Tampere
27 May, Monday
26° C

Proakatemian esseepankki

Toinen kesä myymäläpäällikkönä



Kirjoittanut: Iidaliina Manninen - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Nauti työstäsi! Naisen voimakirja työelämään
Sanna Fäldt
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Kun kuulin keväällä, että Kalajoelle ollaan avaamassa kesän ajaksi Iittalan pop-up myymälä, ajattelin heti, että haluan lähteä sinne töihin. Loppujen lopuksi minut haluttiin sinne myymäläpäälliköksi. Olin innoissani, saisin viettää kesän kavereideni kanssa, ja saisin tehdä sellaista työtä mitä olin halunnut. Vaikka olin edellisen kesän sijaistanut toisen myymälän myymäläpäällikköä, ei se ollut kuitenkaan ihan sama asia. Nyt olisin oikeasti vastuussa omasta myymälästä ja sen henkilökunnasta. Minulla oli jo kokemusta myymäläpäälliköiden sijaistamisesta, joten varmaan sen takia uusi työ ei jännittänyt yhtään. Olin työskennellyt myös aiemmassa Kalajoen Iittala myymälässä, joten myös myymälän asiakaskunta ja asiakkaiden ostokäyttäytyminen oli tuttua.

 

Uuden myymälän rakentaminen

Ennen Kalajoen myymälän avautumista, Seinäjoen Ideaparkissa pidettiin noin kahden viikon mittainen Iittalan pop-up, minne menin töihin vajaaksi viikoksi. Seinäjoella oli monta minulle entuudestaan tuttua myyjää, mutta pääsin myös tutustumaan useisiin uusiin kollegoihin, mistä oli kesällä useamman kerran hyötyä. Seinäjoen pop-upiin jääneistä tuotteista iso osa lähti Kalajoelle avattavaan pop-upiin. Koska olin purkamassa Seinäjoen pop-upia, pääsin valitsemaan mitä tuotteista otan Kalajoelle myyntiin. Seinäjoen pop-upissa kaikki myytävät tuotteet myytiin jonkinlaisella alennuksella, ja pop-up järjestettiin Ideaparkin keskusaukiolla. Kalajoen pop-upilla taas oli oma liiketila kauppakeskuksessa, ja valikoimassa oli myös normaalihintaisia tuotteita. Oli kiva päästä vaikuttamaan myymälän tuotevalikoimaan. Tiesin mitkä sarjat olivat alueen suosiossa, ja mitä ei niinkään kannattaisi ottaa valikoimaan.

 

Koska pop-up myymälän henkilökunnan rekrytointi aloitettiin vasta toukokuussa, oli työntekijöitä enää todella vaikea löytää. Saimme onneksi oman esihenkilöni kanssa puhuttua yhden Kalajoen myymälän vanhoista myyjistä meille takaisin töihin. Kahta muuta tarvittavaa myyjää ei ollut vielä löytynyt, kun aloitimme myymälän rakentamisen. Rekrytointi oli auki Duunitorissa ja apua oli kysytty myös paikkakunnalla toimivasta rekrytointiyrityksestä. Myymälän rakentamiseen saimme onneksi apua Suomen muista Iittala myymälöistä. Ideaparkin myymäläpäällikön Essin kanssa laitoimme kaikki mahdolliset puskaradiot laulamaan, että löytäisimme jostain tarvittavat työntekijät. Tämä tuotti onneksi tulosta, ja saimme kaksi henkilöä haastateltaviksi.

 

Neljän vuoden aikana Fiskarsilla luoduista verkostoista oli paljon hyötyä. Pariin otteeseen tarvitsin työntekijöitä muista myymälöistä, ja se onnistui helposti, kun oli tuttuja muissa myymälöissä vähän pitkin Suomea. Kesken kesän sain tiedon, että minun pitää opetella hyväksymään laskut ja tekemään kululaskut myymälään tehdyistä hankinnoista. Tämäkin hoitui helposti, kun tunsi useamman myymäläpäällikön, joilta pystyi kysymään apua. Muutaman kerran jouduin kysymään apua myös hieman ikävämmissä tilanteissa. En tiennyt mitä voisin vastata erääseen asiakaspalautteeseen, joten kysyin apua tutulta myymäläpäälliköltä. Minulla oli myös haasteita yhden työntekijän kanssa, jolla oli tapana muunnella totuutta asiakkaille esimerkiksi tuotteistamme. Olin puuttunut tähän jo useita kertoja, mutta tilanne ei ollut muuttunut mihinkään. Niinpä turvauduin tässäkin asiassa toisen myymäläpäällikön apuun, miten toimia työntekijän kanssa.

