Tampere
26 May, Sunday
15° C

Proakatemian esseepankki

Toimintakyvyn ulottuvuudet



Kirjoittanut: Laura Närjänen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Kirjoittanut Laura Närjänen ja Olga Penttinen

 

Toimintakyky on arjessa selviytymistä ja toimimista fyysisen toiminnan lisäksi myös, psyykkisellä, kognitiivisella ja sosiaalisella osa-alueella. Toimintakykyyn vaikuttaa niin myönteiset, kun kielteiset elämänkokemukset ja ympäristön vaikutus. Fyysistä toimintakykyä pystyy harjoittelemaan lihasvoima- ja kestävyyskunto harjoitteilla. Myös kehonhallinta ja asentojen aistiminen ovat osa fyysistä toimintakykynä. Ihmisellä on tarve liikkua ja liikuttaa itseään. Psyykkinen toimintakyky sisältää tuntemiseen, tiedon käsittelyyn, elämänhallintaan, elämän suunnitteluun ja kriisitilanteiden hallintaan liittyviä toimintoja. Myös persoonallisuus ja käyttäytymismallit on osa psyykkistä toimintakykyä. Kognitiivinen toimintakyky on tiedonkäsittelyä, kuten oppimiseen, muistiin, tarkkaavaisuuteen ja hahmottamiseen liittyvät toiminnot. Sosiaalinen toimintakyky koostuu ihmisen sosiaalisista suhteista ja verkostoista. Vuorovaikutuksen ja sosiaalisen aktiivisuuden vaikutus sosiaaliseen toimintakykyyn on kattava. (Thl. 2021.)

 

Fyysinen toimintakykyky

Fyysisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan sitä, että ihminen selviytyy arjessa fyysisitä toiminnoista, jotka ovat hänelle tärkeitä. Kyky liikkua ja liikuttaa itseään sekä aistitoiminnot kuuluvat fyysiseen toimintakykyyn. (Thl. 2021.) Jokaisella ihmisellä on omat tarpeensa ja vaatimuksensa mihin he haluavat pystyä fyysisesti, jotta kokevat olevansa toimintakykyisiä ja tyytyväisiä omaan elämäänsä. Joillekin riittää, että he pääsevät sängystä itsenäisesti ylös, pystyvät kävelemään omin jaloin ja hoitamaan arjen askareet. Joillekin riittää se, että he näkevät ja kuulevat sekä pääsevät avustajan kanssa liikkumaan paikasta toiseen. Osalle tärkeää on taas se, että he pystyvät juoksemaan ja harrastamaan rasittavampiakin fyysisiä lajeja.

 

Omaa fyysistä toimintakykyä pystyy ylläpitämään ja kehittämään. Hyötyliikunnalla on merkittävä vaikutus fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisessä. (Työterveyslaitos. nd.) Hyötyliikunnalla eli arkiliikkumisella tarkoitetaan valintoja ja toimia, miten omasta päivästä saa aktiivisemman. Arjessa on paljon mahdollisuuksia lisätä liikettä ja näitä pystyy ripottelemaan lyhyiksi pätkiksi pitkin päivää. Siirtymät paikasta toiseen voi tehdä kävellen tai pyörällä, hissin sijaan voi valita portaat. Jos kuitenkin kulkee autolla, auton voi parkkeerata hieman kauemmaksi ja kävellä loppumatkan. Työn tekemisen ja opiskelun staattisuuteen pystyy vaikuttamaan vaihtelemalla työasentoja ja esimerkiksi tehdä seisten töitä. Myös pienet taukojumpat tai lounastunnilla ulkona käyminen lisää aktiivisuutta. Kotona koti- ja pihatöiden tekeminen, lasten ja lemmikkien kanssa leikkiminen on hyvä keino lisätä arkiaktiivisuutta. (UKK-instituutti. 2021.) Arkiliikunnan lisäksi fyysistä toimintakykyä voi kohentaa ja myös kehittää muulla liikunnalla. Liikunnan tulisi olla monipuolista ja sen tulisi kehittää kestävyyskuntoa, lihaskuntoa sekä motoriikkaa. Kestävyyskuntoa voi kehittää esimerkiksi lenkkeillen, uiden tai pyöräille. Lihaskuntoa voi harjoittaa joko kuntosalilla tai kotona kehonpainoharjoittein. Motoriikkaa ns. taitoa kehittäviä lajeja ovat esimerkiksi pallopelit ja tanssi. (Työterveyslaitos. nd.)

