Tampere
18 May, Saturday
24° C

Proakatemian esseepankki

Tuotteistaminen



Kirjoittanut: Marko Nevala - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Sissimarkkinointi
Jari Parantainen
Esseen arvioitu lukuaika on 9 minuuttia.

Johdanto

 

Tuotteistaminen on itselle uusi asia. Jari Parantaisen Sissimarkkinointi kirjan kautta päädyin asiaan perehtymään ja äkkiseltään aihe vaikuttaisi olevan tarpeellinen ja vaatii syvempää perehtymistä. Mitä tuotteistamisella tarkoitetaan? Miksi pitäisi tuotteistaa? Mitä voi tuotteistaa? Miten tuotteistaa? Näihin kysymyksiin koitan raapia esseessä vastaukset pintaraapaisuna tuotteistamisen maailmaan.

 

 

Mitä tuotteistamisella tarkoitetaan

 

Kun palvelulle sanoitetaan ja rakennetaan tuotteen kaltaisia hyötyjä, sitä kutsutaan palvelujen konseptoinniksi, kaupallistamiseksi tai tuotteistamiseksi (Parantainen 2005 s.186). Tuotteiden hyötyjä ja ominaisuuksia on helpompi selittää asiakkaalle, koska tuotteet ovat käsinkosketeltavia ja testattavissa (Parantainen 2005 s.185). Palveluiden tuotteistamisessa muunnetaan esimerkiksi palveluntarjoajan asiantuntemus ja palvelun sisältö asiakkaalle helposti ymmärrettäviksi hyödyiksi ja ratkaisuiksi. Näin palvelusta synnytetään palvelutuote, jota on helpompi myydä, markkinoida ja toimittaa (Noste Oy).

 

Tuotteistamisella tähdätään niin asiakkaan hyötyjen maksimointiin kuin myös palveluntarjoajan tuloksen kehittämiseen. Tuotteistaminen on oman osaamisen ja palvelun kiteyttämistä alkuvaiheessa, mutta myös kehitystä ja strategian käytännön toteuttamista. Siihen kuuluu palvelun kaikki vaiheet määrittelystä tuottamiseen saakka. (Noste Oy)

 

Tuotteistamisella ratkaistaan asiantuntijoiden ja palveluntarjoajien ongelma. Kuinka muuttaa oma osaaminen konkreettiseksi hyödyksi ja rahaksi? Varsinkin asiantuntijan ja asiakkaan välillä on usein ammattijargonin ja ammattitaidon vs. sen tarjoamien ratkaisujen kielimuuri, joka estää mahdollista asiakasta ostamasta. (Noste Oy)

 

 

Tuotteistaminen on oleellinen osa markkinoinnin ja myynnin kokonaisuutta (Parantainen 2005 s.190)

 

Tuotteistamisella pyritään lisäämään liiketoiminnan kannattavuutta. Kyse voi olla myös liikevaihdon kasvattamisesta, mutta lopulta tärkein rahallinen mittari on kate, koska ilman katetta yritys ei voi toimia pitkään. Tuotteistaessa kate kehittyy kulujen pienentyessä ja tuottojen kasvaessa kun:

 

  • Ostaminen ja myyminen helpottuvat, kun hyödyt, sisältö sekä hinta on tuotu paremmin esiin ja markkinointiviestintä selkeytyy.
  • Toiminta tehostuu, kun virheet, hukka ja säätäminen vähenevät. Prosesseista tulee nopeampia.
  • Palvelu ja työ alkaa monistua. Työläs tarjousvaihe voidaan ohittaa/nopeuttaa. Vakioitu palvelu ei vaadi niin paljon resursseja kuin räätälöity toimintamalli.

(Noste Oy)

 

 

Esimerkkejä tuotteistamisesta

 

Matkatoimistot ovat klassinen ja helposti ymmärrettävä esimerkki tuotteistuksesta. Matkailija säästää aikaa, hermoja ja mahdollisesti rahaa laskiessaan matkan suunnittelun matkatoimiston käsiin. Parhaimmassa tapauksessa asiakkaalle on räätälöity matkat, majoitukset, kuljetukset, ruokailut ja harrastukset kaikki samaan pakettiin, jonka ostaessa tietää mitä saa. (Parantainen 2005 s.193)

 

Toinen havainnollistava esimerkki on pientalopaketit. Omakotitalon rakentamisen tuotteistamisella on saatu aikaan valtava muutos omakotitalo rakentamisessa, joka on pitkään säilynyt muuttumattomana ja perinteisenä ”tontti, timpuri ja nippu pitkää”. (Parantainen 2005 s.194) Nykyään uutta taloa rakentaessa talopaketti on muuttunut standardiksi. Talopaketteja on 76 % uusista taloista (Urakkamaailma).

