Tampere
26 May, Sunday
17° C

Proakatemian esseepankki

Tunneilmaston johtamisen opas 3/3



Kirjoittanut: Julia Liinamaa - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Johda tunneilmastoa
Jarkko Rantanen, Ira Leppänen, Heikki Kankaanpää
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Johdanto

Esseen kolmannessa ja viimeisessä osassa käsittelemme mitä erilaisten käytösten takana on sekä sitä miten kohdataan ja käsitellään negatiivisia tunteita. Jotta pystymme johtamaan tunneilmastoa on pystyttävä tunnistamaan ihmisten eri käytösmalleja ja mitä omalla käytöksellä haetaan itseltään tai vaihtoehtoisesti toiselta organisaation jäseneltä. Negatiivisten tunteiden käsittely on myös suuressa osassa tunneilmaston johtamista, sillä usein negatiivisuus tarttuu helpommin kuin positiiviset tunteet. Tämän osan tarkoituksena on myös, käsitellä sitä miten negatiivisuudesta tullaan pääsemään yli.

 

Mitä todella on käytöksen takana?

Seitsemän psykologisen perustarpeen mallin avulla psykologiset tarpeet on pyritty tuomaan mahdollisimman käytännönläheisesti, jotta niihin pystyisi tarttumaan mahdollisimman helposti. Seuraavaksi aiomme käydä kohta kohdalta läpi mitä käymieni tunteiden ja käytösten takana todella piilee.

 

Mallin kolme ensimmäistä tarvetta kiinnostus, ymmärrys ja arvostus ovat yhteydessä tiiviisti toisiinsa. Nämä perustarpeet voivat toimia kuitenkin täysin toisistaan riippumatta. Voimme kuvitella tilanteen, jossa henkilö on kiinnostunut sinusta, mutta ei välttämättä ymmärrä eikä arvosta sinua. Vastavuoroisesti tilanne voi myös olla niin, että sinua ymmärretään ja arvostetaan, mutta sinusta tai ajatuksistasi ei olla kiinnostuneita. Aidoimman kohtaamisen tunnetasolla saa, kun nämä kolme tarvetta täyttyvät samanaikaisesti.

 

Mallin neljä ensimmäistä tarvetta kiinnostus, ymmärrys, arvostus ja reiluus puolestaan ovat tärkeä osa jokaista kohtaamista. Erityisesti työelämän kohtaamisessa on tärkeää, että jokainen näistä tarpeista täyttyy. Tervettä on kuitenkin myös se, että nämä neljä tarvetta täyttyvät niin normaaleissa vapaa-ajan kohtaamisissa että satunnaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Nämä luettelemani tarpeet liittyvät sosiaalisuuteen, aidon kontaktin luomiseen sekä yhteenkuuluvuuden tunteeseen. (Rantanen, Kankaapää & Leppänen, 2020) Viides tarve eli hallinta on läsnä jokaisessa elämän osa-alueessa. Kun ymmärrät nämä kaikki viisi ihmisen perustarvetta, pystyt vaikuttamaan tunteisiin useissa eri tilanteissa.

 

Tunteiden tunnistaminen saa voimansa näiden kyseisten tarpeiden kautta. Sanoessasi ääneen, sen miltä muista tuntuu, syntyy tässä kohtaa tunnetason yhteys. Tällöin osoitat, että ymmärrät toista ja olet kiinnostunut hänestä ja hänen tunteistaan. (​​Rantanen, Kankaapää & Leppänen, 2020) Kun sanot asiat kunnioittavasti, hän kokee, että häntä arvostetaan. Kun arvostus, kunnioitus, reiluus ja hallinnan tunne kohtaavat syntyy aito kohtaaminen ihmisten välillä. (Rantanen, Kankaapää & Leppänen, 2020)

 

Kaksi viimeistä tarvetta ovat edistyminen ja merkitys, jotka korostuvat pidemmällä aikavälillä. Nämä kaksi viimeistä tarvetta ovat hyvin olennainen osa työ- ja oppimismotivaation ymmärtämisessä. Uskallan itse väittää, että jokaisen on mielekkäämpää opiskella ja tehdä töitä, kun tuntee edistyvänsä ja saavansa merkityksellisyyden tunnetta tekemästään työstä. Oman kokemukseni mukaan edistymisen tarve on yksi isoimmista motivaation lähteistä. Edistymisen tarpeen lisäksi iso osa motivaatiota on se miten merkityksellistä tekeminen on itselle.

