Tampere
27 May, Monday
23° C

Proakatemian esseepankki

Terveysliikunta – edullinen sijoitus omaan terveyteen



Kirjoittanut: Roosa Kaakinen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Mitä terveysliikunta on?

Terveysliikunnalle ominaisia tunnuspiirteitä ovat säännöllisyys, kohtuukuormitus sekä jatkuvuus. Terveysliikunta tuottaa terveyshyötyjä, mutta ei lisää kovasta liikunnasta aiheutuvia mahdollisia riskejä terveydelle. Terveysliikunnalla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Se vahvistaa luustoa, helpottaa stressin hallintaa, alentaa kohonnutta kolesterolia, pienentää liikapainoa, alentaa kohonnutta verenpainetta, lisää energiankulutusta sekä parantaa heikentynyttä sokeriaineenvaihduntaa. Lisäksi se voi ehkäistä erilaisia sairauksia kuten sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 diabetesta sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Terveysliikunnan myönteiset vaikutukset alkavat jo liikunnan aikana ja säännöllisesti liikkumalla vaikutuksista tulee pysyviä.

 

Terveysliikuntasuositukset

Sanotaan, että ihmisen tulisi liikkua ja liikuttaa kehoaan monipuolisesti, koska liikunnalla on todettu olevan lukuisia terveysvaikutuksia. 18–64-vuotiaiden aikuisten liikuntasuosituksien mukaan reipasta liikuntaa suositellaan tehtäväksi 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Mikäli liikkumisen teho on rasittavaa, samat terveyshyödyt saa, kun liikkumisen määrä on 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Vähintään kaksi kertaa viikossa tulisi harjoittaa lihaskuntoa ja liikehallintaa. Voidaan sanoa liikunnan olevan reipasta, kun pystyy puhumaan hengästymisestä huolimatta. Tätä voi esimerkiksi olla sauvakävely, tanssi tai retkeily. Rasittavana liikuntana voidaan pitää liikuntaa, missä puhuminen on hankalaa hengästymisen takia. Liikuntamuoto voi tässä tilanteessa olla esimerkiksi juoksu, hiihto tai pallopelit.

Kuten yllä olevista aikuisten liikuntasuosituksista voidaan nähdä, voidaan jo viikkotasolla suhteellisen pienellä määrällä liikuntaa saavuttaa useita hyödyllisiä terveysvaikutuksia. Mikäli määrän jakaa esimerkiksi useammalle päivälle, tarkoittaa se, että jo puolituntia liikkumista viiden päivän aikana riittää täyttämään liikuntasuosituksen. Liikkumisen muotoja on lukuisia erilaisia, eivätkä ne välttämättä vaadi mitään välineistöä, rahan käyttöä tai erillistä tilaa. Esimerkiksi juoksulenkille tai retkeilemään lähimaastoon voi lähteä suoraan kotiovelta ilman sen kummempaa valmistautumista.

Tutkimuksien mukaan yli 18-vuotialla terveysliikuntasuositusten mukainen liikkuminen ei täyty, mutta vapaa-ajan liikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat kuitenkin lisääntymässä suomessa. Liikuntatottumukset ovat kullakin yksilöllisiä, ja siihen voivat vaikuttaa esimerkiksi sosioekonominen tausta tai perheolot. Yksilön kohdalla myös motivaatio, kokemukset liikkumisesta sekä sen merkityksellisyyden tunne vaikuttavat varmasti omalta osaltaan liikkumisen toteuttamiseen arjessa.

 

Mikä voisi kannustaa liikkumaan?

Liikkumisen voidaan ajatella olevan sijoitus omaan terveyteen siitä johtuvien terveysvaikutuksien myötä. Tärkeää tässä kuten monessa muussakin asiassa, olisi löytää merkitys tekemisen taustalle. Liikkumisen merkityksellisyyden tunnetta voivat lisätä esimerkiksi halu vaikuttaa omaan terveyteen, halu jaksaa työssä paremmin, halu jaksaa leikkiä lapsensa kanssa tai halu olla fyysisesti toimintakykyinen mahdollisimman pitkään ikääntyessä. Merkityksellisyyden tunne voi lisätä motivaatiota ja kiinnostusta liikkumista kohtaan. Tärkeää on myös se, että liikuntamuoto on itselle mieluinen sekä hyvät kokemukset liikkumisesta vahvistuisivat. Myönteiset kokemukset ja onnistumisen tunteet voivat myös ruokkia motivaatiota liikkumisen suhteen.

Liikkumaan ei tarvitse aina lähteä pelkästään treenimielessä. Liikkuminen arjessa voi tapahtua esimerkiksi ystävän kanssa pyöräretken muodossa, jolloin sitä ei välttämättä ajattele liikuntana, vaan yhteisenä aikana ystävän kanssa. Näin terveysliikuntaa tapahtuu ja liikuntasuositukset voivat täyttyä ikään kuin huomaamatta mukavan tekemisen lomassa. On muistettava se, että ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa liikkua. Yleisesti kaikki liikkuminen ja liikuskelu tekevät hyvää ihmisen terveydelle, kun passiivista paikallaan oloa saadaan tauotettua ja vähennettyä.

 

LÄHTEET

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Vapaa-ajan liikunta ja fyysinen aktiivisuus lisääntyvät Suomessa WHO:n tavoitteen mukaisesti. Luettu 10.10.2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138483/TUTI2019_30_Liikunta%20vapaa-ajalla%20WHO_tark_.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2020. Liikunnan harrastaminen Suomessa. 10.10.2022. https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/liikunta/liikunnan-harrastaminen-suomessa

UKK-instituutti. 2022. Aikuisten liikkumisen suositus. Luettu 15.10.2022. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus/

Terveyskirjasto. 2022. Terveysliikunta – kuntoa, terveyttä ja elämänlaatua. Luettu 15.10.2022. Terveysliikunta – kuntoa, terveyttä ja elämänlaatua – Terveyskirjasto

Kommentoi