 

Alku kesästä aikaani kului todella paljon teknisten asioiden kanssa kamppailuun. Vähän väliä löytyi jokin asia, mikä ei toiminut, myymälän saldot heittivät aiempien pop-upien takia, enkä aina saanut apua, kun koitin sitä pyytää. Onneksi lopulta myös osassa näistä asioista muut myymäläpäälliköt pystyivät olemaan avuksi. Välillä kuitenkin kihisin toimistossa tuskissani, kun järjestelmät eivät toimineet niin kuin pitäisi. Avauduin näistä asioista monta kertaa työntekijälle, joka meillä oli ollut töissä aiemminkin. Hän ymmärsi tuskani, ja välillä hän pystyi myös auttamaan ohjelmien kanssa, koska osaa paremmin englantia kuin minä. Stressaannuin pikkuhiljaa siitä, että hoitamattomia asioita alkoi kasaantumaan ihan turhan takia. Olisin vain tarvinnut vastauksia tietyiltä ihmisiltä, jotta osaisin hoitaa hommat pois alta. Turhautuminen näkyi hetkittäin työpaikalla omassa käytöksessäni siten, että olin normaalia hiljaisempi. Pisimpään kanssani työskennellyt työntekijä näki ja tiesi, että olin stressaantunut tilanteesta. Onneksi hän ymmärsi tilanteen, ja hyvä että sanoi siitä myös ääneen. Näin osasin kertoa tilanteesta myös muille työntekijöille, jotta he eivät ihmettele mistä käytökseni johtuu. Olen tyytyväinen tilanteeseen siinä mielessä, että en tietoisesti käyttäytynyt kiukkuisesti, niin kuin stressaantuneena yleensä käyttäydyn.

 

Työpaikan palautekulttuurista

Pääsin harjoittelemaan myös työpaikan palautekulttuuria useamman kerran kesän aikana. Yksi työntekijöistä jopa pyysi minulta palautetta. Halusin antaa palautteen omaan tyyliini, eli olemalla rehellinen. Otin kuitenkin palautteessani huomioon työntekijän herkän luonteen, ja ilmaisin asian niin hienovaraisesti kuin osasin. Tietysti annoin myös kehuja ja hyvää palautetta. Työntekijä ei selvästikään ollut tottunut saamaan rehellistä tai rakentavaa palautetta, sillä jo saman päivän aikana hän tuli kysymään, että eikö hän ollut kuitenkin onnistunut asiassa X. Olihan hän, ja olin myös palautetta antaessa kehunut häntä siitä. Ilmeisesti hän oli niin hämmentynyt saamastaan rakentavasta palautteesta, ettei pystynyt enää vastaanottamaan muuta palautetta. Kuten Nauti työstäsi -kirjassa sanottiin: jos ihminen on valmiiksi kuormittunut tai muuten herkkä, hän voi tulkita ystävällisenkin viestin negatiivisena erilaisen vuorovaikutustyylinsä takia (Fäldt, 2019, 81).

 

Keskustelimme palautteesta vielä myöhemmin kyseisen työntekijän kanssa, ja hän kyllä ymmärsi miksi oli saamansa palautteen saanut ja oli jo ihan sujut asian kanssa. Hän oli myös itse huomannut, että jokin hänen toiminnassaan oli muuttunut. Kun palautetta antaa esihenkilön tai projektinvetäjän roolissa, pitää miettiä rehellisesti, mitä antamallaan palautteella haluaa saavuttaa. Haluaako antaa tukea toiminnan muutokselle vai vahvistaa henkilön itsetuntoa? (209–210.) Tällä kertaa halusin molempia, olin työskennellyt kyseisen työntekijän kanssa aiemmin samassa kauppakeskuksessa ja tiesin, millainen työntekijä hän oli ollut silloin. Jotain oli kuitenkin tapahtunut, ja hänestä oli tullut entistä arempi ja epävarmempi. Toivoin, että hän toisi vahvemmin esille osaamistaan, sillä tiesin mitä kaikkea hän oikeasti osaa. Palautekeskusteluiden idea ei ole puhua epäonnistumisista, vaan tärkeämpää on tukea palautteen saajaa omien vahvuuksien ja potentiaalin hyödyntämiseen enemmän (210).