 

Tällöin kun muistat nämä kaikki seitsemän perus tarvetta, olet ihmislähtöisen johtamisen peruspilarien äärellä, sinulla on keino katsoa ihmisten käytöksen taakse. Useimmiten haastavien tilanteiden taustalla on, että jotain on ymmärretty väärin, ei olla kiinnostuneita kyseisestä henkilöstä, häntä on kohdeltu epäreilusti, hän ei hallitse tilannetta tai ei koe edistyvänsä juuri mihinkään. (Rantanen, Kankaapää & Leppänen, 2020)

 

Kirjassaan johda tunneilmastoa rantanen, kankaanpää ja leppänen kertovat termistä KYARHEM. Termi kuvailee ihmisten seitsemää psykologista perustarvetta. Kertauksen vuoksi ihmisten psykologiset perustarpeet ovat kiinnostus, ymmärrys, arvostus, reiluus, hallinta, edistyminen sekä merkitys. Nämä ovat siis ihmislähtöisen johtamisen perustan kulmakivet. Termi onkin hyvä muistisääntö näiden tarpeiden muistamiseksi. Sana tulee jokaisen perustarpeen ensimmäisestä kirjaimesta ja täten muodostaa sanan KYARTEM. Sanassa itsessään ei ole järkeä, mutta se voi jäädä helposti kuitenkin ihmisten mieleen.

 

Seuraavan kerran kun kohtaat esimerkiksi omassa tiimissäsi negatiivisesti käyttäytyvän ihmisen, voit pohtia KYARTEM – mallia ja miettiä mistä hänen negatiiviset tunteet voisivat johtua. Voit miettiä esimerkiksi voisiko tiimiläisen taustalla olla vaikkapa, että hän kokee, ettei hänestä olla kiinnostuneita, häntä ei olla ymmärretty oikein, häntä ei arvosteta lainkaan tai hänen mielestään riittävästi, onko häntä kohdeltu reilusti, tuntuuko hänestä, että hän ei hallitse tilannetta, hän ei pysty johonkin mihin hänen pitäisi pystyä, hänestä tuntuu ettei työt edisty tai kokeeko tiimiläiset, ettei työssä akatemialla ole tällä hetkellä mielekkyyttä.

 

Mielestäni helposti akatemialla negatiivisuus näkyy siinä, että olisi kauheasti töitä hoidettavana ja tuntuu, että tavoitteisiin ei päästä. Itselläni negatiivisuus tulee helposti esiin näissä tilanteissa, joissa tehtävää riittää, mutta tuntuu, ettei aika riitä kaikkien tehtävien laadukkaaseen tekemiseen. Jotenkin itselläni käy useimmiten niin, että huomaan yhtäkkiä työn määrän kasvaneen valtavasti, vaikka koitan ottaa mahdollisimman vähän hommia itselleni hoidettavaksi.

 

Positiivisten tunteiden vahvistaminen

Useimmiten kuulee akatemialla pohdittavan sitä miten ihmisiä saadaan innostettua, miten pystymme lisäämään oma-aloitteisuutta, itseohjautuvuutta, omistajuutta ja tekemisen meininkiä. Miten todella pystymme luomaan hyvää henkeä tiimin sisälle? En tietenkään voi puhua kaikkien akatemialaisten puolesta, mutta meillä Empiriassa nämä luettemani aiheet ovat olleet koko akatemia ajan enemmän tai vähemmän ajankohtaisia. Suurin osa ajastamme menee kuitenkin negatiivisten asioiden käsittelyyn, muiden motivointiin ja muihin ajankohtaisiin epäkohtien selvittelyihin.

 

Miten voimme herätellä positiivisia tunteita ja vahvistaa niitä omassa tiimissämme? Tämä onkin hyvin tärkeä kysymys pohdittavaksi jokaiselle, joka kokee oman tiiminsä menevän helposti negatiivissävytteiseksi. Suruksenne joudun kertomaan, että negatiivisten tunteiden käsitteleminen ei riitä, on myös osattava herätellä iloa ja hyvinvointia tiimissä.

 

Tunneilmaston johtaminen edellyttää työskentelyä niin henkilökohtaisella tasolla, kuin tiimin tasolla sekä myös koko organisaation tasolla. Tunneilmaston johtaminen on aloitettava omasta itsestään, vasta tämän jälkeen pystymme keskittymään muiden auttamiseen. Jos haluat pystyä tuomaan iloa ja hyvinvointia tiimiisi, mutta omaa tunnelämääsi varjostaa ahdistuneisuus ja kyynisyys, kokemasi tunteet vaikuttavat myös ympärillä oleviin ihmisiin. (Rantanen, Kankaapää & Leppänen, 2020)

 

Seuraavaksi käymme läpi erilaisia keinoja, joiden avulla voidaan herätellä ja vahvistaa positiivisia tunteita omassa tiimissäsi. Vaikka toteisitte tiimin kanssa omaavanne täysin surkean tunneilmaston. Tämä ei kuitenkaan ole täysin totta, sillä jokainen tiimi kokee hetkellisiä onnistumisen ja välittämisen,  toivon pilkahduksia tai muita positiivisia tunteita. (Rantanen, Kankaapää & Leppänen, 2020) Voi kuitenkin käydä niin, että positiivisia hetkiä ei huomata, sillä negatiiviset tunteet ovat vahvempia kuin positiiviset. Jokaisen on kuitenkin ensin laajennettava ymmärrystä positiivisista tunteista ja alettava kiinnittämään huomioita niihin.

