Tampere
20 May, Monday
16° C

Proakatemian esseepankki

Tenniskyynärpää



Kirjoittanut: Laura Närjänen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Tenniskyynärpää

 

Onko sinulla ollut kyynärpään alueella toistuvasti kipuja? Tai ehkä olet nyt ensimmäisen kerran havahtunut inhottavaan kipuun kyynärpäässä. Käytät ehkä paljon tietokonetta, teet käsilläsi paljon töitä tai olet aloittanut juuri uuden harrastuksen. Kipu, joka paikantuu kyynärpään ulkosyrjään voi viitata niin sanottuun tenniskyynärpäähän. Kipu saattaa haitata työskentelyäsi tai rakasta harrastustasi. Onneksi tätä vaivaa pystytään hoitamaan yksinkertaisillakin keinoilla. Tenniskyynärpää ei tarkoita sitä, että olet pelannut niin paljon tennistä ja sen vuoksi kyynärpääsi on kipeä. Mitä se sitten tarkoittaa ja miten siitä pääsee eroon?

 

Mikä on tenniskyynärpää?

”Vaivan kuvasi ensimmäisenä saksalainen Runge vuonna 1873 nimittäen sitä ”kirjurin krampiksi”, sittemmin nimitys muuttui ”pesijättären kyynärpääksi”, kunnes vuonna 1882 se lopulta nimettiin tenniskyynärpääksi erään kirurgin nurmitenniksen pelaamiseen assosioituneen kyynärpääkivun vuoksi.” (Lähdeoja, T., Karjalainen, T.,Pääkkönen, M. & Salmela, M. 2017).

 

Kiputila on olkaluun lateraalisessa epikondylissa eli kyynärpään ulkosivulla. (Saarelma, O.  2020). Kyynärpään ulkosivusta lähtevät lihakset, jotka ojentavat sormia ja rannetta. Ranteen ojennuksella tarkoitetaan sitä liikesuuntaa, kun asetat kyynärvarren lepäämään pöydälle, kämmen pöytää vasten ja tästä asennosta nostat kämmenen pöydästä irti. Sormen ojennus tapahtuu samaan suuntaan eli “nostat” sormen pystyyn. Tenniskyynärpäästä puhuttaessa, kohdassa missä kipu tuntuu, on useita lihasten kiinnityskohtia. Näistä kolmen lihaksen yhteinen tehtävä on ojentaa rannetta ja yhden näistä tehtävä on ranteen ojennuksen lisäksi ojentaa sormia. Näiden kolmen ekstensori lihasten nimet ovat m. extensor carpi radialis brevis, m. extensor carpi ulnaris sekä m.extensor digitorum. (Hervonen, 2004).

 

Ranteen ja sormien extensori lihasten joutuessa liialliselle kuormitukselle, niiden jänteet ärsyyntyvät. Rannetta ja sormia extensoivia eli ojentavia lihaksia ovat edellä mainittujen lisäksi m. extensor carpi radialis longus.  Näistä m. extensor carpi radialis brevis on useasti eniten rasittunut. (Dillon, S. 2020). Pääoire on kipu ja se tuntuu epikondylin eli olkaluun sivunastan etudistaaliosassa, erityisesti käden ollessa suorassa ja sormia puristettaessa nyrkkiin, näin ollen puristusvoima voikin olla heikentynyt (Saarelma, O. 2020). Akuutissa vaiheessa voidaan havaita tulehdukseen viittaavia muutoksia, mutta tyypillisesti tila on tulehdukseton. Jänteessä voidaan huomata degeneratiivisia muutoksia, kuten järjestäytymättömiä kollageeniryppäitä, arpikudosta ja suurentunut määrä verisuonistoa. (Dillon, S. 2020.)