 

”Huonoin palaute on se, mikä jää antamatta.” Jos kukaan ei koskaan kerro toiselle missä toivovat itsensä kehittämistä tai auta näkemään kuolleita kulmia, tällöin osa työyhteisön potentiaalista jää hyödyntämättä. (210.) Tähän väliin voisi todeta, että on todella tärkeä taito opetella palautteen antamista ja sen vastaanottamista, ja sitä Proakatemialla onneksi tehdään paljon.

 

Myynti ja markkinointi

Kesän aikana sain vaikuttaa paljon myymälän tuotteistukseen. Pop-up tuotteet myytiin hyvillä alennuksilla, ja silloin tällöin kyselin varastolistoja, mitä tuotteita milloinkin olisi tilattavissa, jotta saimme vaihtuvuutta myymälän valikoimaan. Varsinkin heinäkuussa, kun turisteja oli paljon liikkeellä, sai tilauksia tehdä vähintään kerran viikossa. Kesäkuu oli kauppakeskuksessa vielä aika hiljainen. Kauppakeskus oli ollut pitkään lähes tyhjillään, ja nyt se oli yhtäkkiä täynnä kesän pop-up myymälöitä. Kuitenkaan sitä ei oltu markkinoitu ennakkoon millään tavalla. Myymälät joutuivat jokainen markkinoimaan myymälöidensä avautumista itse, joten ei ihme, että asiakkaat eivät heti löytäneet ostoksille. Kesäkuussa jäimmekin myyntitavoitteestamme aika reippaasti, mutta päätin, että otamme sen vielä seuraavien kahden kuukauden aikana kiinni.

 

Meillä kuului liiketilan vuokraan myös kauppakeskuksen sisä- ja ulkoscreenien käyttö. En halunnut maksaa mainosten tekemisestä, joten päätin tehdä ne itse. Sain pikakurssin Gimp-kuvankäsittelyohjelman käyttöön yhdeltä kauppakeskuksessa toimivalta yrittäjältä ja näin sain uusittua mainokset aina kun halusin. Sain myös käyttöoikeudet kauppakeskuksen Facebookiin ja Instagramiin, joten pystyin tekemään markkinointia myös somessa. Päivitin tietoa uusista kampanjatuotteista noin pari kertaa viikossa, ja yleensä ne toivat ainakin muutamia asiakkaita ostoksille. Markkinointi alkoi toimimaan somessa huomattavasti sen jälkeen, kun olimme yhden yrittäjän kanssa järjestäneet somearvonnan, johon saimme koko kauppakeskuksen lähtemään mukaan erilaisten palkintojen muodossa. Markkinoinnin lisäksi painotin työntekijöillemme asiakaspalvelun ja lisämyynnin tärkeyttä. Iittalan myymälöissä on tärkeää, että jokainen asiakas tulee palvelluksi, ja tämä toteutuikin myymälässämme todella hyvin. Elokuussa meillä oli kahden viikon mittainen loppuunmyynti, millä saimme kurottua kesäkuun myyntejä kiinni. Loppujen lopuksi ylitimme kirkkaasti kesän myyntitavoitteen, mistä saimme myös paljon kiitosta.

 

Muuten kesäni kului myyntityön lisäksi viikoittaisten työvuorolistojen ja viikkoraporttien teon parissa. Joka viikko raportoin edellisen viikon myynnit, parhaiten myydyt tuotteet ja kerroin lyhyesti mikä viikkoon oli vaikuttanut. Raportointi oli samalla itselle loistava työkalu myynnin seuraamiseen. Haasteellisinta minulle oli ehdottomasti laskujen hyväksyminen ja niiden tiliöinti, sillä en saanut siihen kunnollista perehdytystä. Kesä meni vilkkaassa sesongissa myymälän arjen pyörittämiseen ja pakollisten tehtävien hoitamiseen, ja en kerennyt keskittyä henkilökuntaan niin paljon kuin olisin halunnut. Päätavoitteeni kesällä kuitenkin oli päästä myynnillisesti kokonaistavoitteeseen, ja se toteutui. Loppujen lopuksi olen tyytyväinen siihen, miten kesä kokonaisuudessaan meni, ja sain todella paljon uutta oppia.

 

 

Lähteet:

Fäldt, S. 2019. Nauti työstäsi! – Naisen voimakirja työelämään. Helsinki: Bazar Kustannus Oy.

Kommentoi