkaise ja epäonnistumisen tullessa käy asia läpi, älä sivuuta, mieti miten voit ensikerralla ennaltaehkäistä tätä. Muista myös järki ja rajat. Pelkää hiljaisuutta tunteiden sijaan, hiljaisuudessa piilee aina salaisuuksia tai epävarmuutta. Mitä Hurmokseen tulee, niin tunteiden läpikäyminen pitäisi olla näkyvämpää ja helpommin lähestyttävää. Tunneälykkyydessä tiimillämme on vielä parannettavaa. Kuitenkin olemme menossa hyvin kohti läpinäkyvämpää tiimiä ja jokaisen täytyy panostaa myös siihen, että sallii myös muiden erilaiset tunteet.

Tuominen, C. 2020. Tunteet ei kuulu työpaikalle. Otava; Keuruu.

Suominen, S. Kaisanlahti, E. 15.6.2022. Tunneäly vaikuttaa elämässä ja työssä menestymiseen. LAB University of applied sciences. Verkkosivu Viitattu 2.9.2023. https://blogit.lab.fi/labfocus/tunnealy-vaikuttaa-elamassa-ja-tyossa-menestymiseen/

Kommentoi