 

Sosiaalinen toimintakyky

Sosiaalinen toimintakyky auttaa arjessa selviytymisessä sekä tavoitteiden asettamisessa ja niiden saavuttamisessa. Sosiaalisella toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen kykyä toimia yhteiskunnassa sekä osana yhteisöä. Ulkoiset tekijät kuten sosiaaliset verkostot ja ympäristö vaikuttavat sosiaaliseen toimintakykyyn mutta myös sisäiset tekijät kuten sosiaaliset taidot ja tempperamentti vaikuttavat. Yksilön elämäntilanteet muuttavat sosiaalista toimintakykyä, sen heikkeneminen voi näkyä esimerkiksi vaikeutena suoriutua arkipäivän askareista tai vaikeutena suoriutua vuorovaikutuksellisista sekä sosiaalisista tilanteista. Näihin asioihin voivat vaikuttaa erilaiset elämäntilanteet ja muutokset elämäntilanteessa. (Sosped. nd.) Sosiaalista toimintakykyä voidaan tutkia tai mitata esimerkiksi erilaisilla kyselyillä, joissa keskiössä kysymykset koskevat yksinäisyyttä, vuorovaikutusongelmia, läheisten ihmissuhteiden olemassaoloa ja käytännön avun saamista. Sosiaalisen toimintakyvyn vajeesta tutkimusten mukaan kärsii eniten ikäihmiset, yli 75-vuotiaat. (Koskinen. S, Lundqvist. A & Ristiluoma. N. 2011. 137-140) Sosiaalista toimintakykyä edistäviä palveluita on tarjolla niin ryhmä muodossa kuin yksilöpalveluinakin. Sosiaalityö ja TE-toimisto ovat tahoja, joidenka kautta sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen saa apua. Yleisiä palveluita ovat neuvonta-, ohjaus- ja tukipalvelut sekä kokemus- ja muun tiedon jakaminen.

 

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkisestä toimintakyvystä puhutaan silloin, kun tarkastellaan ihmisen kykyä hallita omaa elämäänsä, kykyä tuntea ja kokea, kykyä vastaanottaa sekä käsitellä tietoa sekä kykyä suunnitella omaa elämää ja tehdä sitä koskevia valintoja ja ratkaisuja. Psyykkinen toimintakyky käsittää ihmisen voimavarat, joidenka avulla hän selviytyy arjen haasteista ja kriiseistä. Mielenterveys on osa psyykkistä toimintakykyä ja on tärkeä osa yksilön hyvinvointia. Mielenterveyttä edistämällä tuetaan elämänhallintaa ja itsetuntoa. Hyvään mielenterveyteen kuuluu mm. mielekäs toiminta, optimismi sekä taito kohdata vastoinkäymisiä. (Thl. 2021.) Psyykkinen toimintakyky on monimutkainen kokonaisuus ja sitä tulee tarkastella monesta eri näkökulmasta. Psyykkistä toimintakykyä arvioidessa tulee olla useita toimiviksi todettuja menetelmiä kuten erilaisia testejä, itsearviointimenetelmiä sekä systemaattiseen havainnointiin perustuvia menetelmiä. (Poutiainen. E-2018.)

 

Toimintakyvyn vaje

Toimintakyvyn vaje heijastuu vahvasti muihin osa-alueisiin. Fyysinen toimintakyvyn heikkeneminen voi johtua esimerkiksi flunssasta tai nilkan murtumisen seurauksena. Flunssan ja nyt korona aikana pitkiin karanteeneihin joutumisten seurauksena esimerkiksi sosiaaliset kontaktit jäävät vähemmälle, jolloin verkostot sosiaalisia suhteita ja verkostoja voi olla vaikeampi ylläpitää. Myös nilkan murtumisen seurauksena harrastuksiin lähteminen etenkin joukkuelajeissa vähentää sosiaalisia kontakteja. Fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen voi yksin tai yhdessä sosiaalisen toimintakyvyn vajeen kanssa vaikuttaa psyykkiseen toimintakykyyn oman elämänhallinnan ja suunnittelun osalta. Minä pystyvyys ehkä vähenee ja voi olla, että fyysisen sairauden seurauksena, joutuu helpommin tukeutumaan muiden apuihin. Kognitiivinen toimintakyky myös usein heikkenee ja esimerkiksi muistaminen vaikeutuu, esimerkiksi flunssan seurauksena.

