Tampere
28 May, Tuesday
27° C

Proakatemian esseepankki

Tunneilmaston johtamisen opas 1/3



Kirjoittanut: Julia Liinamaa - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Johda tunneilmastoa
Jarkko Rantanen, Ira Leppänen, Heikki Kankaanpää
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Johdanto

Tässä esseessä tarkoituksena on käsitellä sitä miten työpaikan tai koulun tunneilmasto vaikuttaa ihmisten, tiimien sekä erilaisten yhteisöjen suorituskykyyn. Jos todella haluamme saada esiin ihmisten todellisen suorituskyvyn ja potentiaalin on meidän kyettävä ymmärtämään mitä on olla ihminen työelämässä, koulussa tai ihan vaan osana organisaatiota. Tässä esseessä on tarkoituksena käsitellä juuri sitä miten yhteisöjen tunneilmastoa voidaan kehittää ja rakentaa. Essee on jaettu kolmeen eri osaan. Ensimmäisessä osassa käsittelemme sitä, mikä on tunteiden merkitys ja millainen ylipäätään on hyvä tunneilmasto. Käsittelemme myös tässä osassa sitä, mitä ylipäätään tarkoittavat sanat organisaatiokulttuuri, tunneilmasto ja ilmapiiri.

 

Tunteiden merkitys

Ensimmäisenä askeleena on ymmärtää miten tunteet voivat todella vaikuttaa työelämään. Uskallan kuitenkin väittää, että jokainen meistä tietää miten tunteet vaikuttavat työelämään tai koulunkäyntiin. Jokainen myös varmasti on samaa mieltä siitä, että miten tunteet ja suoriutuminen kulkevat käsi kädessä. Itse huomaan ainakin töiden ja koulun sujuvan huonommin, jos lähden kotoa huonolla fiiliksellä. Tunteet eivät suinkaan vaikuta vai työelämässä, vaan aivan jokaisella elämän osa-alueella.

 

 Rantanen, Kankaanpää ja leppänen kirjoittavat kirjassaan johda tunneilmastoa, siitä miten tunteet määrittävät, miltä elämä maistuu. Omien kokemuksien pohjalta voin kertoa tämän toteutuvan, isoimmin olen huomannut miten se millä fiiliksellä tulen tallille vaikuttaa hevoseen. Hevonen peilaa omistajansa tunteita todella voimakkaasti ja huonoina päivinä olen todennut parhaaksi jättää ratsastuksen kokonaan pois päiväjärjestyksestä. Itse koen, että eläimet peilaavat meidän ihmisten tunteita loppupeleissä paremmin kuin toinen ihminen. Tästä syystä on ollut todella opettavaista huomata miten vahvasti omat tunteet vaikuttavat toisten toimintaan. 

 

Tunteet muovaavat kuitenkin myös omat syvimmät arvosi ja uskomuksesi, ihmissuhteidesi laadun sekä uravalintasi. Tunteilla on siis isompi rooli elämässäsi kun ehkä osaisit kuvitella. Esimerkiksi työpaikoilla tunteet ovat läsnä joka hetkessä ja vaikuttavat ihmisten toimintaan. Tunteiden voima on edessämme koko ajan, meidän on vain osattava kiinnittää siihen huomiota.

 

Useimmat ymmärtävät sen, että tunteet vaikuttavat energiatasoon. Kuitenkin vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miten paljon tunteet kokonaisuudessaan vaikuttavat meidän elämäämme. Tunteet vaikuttavat muun muassa ongelmanratkaisukykyyn, terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin, motivaatioon ja oikeastaan ihan kaikkeen inhimilliseen toimintaan. (Rantanen, Kankaanpää & Leppänen, 2020) “Mitä tahansa tavoitteletkin, tavoitteidesi takana on myös halu kokea tietynlaisia tunteita.” – Rantanen, Kankaanpää & Leppänen

 

Tavoitteet, jotka eivät herätä meissä mitään tunteita ovat täysin merkityksettömiä. Ihmisen kokiessa voimakkaita negatiivisia tunteita, heidän kykynsä keskittyä, muistaa, oppia tai tehdä päätöksiä on heikentynyt. (Rantanen, Kankaanpää & Leppänen, 2020) Kun organisaation tunneilmasto on lannistunut, pelokas tai liian hillitty se tuhoaa siinä olijoiden luovuuden, mielikuvituksen, innostuksen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja aidon sitoutumisen. (Rantanen, Kankaanpää & Leppänen, 2020) Mielestäni jokaisen proakatemian tiimin olisi hyvä pohtia näiden kysymysten pohjalta sitä millainen heidän todellinen tunneilmaston on. Itse koen oppineeni valtavasti empirian tunne ilmastosta jo tässä vaiheessa esseetä. 

 

Tunteilla on myös vahva vaikutus siihen millaisia tavoitteita asetamme itsellemme. Yleisesti ottaen positiivisia tunteita kokevat ihmiset asettavat itselleen korkeampia ja haastavampia tehtäviä. (Rantanen, Kankaanpää & Leppänen, 2020) Kun ihmisellä on hyvä mieli hän usko omiin kykyihin on vahva ja tällöin rima asetetaan korkeammalle. Ahdistuneena pienikin tavoite voi tuntua todella suurelta ja tällöin on normaalia, että rima lasketaan mahdollisimman alas. 

 

Millainen on hyvä tunneilmasto?