 

Positiivisia tunteita on kuitenkin turha yrittää tuoda tiimiin väkisin, sillä positiiviset tunteet syntyvät itsestään, kun olosuhteet ovat sille oikeat. Esimerkki tilanteena on se, että saat kaikki tehtäväsi palautettua ja koet tällöin helpotuksen tunnetta. Et pysty väkisin tuntemaan helpotuksen tunnetta, kun tehtävät ovat tekemättä. Kun tiimiläiset kertovat kokemistaan tunteista ja kokevat, että heidän tekemäänsä panosta arvostetaan alkaa tällöin positiivisia tunteita herätä.

 

Jos mietimme miten voisimme herättää erilaisia tunteita niin yhtenä tapana on erilaiset rituaalit ja seremoniat, joita voimme kutsua myös erilaisiksi tapahtumiksi, jotka ovat kautta aikojen kuuluneet ihmisyhteisöihin. Nämä rituaalit tai seremoniat  voivat liittyä esimerkiksi, lasten syntymään sekä aikuistumiseen. Näiden tapahtumien keskiössä on aina ollut virittäytyminen tietynlaiseen tunnetilaan. (Rantanen, Kankaapää & Leppänen, 2020) Tiimi pystyy siis luomaan omia perinteitä ja tapoja juhlia esimerkiksi onnistumisia. Useimmiten hyvän fiiliksen tapahtuman tuovat tiimille positiivisia tunteita.

 

Miten kohdata ja käsitellä negatiivisia tunteita?

Negatiivisia tunnereaktiot kuuluvat jokaisen tiimin ja työpaikan tunneilmastoon, eikä sitä voida sivuuttaa mitenkään. Suurin ja ratkaisevin tekijä on se, minkälaisen roolin negatiiviset tunteet ottavat tiimissä ja miten niihin suhtaudutaan. On tärkeä ottaa selvää ovatko negatiiviset tunnereaktiot ohimeneviä turhautumisia tai pettymyksiä vai ovatko ne jatkuvaa kyynisyyttä ja loputonta ulinaa. Toinen asia johon on hyvä kiinnittää huomiota on se, että ovatko ne yksittäisiin tilanteisiin kohdistuvia ilmiöitä, vai ovatko ne koko työpaikan tunneilmastoa leimaavia tekijöitä, joihin ei vain tahdo löytyä ulospääsyä. (Rantanen, Kankaapää & Leppänen, 2020)

 

Tulevaisuudessa jokaisen olisi hyvä pystyä negatiivisten tunteiden rakentavaan kohtaamiseen ja käsittelyyn. Yleensä negatiivisten tunteiden käsittely menee heti alussa pieleen, kun näitä tilanteita aletaan purkamaan todella negatiivissävytteisesti. Sen sijaan, että rupeamme syyllistämään negatiivisia tunteita tuovia ihmisiä olisi meidän järkevämpää miettiä minkälaisiin tilanteisiin ja asioihin tunteet liittyvät ja mistä ne syntyvät. (Rantanen, Kankaapää & Leppänen, 2020)

 

Pohdinta

Nyt kun olemme syventyneet osaamistamme tunnistaa erilaisten tunteiden takana olevia tarpeita ja sitä miten negatiivisia tunteita tulisi kohdata ja käsitellä pystymme johtamaan tunneilmastoa. Koen itse oppineeni todella paljon tunneilmaston johtamisesta tämän kolmiosaisen esseen avulla. Vaikka koen omaavani hyvän ihmisten lukutaidon, suurimmat oppini tulivat kuitenkin siinä kun sain kirjoittaa näistä psykologisista perustarpeista ja siitä mitä niiden takana todella on. Sain myös paljon oppeja siitä miten pystyisimme Empirian sisällä käsittelemään negatiivisia tunteita paremmin ja kattavammin, jotta pystymme etenemään eteenpäin emmekä aina vain palaamaan samoihin vanhoihin miljoona kertaa käytyihin keskusteluihin yhä uudestaan ja uudestaan.

 

Kommentoi