 

Kyynärnivelen alueella esiintyvän kivun vuoksi ei hakeuduta vastaanotolle niin usein kuin niska, olkapään tai ranteen alueen kivun vuoksi. Ylikuormituksesta johtuva kyynärpään kiputila voi johtaa työkyvyttömyyteen, joka useimmiten kestää noin 2 viikkoa ja joissakin tapauksissa kipu voi pitkittyä ja kroonistua. Kyynärnivelen ulkosyrjässä ilmenevä kipu, lateraalinen epikondylalgia, eli kansankielellä tunnettu tenniskyynärpää ilmenee noin. 1,1% aikuisväestöstä. Kirjallisuudesta ei tällä hetkellä löydy spesifiä vastausta siihen, mikä on paras hoitomuoto tai parhaat harjoitteet tähän vaivaan, mutta terapeuttisella harjoittelulla ja manuaalisella terapialla on todettu olevan vaikuttavuutta akuuteissa ja lyhytaikaisissa kiputiloissa. (Dilloin, S. 2020.)

 

Miten tenniskyynärpää todennetaan?

Tenniskyynärpäätä voi todentaa erilaisin testein, kuten puristustestillä. Tässä testissä asiakas puristaa esim. käsidynamometriä eli puristusvoimamittaria. Puristus voidaan tehdä myös muulla välineellä, kunhan kädessä on lähes maksimaalinen puristus. Puristustesti tehdään sekä kyynärnivel suorassa että koukussa. Testi on positiivinen, jos tulos on heikompi käsi suorana puristettaessa. Vastustettu ranteen ojennus tai etusormen ojennus usein provosoi kivun. Toinen testi eli Millsin testissä käsi on suorassa ja pienessä pronaatiossa eli sisäkierrossa. Testi suoritetaan maksimaalisella ranteen fleksiolla eli koukistus liikkeellä. Tämä liike voi myös provosoida kivun, joka yhdistetään usein tenniskyynärpäähän. (Vastamäki, M. 2016.)

 

Tenniksen pelaajien vaiva?

Tenniskyynärpää ilmaantuu usein toistuvasta rasituksesta, silloin kun ranne on huonossa asennossa. Joko jatkuva tai toistuva rasite voi lisätä kyynärnivelen kiputilaa. Yleisimmin tenniskyynärpää vaivaa esiintyy keski-ikäisillä naisilla eikä niinkään huippu-urheilijoilla tai tenniksenpelaajilla. Vaivaa voi ilmetä ranteen nostosta, eli esimerkiksi näyttöpäätetyöstä ja hiiren käsittelystä. Kipua voi ilmetä myös tenniksen peluussa rystylyönnillä, mikäli ranne tekee toistuvaa dorsifleksio eli ojennus liikettä. Jos ranne pysyy rystylyönnin aikana jämäkkänä, ei tenniskyynärpään pitäisi provosoitua. (Jansson, M. 2017; Saarelma, O. 2020.)

 

Mitkä tekijät vaikuttavat tenniskyynärpään ilmaantuvuuteen?

Tenniskyynärpään ilmaantuvuuteen voi vaikuttaa monet tekijät. Kaikille näyttöpäätetyötä tekeville tenniskyynärpää oireita ei välttämättä ilmaannu ja toisille tenniskyynärpään kiputilat ovat yleinen ja jatkuva vaiva. Verisuonisairaudet, sukupuoli sekä fyysinen aktiivisuus ovat merkittäviä tekijöitä tarkasteltaessa tenniskyynärpään aiheuttamaa kipua. Kyynärnivelen ja muutenkin elimistön verenkiertoon vaikuttavilla tekijöillä kuten tupakoinnilla ja diabeteksellä on todettu yhteys tenniskyynärpäässä ilmeneviin kiputiloihin. Suuret toistomäärät, jotka rasittavat kyynärvarren lihaksia, sekä näyttöpäätetyöskentely ovat tutkitusti suurimpia kivun aiheuttajia tenniskyynärpään ilmenemisessä. (Manjon, D. 2020.)

 

Miten tenniskyynärpäätä hoidetaan?