 

Hieman erikoisempi esimerkki tuotteistamisesta on se, miten teknologiayritys Honeywell ratkaisi rekrytointi ongelmat haaliessaan osaajia töihin Kuopion ja Varkauden toimipisteisiin niin maailmalta, kuin Suomen kasvukeskuksista. Honeywell yllätti jo työhaastattelu kutsussa kutsumalla myös työntekijöiden puolisot mukaan haastatteluun. Haastattelua ei aloitettukaan puhumalla osaamisesta ja työkokemuksesta vaan lasten koulusta ja perheen harrastuksista. Honeywell käyttää termiä ”perhetase”. Ulkomaisten työnhakijoiden ennakkokäsitys Suomesta oli kylmä, pimeys, räntä ja korkea verotus. Nämä käännettiin haastateltaville päälaelleen ja kerrottiin paikkakuntien luonnosta, harrastusmahdollisuuksista, turvallisuudesta ja verotuksen mahdollistamasta koulutuksesta ja terveydenhuollosta. (Parantainen 2005 s.234) Pelkän työkontekstin lisäksi puhuttiin siis kokonaisuudesta, joka tulisi perheen elämään heidän mahdollisesti muuttaessaan kaupunkiin töihin. Kokonaisuus oli paketoitu ja sen hyödyt tuotu esiin haastateltaville pohdittavaksi.

 

 

Mitä voi tuotteistaa?

 

Parantaisen lyhyt vastaus kysymykseen, mitä voi tuotteistaa on: kaiken. Varsinkin asiantuntijatyötä tekevät päätyvät tuotteistamisesta kuullessaan usein ajatukseen, että ”hyvältä kuulostaa, mutta oma asiantuntemukseni on niin ainutlaatuista, että sitä ei voi tuotteistaa” tai ”tekemiseni on niin räätälöityä ja yksilöllistä ettei sitä voi tuotteistaa”. On olemassa kuitenkin lukuisia erilaisia tapoja tuotteistaa omaa osaamistaan. Joku voi kirjoittaa kirjan omasta osaamisestaan, joku kehittää sovelluksen, jonka algoritmi toistaa hänen osaamistaan, joku voi perustaa franchising yrityksen, joka monistaa toimivaa konseptia. (Parantainen 2005 s.191, 195–196)

 

”Väitän kuitenkin, ettei mikään ole maailmassa niin ainutlaatuista tai valmista, ettei sitä voisi edelleen tuotteistaa.”  (Parantainen 2005 s.191)

 

Onnistunut tuotteistaminen kuitenkin vaatii sen, että perusasiat tuotteessa, palvelussa, asiantuntemuksessa on kohdallaan. Tuotteistamisella ei pelasteta huonoa, vaan myydään tehokkaammin sitä mikä toimii. (Parantainen 2005 s.194)

 

 

Tuotteistajan seitsemän perisyntiä

 

  1. Piilottelet asiantuntemustasi: Jotkut kavahtavat ajatusta tuoda oman palvelun osa-alueet julkisiksi tuotteistamisessa, koska pelkäävät jonkun varastavan idean. Kuitenkin juuri julki tuominen on tietynlaista ”patentoimista”. Vaikka idea tuskin on täysin ainutlaatuinen, sen ensimmäisenä julkisesti esittänyt näyttäytyy ulospäin originaalina keksijänä, jota muut kopioivat.
  2. Vaihdat kohderyhmää jatkuvasti: Tuotteistus perustuu asiakkaisiin ja heidän tarpeisiinsa. Jos vaihdat kohderyhmää, katoaa pohja tehdyltä tuotteistukselta, koska asiakkaittesi tarpeetkin ovat muuttuneet.
  3. Et usko tuotteistamisen hyötyihin: Jos tiedossa ei ole onnistuneita esimerkkejä tai menetelmiä, on helppo ajatella tuotteistamisen olevan turhaa. Tuotteistaminen ei kuitenkaan loppupeleissä ole mahdottoman monimutkaista, maalaisjärki ja järjestelmälliset menetelmät riittävät.
  4. Päätät asiakkaittesi tarpeista kysymättä heiltä: Tuotteistus perustuu todellisen asiakasymmärryksen sijaan loogisiin päätelmiin siitä mitä uskotaan asiakkaan haluavan ja arvostavan. Tässä mennään monesti pieleen, koska tunteet ajavat logiikan yli päätöksen teossa ja tunteita on paljon hankalampi päätellä.
  5. Keskityt teknisiin yksityiskohtiin: Asiantuntijuus voi sumentaa asiakasymmärrystä ja ohjata keskittymistä teknisiin asioihin, joita asiakas ei välttämättä koskaan näe taikka tunne, tai jotka eivät ole asiakkaalle niin merkityksellisiä kuin luulet niiden oleva.
  6. Ratkaiset ongelmat, jotka ei ole oleellisia: Voi olla, että tuote tai tuotteistettu palvelu on hyvä, mutta ongelma, jonka se ratkaisee ei ole tarpeeksi akuutti asiakkaalle ja ostopäätöstä on helppo lykätä.
  7. Aliarvioit työmäärän ja kehityskulut: Tuotteistaminen on tuotekehitystä ja se on usein pitkän aikavälin ei kiireellisten tehtävien listalla. Tämä johtaa siihen, että kiireelliset työt polkevat kehitystyön yli, eikä tuotteistamiselle budjetoida tarpeeksi aikaa taikka rahaa.

