Tampere
20 May, Monday
14° C

Proakatemian esseepankki

Tiimityön ABC



Kirjoittanut: Ella Kantola - tiimistä Hurmos.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Onnistu tiimityössä - Tiimin jäsenen kirja
Jari Salminen
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Tiimityön ABC

Johdanto

Mitä on hyvä tiimityö, entä millainen on hyvä tiimin jäsen? Näiden asioiden parissa ovat pyörineet ajatukset niin henkilökohtaisella tasolla, kuin myös uuden tiimin kesken. Meidän tiimi pyrkii huipputiimiksi, joten jokainen on aloittanut tämän matkan lukemalla tiimityöstä ja sen kehittämisestä. ‘’Onnistu tiimityössä-tiimin jäsenen kirja’’ avaa heti ensimmäisellä sivullaan, mitä tiimityö tarkoittaa. ”tiimillä tarkoitetaan sellaista työyhteisöä, jotka ovat sitoutuneet toimimaan yhdessä jonkin päämäärän saavuttamiseksi”. (Salminen 2017, s.21.)

Koen olevani etuoikeutettu, sillä olen saanut urheilun saralla, joukkueen jäsenenä kokea tämän. Proakatemia on kuitenkin jo lyhyen ajan sisällä ehtinyt opettaa, että en ehkä sittenkään tiedä tiimityöstä niin paljoa kuin ajattelin. Tehtävä tämän kirjan lukemisesta tulikin kuin tilauksesta, joten kurkistetaanpa sen syövereihin sekä omien ajatusten mysteereihin.

Oletteko tiimi, vai pelkästään hyvä porukka?

Johdannossa mainitsin lainauksen jossa kerrotaan mitä tiimillä tarkoitetaan. Yhteisellä päämäärällä, sitoutuneisuudella sekä tiimin arvojen noudattamisella saavutetaan tavoitteet. Tiimin tavoitteena on, että kaikki sen jäsenet onnistuvat kun taas esimiesvetoisessa työympäristössä usein keskitytään ja kannustetaan hyviin yksilösuorituksiin. ‘’Onnistu tiimityössä’’ kirjassa mainitaan, että toimiva tiimi on yleensä alle kymmenen henkilöä. Tämän lukiessani naurahdin hiljaa mielessäni, miettien meidän 22 hengen Hurmos tiimiä. Luonnollisesti mitä enemmän on ihmisiä, sitä enemmän on myös mielipiteitä. Meidän tiimiin mahtuu paljon erilaisia persoonia, jotka täydentävät mahtavasti toisiaan, mutta myös vahvemmat persoonat vievät hiljaisemmilta äänen. ‘’Tiimi pystyy parhaimmillaan tekemään parempia ratkaisuja kuin kukaan sen jäsenistä yksin’’. (Salminen 2017, s.27.) Tämä vaatii kuitenkin sen, että kyseessä todella on tiimi, eikä pelkästään hyvä porukka.

Tiimiäly

Kyseessä ei ole älykkyys, jota jokainen ajattelee sanan kuullessaan. Älykkyys, joka sisältää yksilötasolla oppimisen, ongelman ratkaisun, abstraktin ajattelun sekä päättelykyvyn. Tiimiäly on jäsenten osaamisten ja erilaisten kokemusten hyödyntämistä. Näillä eväillä yhdessä ratkotaan ja hahmotetaan erilaisia ongelmia. Tiimiäly ei siis muodostu pelkistä huippuälykkäistä jäsenistä, vaan tiimin tulee sisältää yhteistyökykyisiä jäseniä joilta jokaiselta löytyy omat vahvuutensa. Myös empatia nostaa päätään tiimiälyssä. Tiimi, jossa ei osata havainnoida toisten tunteita tai tunnistaa omiaan, ei luultavasti myöskään sisällä tasapuolisia keskusteluita sekä arvostusta muiden mielipiteitä kohtaan. Tämähän ei kuulosta tiimiltä jonka jäseneksi haluaisi kuulua. Jokainen haluaa tulla kuulluksi ja kokea arvostusta. Hyvällä tiimiälyllä tämä toteutuu ja matka kohti yhteisiä tavoitteita voi jatkua.

Koska tietää kuuluvansa huipputiimiin?