 

Sosiaalisen toimintakyvyn vajavaisuus voi syntyä erilaisista tilanteista. Hyväksytyksi tuleminen ryhmässä tai kiusaamistausta voi haastaa erilaisissa vuorovaikutus tilanteissa. Koronan myötä jouduttiin väkisinkin eristäytymään muista ja harrastukset ja sosiaalisia tilanteita rajoitettiin. Tämän seurauksena usean fyysinen toimintakyky jäi varmasti vähemmälle ja liikunta sekä aktiivisuus romahtivat. Suomessa yksinäisyys on koronan myötä myös lisääntynyt ja se on lisännyt myös psyykkisen toimintakyvyn heikkenemistä. Sosiaalisilla kontakteilla myös positiivisuus tarttuu ja onnistumisen kokemukset usein tuntuvat merkittävämmiltä, jolloin ilman sosiaalisia kanssakäymisiä näitä ei tapahdu. Ihmisten persoonallisuus pääsee usein esille myös vuorovaikutus tilanteissa ja niiden jäädessä pois voi oma identiteettikin olla hieman hukassa.

 

Psyykkisen toimintakyky heikkenee usein uupumuksen, stressin, ahdistuneisuuden tai esimerkiksi masennuksen seurauksena. Nämä usein johtavat myös siihen, ettei ihminen jaksa lähteä tapaamaan muita ihmisiä tai haluaa välttää sosiaalisia kontakteja. Liikunta vähenee, jos sosiaalisia kontakteja pyritään välttämään. Myös muu fyysinen aktiivisuus arjessa vähenee ihmisen psyykkisen toimintakyvyn vajeen seurauksena. Jos mieli on matalalla ja mikään ei oikein kiinnostaa, heijastuu se myös kognitiiviseen toimintakykyyn muistin ja esimerkiksi hahmottamisen vaikeutena.

 

Toimintakyvyn osa-alueita ei voi erottaa toisistaan. Toimintakyvyn osa-alueet vaikuttavat toisiinsa niin hyvässä kuin pahassakin. Vaikka jonkun toimintakyvyn vaje usein heijastuu myös muille osa-alueille, voi muilta osa-alueilta saada täytettyä jonkun vajeen osuutta. Esimerkiksi murtuneen käden kanssa voi mennä urheilujoukkueen mukaan treenaamaan, vaikka kaikki ei sujuisi ja silloin sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn osa-alueet korostuvat ja niillä pyritään paikkaamaan fyysisen toimintakyvyn vajavaisuutta.

 

 

 

 

Thl.fi. 2021. Mitä toimintakyky on?. Päivitetty 30.3.2021.

https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/mita-toimintakyky-on

Thl.fi. 2021. Mielenterveys. Mielenterveyden edistäminen. Päivitetty 22.3.2021.

https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen

UKK-instituutti. 2021. Arkiliikkuminen. Päivitetty 17.3.2021.

https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-ymparistot/arkiliikkuminen/

Työterveyslaitos. nd. Elintavat ja työhyvinvointi. Luettu 16.11.2021.

https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/terveyden-edistaminen-tyopaikalla/elintavat-ja-tyohyvinvointi/

Poutiainen. E. 2018. Johdanto erityyppisiin arviointimenetelmiin ja niiden käyttöalaan psyykkisen toimintakyvyn arvioinnissa. Kuntoutussäätiö.

https://kuntoutussaatio.fi/assets/files/2018/06/Poutiainen_Johdanto_arviointi_-KP18.pdf

Sosped.fi. n.d. Sosiaalinen toimintakyky. Mitä on sosiaalinen toimintakyky?. Luettu 18.11.2021

https://sosped.fi/toiminta/toimintakyky/

Koskinen. S, Lundqvist. A & Ristiluoma. N. 2011. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf

Thl.fi. 2017. Käsityksiä sosiaalisesta toimintakyvystä. Päivitetty 17.2.2017.

https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/sosku/sosiaalinen-kuntoutus/kuntakysely/sosiaalinen-toimintakyky

 

Kommentoi