(Parantainen 2005 s.199–201)

 

 

Tuotteistamisen tunnusmerkit

 

Mistä tunnistaa, että tuotetta tai palvelua ei ole tuotteistettu, ainakaan onnistuneesti? Tuotteistamattoman tuotteen tai palvelun huomaa siitä, että sen kohdatessa tulee lisäkysymyksiä, joihin ei saa yksiselitteisiä, selkeitä vastauksia kuin apteekin hyllyltä. Tai vastaukset vaihtelevat. Mitä maksaa? Jos hintaa joutuu pohtimaan tai muokkaamaan tilanne kohtaisesti, on kate vaarassa jäädä esimerkiksi myyntitilanteen tai huolimattomuuden jalkoihin. Mikä on sisältö? Jos tarjottu sisältö vaihtelee, on ominaisuuksia ja asiakkaan saamia hyötyjä hankala listata nettisivuille taikka esitteeseen, jos en ovat erilaiset joka asiakkaalle. Kuka tästä vastaa? Kun palvelu tai tuote on tuotteistamatta, on usein hyvin häilyvää, kenen vastuulla yrityksessä on kyseisen tuotteen kehittäminen, hinnoittelu, yms. Kenelle se on tarkoitettu? Onko kohderyhmä epäselvä? Jos et tiedä kohderyhmää, et voi tietää ongelmaa tai tarvetta, jos et tiedä ongelmaa tai tarvetta, miten voit tarjota toimivaa ratkaisua? (Parantainen 2005 s.202–203)

 

Hyvin tuotteistetun konseptin tunnistaa siitä, että se on helposti monistettavissa / toistettavissa. Kuvitellaan yksinyrittäjä, joka loukkaantumisen vuoksi päätyy vuodeksi sairaslomalle, eikä ole kykenevä suorittamaan asiakkaille luvattuja palveluita. Jos yrittäjä on tuotteistanut palvelunsa onnistuneesti voi hän palkata itselleen suurin piirtein saman ammattitaidon osaavan korvaajan, joka hoitaa työt hänen puolestaan sairausloman ajan. Tämän onnistuminen ilman virheitä vaatii kattavan dokumentoinnin. Tuotteistamisessa on toki kyse paljon muustakin kuin dokumentoinnista, mutta kattava dokumentointi on todiste hyvin tehdystä tuotteistuksesta. Dokumentaation myös mahdollistaa osaamisen monistamisen. Jotta yrittäjän tilalle palkattu korvaaja voisi suoriutua työstään korvaajana toivotulla tavalla, täytyy yrittäjällä olla suunnittelu- ja tuotekehitys, myynnin strategia, markkinointimateriaali, hinnoittelu, sopimukset, graafinen ohjeistus ja kaikki muu oleellinen dokumentoitu yksityiskohtaisesti ja kattavasti. (Parantainen 2005 s.201–202)

 

 

Ostamisesta helppoa

 

Yksi tuotteistuksen tärkeimmistä päämääristä on tehdä ostamisesta helppoa. Seuraavaksi käsitellään keinoja, joilla asiakkaan ostokynnystä saadaan madallettua.