Mahtavia tuloksia työn saralla, hymyn leviäminen kasvoille maanantai aamun koittaessa vai hauskat taukohuone hetket. Nämä ovat asiat jotka itselle pompahtavat mieleen kun aihetta kevyesti sivuaa. Kaikki kolme edellä mainittua asiaa ovat pelkkä pintaraapaisu ja niin sanotusti jäävuoren huippu. Jotta loisteliaita tuloksia ja unohtumattomia hetkiä tiimin kanssa pääsee kokemaan, täytyy työ aloittaa yhteisien päämäärien selvittämiseksi ja päättämiseksi. Kun vastaus tähän tärkeään kysymykseen on selvinnyt, on aika miettiä kuinka yhteiseen tavoitteeseen pääsee.

Tiimin jäsenten tulee sitoutua pelisääntöihin ja yhteisiin arvoihin sekä kantaa oma kortensa kekoon. Hyvä yhteishenki on luonnollisesti tärkeä asia ja auttaa tiimin jäseniä muillakin osa-alueilla kuin hauskoilla kahvihuone hetkillä. Kun tiimi omaa hyvän yhteishengen, on helpompi lähteä kokoamaan jäsenten välistä luottamusta joka puolestaan mahdollistaa avoimen sekä rehellisen palautteen. Tiimin jäsenten tulee antaa palautetta niin kehittävässä kuin kehuvassakin muodossa. Tasa-arvo kuuluu olennaisesti huipputiimin ominaisuuksiin. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi, arvostetuksi mutta myös tiimin jäsenten panoksen tulee olla yhdenvertainen. Jos on päässyt hyviin tuloksiin ja tiimin jäsenet ovat tyytyväisiä niin kannattaa varmasti jatkaa samalla kaavalla eikä ainakaan tehdä muutoksia, eikö? Näin kärjistetysti vastattuna: Tyytyväinen ihminen on kehityksen jarru. Kehityshalu parantaa toimintaa, kun tiimiä kehitetään systemaattisesti. Tiimin jäsenten tulee huolehtia omasta oppimisestaan ja tukea tiimin oppimista jakamalla tietoa ja pyrkimällä ottamaan muiden tiimiläisten oppeja vastaan. Huipputiimi koostuu erilaisista yksilöistä ja tämä on suuri rikkaus, joka auttaa tiimiä luomaan parempia ratkaisuja ja suoriutumaan tehokkaammin. Kun huomaat tiimisi noudattavan edellä mainittuja asioita, saatat olla osana huipputiimiä, tai ainakin hyvää vauhtia muodostamassa sellaista.

Vaihe vaiheelta

Tiimiksi, saatikaan huipputiimiksi ei tulla yhdessä yössä.

Ensimmäisenä on luvassa perustamisvaihe, jossa joukko tulevan tiimin jäseniä lyöttäytyy yhteen yhteisten tavoitteiden sekä päämäärien saavuttamiseksi. Prosessi aloitetaan tiimitoiminnan opettelelulla, joka sisältää tutustumisen muihin tiimin jäseniin ja heidän vahvuuksiinsa, löytämiseen omaan paikkansa tiimissä sekä selvittää ja tutkia tiimin yhteisiä päämääriä. Perustamisvaiheessa tiimi on riippuvainen valmentajasta, jolla on todennäköisesti selkeämpi kuva tiimin tavoitteista sekä tuntemus sen jäsenistä.

Myrskyvaiheessa tiimin jäsenet opettelevat tuntemaan toisiaan entistä paremmin. Tämä vaihe sisältää mahdollisia voimakkaita erimielisyyksiä tavoitteista ja keinoista joilla niihin päästään. Mikäli tässä vaiheessa ei ole vielä tiimin jäsenten välille syntynyt syvällistä luottamusta, on vuorovaikutusongelmat sekä konfliktit todennäköisesti nurkan takana. Myrskyvaihe terminä ei kuulosta kutsuvalta, mutta se on merkityksellinen vaihe matkalla huipputiimiksi. Vaihe vahvistaa yhteistyötaitoja joiden toimivuus on olennainen osa, jotta pystyy siirtymään seuraavaan kehitysvaiheeseen.

Oppimisvaihe on tiimin kehittymiselle oikea lisämoottori. Tiimin yhteinen käsitys tavoitteista on alkanut selkeytyä ja erilaiset näkemykset ovat muuttuneet vahvuudeksi. Tiimin jäsenet ovat saaneet ymmärryksen siitä, että yhteistyö on hyvän tiimitoiminnan salaisuus.