Menestystä ruokkiva tunneilmasto ei kuitenkaan ole pelkästään positiivinen. Hyvä tunneilmasto on monipuolinen ja rikas. Siihen kuuluvat luontaisesti myös vähemmän halutut tunteet. Kun halutaan saavuttaa jokin suurempaa, on opittava sietämään ja käsittelemään myös ikäviä tunteita. (Rantanen, Kankaanpää & Leppänen, 2020) Esimerkiksi urheilijat ovat valmiina sietämään myös ikäviä tunteita, kuten kipua, epäonnistumista sekä vastoinkäymisiä päästäkseen omaan tavoitteeseensa. (Rantanen, Kankaanpää & Leppänen, 2020) Näistä listaamistani syistä menestystä ruokkivan tunneilmaston rakentamisen olennaisin asia ei ole pelkästään se miten tunneilmasto sekä tavoitteet määritellään. Kaikista tärkein menestystä ruokkivan tunneilmaston rakentamisen työkalu on syvemmän merkityksen löytäminen. 

 

Jos haluamme tavoitella menestystä ruokkivaa tunneilmastoa on meidän tärkeä miettiä sen rakentamisvaiheessa mikä inspiroi meitä niin paljon, että olemme valmiita näkemään oikeasti vaivaa jonkun tietyn asian eteen. Proakatemialla on mielestäni vaikea löytää juuri sitä syytä mikä inspiroi jokaista tiimin jäsentä. Osa tulee kouluun koulutuksen takia ja osa tulee toteuttamaan omia projektejaan kouluun. Kaikilla on erilainen päämäärä, joten on hyvin vaikea keksiä sitä yhteistä inspiraation lähdettä, joka sitoututtaisi tiimin jäsenet niin hyvin yhteen, että sinne oikeasti rakentuisi hyvä tunneilmasto. 

 

Organisaatiokulttuuri, tunneilmasto vai ilmapiiri?

Organisaatiokulttuuri, tunneilmasto ja ilmapiiri kaikki määritellään hitusen eri tavoin. Näiden kolme erittelyyn ei löydy mitään kovin selkeää opasta, joka kertoisi milloin käsitellään mitäkin osa-aluetta. Tästä syystä koen, että selkeyden nimissä olisi fiksua yrittää erotella näitä kolmea eri termiä, jotta ne voidaan erottaa toisistaan.  

 

Organisaatiokulttuuri on moniulotteinen kokonaisuus, jolla tarkoitetaan yleisesti ottaen yrityksen käyttäytymisen tapojen, arvojen, sääntöjen sekä muiden vastaavien yhdessä muodostunutta kokonaisuutta. Organisaatiokulttuuri kertoo yrityksestä sen, miten työyhteisössä on ollut tapana toimia. 

 

Tunneilmasto on termi, jolla käytetään kuvaamaan esimerkiksi työyhteisön ilmapiiriä sekä työntekijöiden yhteishenkeä. Tunneilmasto tarkoittaa siis sitä, miten ryhmässä yhteisesti jaetaan ja koetaan tunteita. 

 

Ilmapiirillä useimmiten viitataan esimerkiksi yrityksessä yleisesti olevaan tunnelmaan, joka ilmenee eri tilanteissa erilaisina käyttäytymisinä, asenteina sekä tunteina. Ilmapiiriä on näistä ehkä helpoin ja nopein tulkita sekä kuvailla. 

 

Pohdinta

Jotta pystytään johtamaan tunneilmastoa on ymmärrettävä tunteiden merkitys sekä millainen todellisuudessa on hyvä tunneilmasto. Tunteet vaikuttavat ihmisten toimintaan todella voimakkaasti. Kokemamme tunteet vaikuttavat oikeastaan ihan kaikkeen elämässämme, vaikka emme sitä itse huomaisi. Kun osaamme kiinnittää huomioita niihin pieniinkin asioihin opimme ymmärtämään sen miten paljon tunteilla todellisuudessa on valtaa elämässämme. Ei myöskään kannata pelätä kokea negatiivisia tunteita, sillä ne ovat aivan yhtä tärkeitä kuin positiiviset tunteet. On vain osattava käsitellä negatiivisia tunteita eri tavalla, jotta ne eivät jää vaivaamaan. 



Kommentit
  • Lauriina Matilainen

    Sana tunneilmasto oli minulle tuttu, mutta merkitystä sen takana en ole aiemmin pohtinut. Olen huomannut monesti tiimissä erimerkiksi innovointitilanteissa sen ongelman, kun joku yrittää ehdottaa uutta ideaa ja heti perään toinen kumoaa sen löytämällä esimerkiksi ongelman. Sanoit hyvin esseessä että “Kun organisaation tunneilmasto on lannistunut, pelokas tai liian hillitty se tuhoaa siinä olijoiden luovuuden, mielikuvituksen, innostuksen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja aidon sitoutumisen.” ja tämä pitää täysin paikkaansa esimerkiksi innovointitilanteissa. Ainakin itse koen menettäväni motivaation, jos yritän osallistua ja ehdottaa jotakin ja se heti kumotaan.

    Jokaisen tiimiläisen olisi hyvä miettiä millaista energiaa tuo tiimiin ja miten omat sanat vaikuttavat koko tiimin tunneilmastoon. Tämän essee oli hyvä muistutus itselleni siitä, miten pystyn omalla toiminnallani vaikuttamaan tunneilmastoon.

    Pidin esseen rakenteesta! Ainut mikä tuli mieleen, oli pohdinnan pituus, olisiko siihen voinut keksiä vielä laajempaa näkökulmaa? Muuten erittäin hyvä essee!

    27.2.2024
Kommentoi