 

Hyvä nimi on tuotteella tärkeämpi kuin osaisi arvata. Vaikka nimi olisi kuinka osuva tahansa, ei sillä myydä mitään, mutta huono nimi voi toimia painona myyjän harteilla. Nimet herättävät aina meissä mielleyhtymiä, joko hyviä tai huonoja. Täydellistä nimeä ei siksi ole olemassakaan, koska aina jollekin siinä on ikävä kaiku, mutta on silti tärkeää välttää pahimmat sudenkuopat. (Parantainen 2005 s.219–220)

 

Ohjeita nimen valintaan:

  1. Valitse ainutlaatuinen, lyhyt ja helposti lausuttava nimi.
  2. Vältä lyhenteitä.
  3. Viittaa tuotekategoriaan.
  4. Vältä yleisnimiä.
  5. Vältä numeroita.
  6. Rakenna mielikuvia.
  7. Personoi yrityksesi.
  8. Valitse yritykselle ja tuotteelle sama nimi.
  9. Karta kaksoismerkityksiä.
  10. Varo muoti-ilmiöitä.
  11. Kirjoita nimi kieliopillisesti oikein.

(Parantainen 2005 s.221)

 

Nimen jälkeen seuraavaksi asiakkaan on saatava helposti tietää mihin myytävä tuote taikka palvelu on tarkoitettu. Asiakkaasta on erittäin ärsyttävää vertailla tuotteita, jos ei helposti saa selville mitä eroa niillä on. Ymmärrettävästi tällaisissa tilanteissa on helpompi ostaa se, jonka ominaisuudet on selkeästi kerrottu. Ensimmäisenä täytyy siis selvittää helposti ymmärrettävästi kenelle ja mihin tarkoitukseen tuote taikka palvelu on tehty. Seuraavana pitäisi tulla esille, miten tämä eroaa muista vaihtoehdoista. Paras on, jos pystyy vielä kertomaan edut kilpailijoiden tarjoamiin vaihtoehtoihin nähde. (Parantainen 2005 s.233)

 

Asiakkaalle tulisi aina ensisijaisesti kertoa hyödyistä, eikä ominaisuuksista. Ominaisuudet ovat yleensä kylmiä faktoja, joilla ei sinänsä ole mitään itseisarvoa, hyödyt ovat ne asiat, jotka tämä ominaisuus mahdollistaa. Esimerkiksi autovalmistajan ei kannata toitottaa bensatankin litratilavuutta vaan ensisijaisesti kertoa kuinka pitkän matkan autolla voi ajaa tankkaamatta. (Parantainen 2005 s.235)

 

Ostokynnystä madalletaan myös kertomalla ja mahdollisesti avustamalla asiakkaalta vaadituissa asioissa. Joidenkin palveluiden tai tuotteiden kohdalla ei ole itsestään selvää kuka sitä voi ostaa tai mitä ostetun tuotteen / palvelun saaminen taikka käyttäminen vaatii. Näissä asioissa on hyvä olla avuksi asiakkaalle ja selkeästi tuoda oman myytävän tuotteen vaatimukset esille. (Parantainen 2005 s.235)

 

Hinta on myös syytä kertoa mahdollisimman yksiselitteisesti. Tässä on tärkeää huomioida, että varsinkin yrityskaupoissa hinnalla voidaan tarkoittaa muutakin kuin euroja. Jos esimerkiksi tuotteen käyttöönotto vaatii paljon aikaa ja perehtymistä, on se luultavasti myös ajallinen kuluerä rahallisen hinnan lisäksi. Hinnassa on hyvä olla myös rehellinen. Piilokuluilla ja lisämaksuilla katteen niistäminen harvoin johtaa yrityksen suosion ja tulevaisuuden takaamiseen. Lisäkuluja voi olla, mutta ne on tuotava selkeästi esille. (Parantainen 2005 s.236)

 

Mitä sillä hinnalla sitten saa? Tämä on seuraava oleellinen asia, joka täytyy tuoda selkeästi asiakkaan tietoisuuteen. Toimitussisällön epäselvyydestä on kärsinyt jokainen, joka on joskus tajunnut uuden laitteen ostaessaan, että eihän minulla ole pattereita tähän. Täytyy siis listata selkeästi mitä hintaan kuuluu ja mahdollisesti mitä lisäosia taikka -palveluita on saatavilla. Sisältyykö toimitukseen jotain maksutonta? (Parantainen 2005 s.236)

 