Suoritusvaiheessa oleva tiimi on jo hyvin toimiva, hyviä tuloksia tuova, mutta ei kuitenkaan vielä huipputiimi. Tiimin jäsenet ovat sitoutuneita ja tekevät töitä yhteisen päämärän hyväksi. Suoritusvaiheesta seuraava askel olisi huipputiimi, mutta kaikki eivät tätä saavuta toimintaympäristön, tiheiden muutosten tai liiketoiminnan tavoitteiden vuoksi.

Huipputiimi. Se jota kohti meidän Hurmos pyrkii menemään. Tiimillä on korkea suoritustaso ja se toimii aidolla yhteistyöllä. Jokainen tiimin jäsen arvioi menestymistään koko tiimin onnistumisien ja saavutuksien avulla. Huipputiimissä pystyy tuomaan esille omat mielipiteensä, vaikka ne eroavaisivatkin muiden aatteista. Tiimi kykenee ottamaan huomioon erilaisia näkökulmia ja näin ollen pystytään tekemään parempia päätöksiä.

Mitä ominaisuuksia toivoa tiimin jäseniltä?

‘’Onnistu tiimityössä’’ Kirja on listannut tärkeitä ominaisuuksia joista tunnistaa hyvän tiimin jäsenen:

  1. On rehellinen ja avoin

2. On luotettava ja hoitaa tehtävänsä laadukkaasti

3. On reilu

4. Täydentää muiden tiimin jäsenten osaamista

5. Omaa hyvät vuorovaikutustaidot

6. Hyvä tiimin jäsen on aktiivinen tiedon hankkija

7. Viljelee positiivista ‘’onnistuu’’ asennetta

8. Vaikuttaa muihin tiimin jäseniin esimerkin voimalla

9. Asettaa tiimin etusijalle

10. Sitoutuu tiimin toimintaan ja kehittämiseen

11. Pitää muita tiimin jäseniä vastuunalaisina tiimin menestyksessä

12. On nöyrä, mutta ei nöyristele

13. On kärsivällinen ja kestää vastoinkäymisiä

14. Osaa ratkaista ristiriitoja rakentavasti

15. Ei syytä muita omista vaikeuksistaan

16. Tukee muiden tiimin jäsenten ajatuksia ja ideoita

17. Jakaa omaa osaamistaan ja omia verkostojaan avoimesti

18. Hallitsee suunnitelmallisen toimintatavan ja osaa käyttää työkalujaan tehokkaasti

Täytyy olla melkoinen mestari, jotta kaikki yllämainitut vaatimukset täyttäisi, mutta jokaisen tulisi kuitenkin pyrkiä näitä kohti ja kehittää itseään paremmaksi tiimin jäseneksi. ‘’Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille’’. (Salminen 2017, 86-87.)

Jokainen on oman onnensa seppä

Viimeisin väliotsikkohan ei pidä täysin paikkaansa, mutta pistää kuitenkin miettimään. Kirjassa käsitellään itsensä johtamista sekä tavoitteiden saavuttamista. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa oman elämänsä kulkuun. Asenteella on suuri merkitys ja positiivisella sekä päättäväisellä ajattelutavalla voi päästä pitkälle. Kun asetat tavoitteita, itsellesi tai tiimillenne, tulisi miettiä mahdollisimman konkreettinen keino niiden saavuttamiseksi. Älä ajattele pelkästään tavoitetta, päämäärää, ajattele millainen matka sinun täytyy tehdä jotta pääset perille.

Pohdinta

Olenko itse hyvä tiimiläinen? Täytynee sanoa että kehitettävää on paljon ja matka on pitkä, mutta onnekseni pystyin samaistumaan myös hyvän tiimikaverin listauksesta löytyviin ominaisuuksiin. Jännityksellä odotan meidän tiimin kehittymistä ja sitä, tunnistanko missä kehitysvaiheesa mennään. 22 hengen tiimiyrityksessä tulee varmasti käytyä kaikki vaiheet huolellisesti läpi ja mahdollisesti ottaa myös takapakkia. Mutta sieltähän noustaan entistä viisaampina ja vahvempina takaisin.

Lähteet

Salminen, J. 2017. Onnistu tiimityössä-tiimin jäsenen kirja. Helsinki: J-IMPACT.

Kommentoi