Referenssit ovat hyvä työkalu ostokynnyksen madaltamiseksi. Harva haluaisi olla se ensimmäinen rohkea, joka testaa uutta tuotetta. Tarinallisissa referensseissä voi kuvata sitä, miten tuote on ratkaissut vastaavan ongelman jollain toisella, jolla on samankaltaiset tarpeet kuin mahdollisella ostajalla. Referenssien ei tarvitse olla virheettömiä suorituksia. Jos kertoo myös kömmähdykset ja miten tilanteet on ratkaistu ja korjattu, vaikuttaa luotettavammalta asiakkaan silmissä. (Parantainen 2005 s.236–237)

 

Joskus ollaan jo tilanteessa, että asiakas on kiskomassa ostohousuja jalkaan mutta peruu vielä päätöksensä, koska tuotteistuksesta on jäänyt puuttumaan niinkin yksinkertainen asia kuin tieto siitä, miten voi ostaa. Mistä myyjän tavoittaa, miten tuote taikka palvelu toimitetaan, miten maksu hoidetaan. Esimerkiksi nämä ovat oleellisia tietoja, jotka mainonnassa jää monesti uupumaan. (Parantainen 2005 s.237)

 

Joskus myytävä tuote taikka palvelukokonaisuus on niin suuri, että ostokynnys kasvaa liian isolta vaikuttavan investoinnin vuoksi. Tällaisissa tapauksissa tuotteen taikka palvelun tai sen osien jakaminen moduuleiksi on hyödyksi. Kokonaisuus pilkotaan pienempiin osiin, joita voi hankkia vähän kerrallaan, tarpeen mukaan. Moduuleissa on myös se etu, että se helpottaa räätälöimistä asiakaskohtaisesti ja mahdollista jatko parantelua tulevilla lisäosilla. (Parantainen 2005 s.238)

 

Viimeisenä keinona listassa on tuotteen taikka palvelun konkretisointi. Konkretisoinnin merkitys on korkea, vaikka myisi aineetonta palvelua. Ihmiset ostavat herkemmin, jos on jotain mitä he voivat käsin kosketella, vaikka esine käsissä ei olisikaan kirjaimellisesti se mitä ollaan myymässä. Aineetonta palvelua voi koittaa konkretisoida esimerkiksi tarinoilla, kuvilla, kaavioilla, demoilla, näytteillä tai laskelmilla. (Parantainen 2005 s.238)

 

 

Tuotteistamisen kymmen askelta

 

Kirjassa Haastajasta hittipalveluksi kirjoittaja Antti Apunen kuvaa palvelun tuotteistamisen kymmenen askelta seuraavasti:

 

  1. Ratkaise asiakkaasi ongelma. Mitä akuutimpi, sen parempi. Jos asiakkaallasi ei ole ongelmaa, jonka voit ratkaista, hänellä on tuskinpa kovaa halua ostaakaan.
  2. Rakenna palveluformaatti. Formaatti edesauttaa tehokkuutta ja varmistaa katteen pysymisen palveluissasi.
  3. Anna törkeä lupaus. Et myy työtä, vaan tuloksia. Kun tunnistat osaamisesi voit antaa takuun asiakkaallesi siitä mitä hän tulee saamaan.
  4. Laske palvelusi rahallinen arvo asiakkaalle. Varsinkin yritysten välisissä kaupoissa asiakas ymmärtää rahapuheen. Laskelmilla voit osoittaa asiakkaan saaman hyödyn.
  5. Hinnoittele kannattavasti. Kun pystyt todistaa palvelusi arvon asiakkaalle, voit myös laskea palvelullesi kannattavan hinnan. Myyt tuloksia, etkä työtä.
  6. Koe myy heti kun mahdollista. Tässä vaiheessa testaat myyntipuheesi ja lupauksesi todellisen kiinnostuksen asiakkailla. Jos onnistut herättämään kiinnostusta ja mahdollisesti ostoja, tiedät että palvelullasi on mahdollisuus menestyä.
  7. Konkretisoi asiakkaasi ongelma. Asiakkaan on joskus hankala hahmottaa mitä ongelmaa hänen tulisi ratkaista tai mikä on todellinen ongelma. Kysymällä oikeita kysymyksiä ja kiinnittämällä asiakkaan huomion oikeisiin asioihin saat hänet tarttumaan toimeen oikeissa asioissa sinun avullasi.
  8. Pilotoi pienesti. Pystyt paremmin tunnistamaan ja reagoimaan palvelusi kehityskohtiin aikaisessa vaiheessa ja pienemmällä vaivalla, kun pidät toiminnan aluksi maltillisena. Kun olet saanut hiottua epäkohdat pois, voit kasvattaa toimintaa turvallisemmin.
  9. Määritä tavoitteet ja avaintulokset. Myynti, markkinointi ja tuotanto tarvitsevat suunnan, sekä mittarit, joilla seurata edistymistä.
  10. Monista menestystä. Kun olet onnistuneesti käynyt läpi yllä olevat askeleet, voit huoletta julkaista palvelusi. Pystyt toimittamaan palveluasi sujuvasti ja kasvattamaan liiketoimintaasi.

(Apunen 2020 s.89–90)

 

 

Pohdinta

 

Uutta liiketoimintaa käynnistäessä, varsinkin jos kyseessä on uudenlainen tuote taikka palvelu, ei aina ole saatavilla tietoa, jonka avulla voisit tunnistaa kilpailuetusi etukäteen. Silloin tuotteistaminen, koemyynti ja pilotointi on nopein tapa kartoittaa omia vahvuuksia ja kohdistaa keskittymistä asiakkaan kannalta oikeisiin asioihin. (Apunen 2020 s.48)

 

Tuotteistaminen on nykyään jo arkipäivää ja sitä näkyy joka puolella ympärillämme. Tätä myötä tuotteistaminenkin muuttuu. Onnistunut tuotteistus tulee kasvavissa määrin vaatimaan enemmän tuotteiden, palveluiden ja elämysten saumatonta niputtamista. Tässä on Suomessa vielä kehitettävää. Tuotteistamisen levinneisyyden myötä siihen on myös tarttunut negatiivinen sävy. Kun kaikkea on alettu innolla tuotteistaa ja yritykset pyrkivät maksimoimaan tuloksiaan sen avulla, asiakkaiden silmissä tämä on näyttäytynyt liian kaupallisena. Tässä on siis tuotteistusta tekevillä parantamisen varaa. Kaupallistamisen sijaan tuotteistajien on keskityttävä enemmän lisäarvon tuottamiseen asiakkaille. (Tuulaniemi 2011 s.279–280)

 

Tuotteistaminen tuntuu ajatuksena loogiselta tekemiseltä ja näin kun siitä kirjoittaa tai lukee niin ajatus siitä miksi joku ei toimisi kutakuinkin näin uutta tuotetta tai palvelua kehittäessään tuntuu oudolta. Tosiasia taitaa kuitenkin olla, että sitten kun on oikeasti kädet savessa yrittää kenties luoda jotain uutta, oma suunta ja toiminnan fokus on helppo menettää yksinkertaisesti siitä syystä, että silloin kun tuotteistusta tehdään tai kuuluisi tehdä, pyörii miljoonittain ajatuksia mielessä ja helppo ajautua sivuraiteille ja keskittyä vääriin asioihin. Tästä syystä on hyvä, että asiasta on kirjoja, jotka auttavat tekemään oikeita asioita oikeaan aikaan.

 

Esimerkiksi Toiveunessa poljettiin tuotteistamisen miinoja kerta toisensa jälkeen. Päättelimme itse mitä asiakkaat haluavat, ratkaisimme ongelmia, joilla ei ollut mitään tekemistä sen hetkisen tilanteen tarpeitten kanssa ja varmasti myös keskityimme liikaa teknisiin yksityiskohtiin. Teimme toki jotain oikeinkin. Nimi sai paljon kehuja, hinnoittelu ja toimitussisältö oli selkeä.

 

Käsitöiden ja muiden tulevien liiketoimien kanssa koitan pitää kaikki viimeisten kolmen vuoden aikana saadut opit kirkkaana mielessä. Tuotteistamisen ja monet muut asiat, joihin on tullut perehdyttyä. Useimmat aiheet tietenkin vaativat vielä lisää perehtymistä tai pikemminkin tekemistä, ennen kuin kehtaa sanovansa, että tietää niistä jotain. Joka tapauksessa mieluummin teen, vaikka vähän ja oikeita asioita, kuin paljon, mutta vääriä asioita. Oikeiden asioiden tekemisestä on kuitenkin tuotteistamisessakin mielestäni kyse.

 

 

Lähteet

 

Parantainen, J. 2005. Sissimarkkinointi. Talentum. Helsinki.

 

Noste Oy. n.d. Mitä on tuotteistaminen? Luettu: 10.3.2024. https://noste.fi/tuotteistaminen/

 

Apunen, A. 2020. Haastajasta hittipalveluksi. Alma Talent. Helsinki.

 

Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Talentum. Helsinki.

Kommentoi