Suurin osa tenniskyynärpää kivuista paranee noin kolmen kuukauden aikana. Osalla kiputila voi kuitenkin pitkittyä jopa yli vuoden mittaiseksi. Akuutissa kivussa, eli äkillisesti alkaneessa kivussa kyynärpään tulee antaa rauhoittua. Mikäli kyynärpään lateraaliosassa on tulehdukseen viittavia merkkejä, tulee tulehduksen antaa ensin rauhoittua. (Peterson, M., Stephen, B., Eriksson, E. & Svärdsud, K. 2011.). Akuutissa vaiheessa tulee ensin keskittyä kivun minimoimiseen, liikeratojen säilyttämiseen sekä välttää kompensoivia liikeratoja. Kivun hellitettyä voidaan aloittaa progressiivinen voimaharjoittelu. (Dillon, S. 2020). Yli kolmen kuukauden kipu luokitellaan jo krooniseksi kivuksi, jolloin tulehdussolut eivät ole enää aktiivisina. Konservatiivinen hoito, levon ja tulehduskipulääkkeiden kanssa on todettu tenniskyynärpäähän vaikuttavaksi hoitomuodoiksi. Fysioterapialla on saatu myös hyviä tuloksia tenniskyynärpään hoidossa. (Peterson, M., Stephen, B., Eriksson, E. & Svärdsud, K. 2011.)

 

Fysioterapia

Tutkimustulokset tenniskyynärpään hoidossa ovat hieman ristiriitaisia. Joissain tutkimuksissa on osoitettu, että fysioterapialla on suuri vaikutus tenniskyynärpäätä hoidettaessa, kun taas osassa tutkimuksissa on tultu päätökseen, että kuntoutus fysioterapeuttisin menetelmin ei tuota sen parempaa lopputulemaa kuin se, että annetaan vaivan parantua itsellään. Tutkimukset osoittavat, että fysioterapialla päästään mahdollisesti nopeammin hyvään ja pitkäaikaiseen tulokseen kuin muilla keinoilla. (Lähdeoja, T., Karjalainen, T., Pääkkönen, M. & Salmela, M. 2017).

 

Fysioterapiassa tulee huomioida patofysiologiset muutokset eli mitä muutoksia kudostasolla on tapahtunut, onko vaiva akuutti vai kroonistunut sekä asiakkaan yksilölliset tarpeet. Venyttelystä sekä voimaharjoittelusta on havaittu olevan hyvä hoitovaste, varsinkin lyhyellä aikavälillä. Perusperiaate voimaharjoittelussa on, että jänteitä rasitetaan hieman alle kipurajan. (Dilloin, S. 2020). Keskustelua on herättänyt se, millainen voimaharjoittelun muoto on paras jännevammoja kuntouttaessa. Eksentrisen eli niin sanotusti jarruttavan sekä isometrisen, kansankielellä staattisen eli paikallaan olevan harjoittelun puolesta on liputettu paljon. Nämä lihastyötavat on todettu olevan esimerkiksi kivun hallinnan suhteen hyviä, mutta ovatko ne parempia kuntoutuksessa kuin konsentriset harjoitteet, siitä ei ole vahvaa näyttöä. (Husso, K. & Korjus, E.2020).

 

Fysioterapiassa tulee muistaa katsoa asiakasta kokonaisuutena. Fysioterapeuttisessa harjoittelussa tulee huomioida, mitkä muut kehon osat voivat vaikuttaa jonkin muun paikan kipeytymiseen, tässä tapauksessa kyynärpään. Kyynärnivelen oikeaoppiseen toimintaan vaikuttaa esimerkiksi hartiarenkaan stabiliteetti. Tenniskyynärpään kuntoutuksessa lavan aluetta stabiloivat harjoitteet ovat hyödyksi, erityisesti tulisi keskittyä harjoittamaan m. trapeziuksen alaosaa sekä m. serratus anterioria. Ilman hartiarenkaan hyvää hallintaa kyynärnivelen kuormitus kasvaa. (Dillonista. S.2020).

 

Keinoja kivun hallintaa

Nykyisen tutkimustiedon valossa injektio hoidoista eli kortisonin pistämisestä ei ole hyötyä pitkällä aikavälillä. Akuutissa vaiheessa kortisonista on apua kipuun mutta pitkällä aikavälillä siitä voi olla enemmänkin haittaa. Kortisoni-injektion saanneista n. 30% oirehtii uudestaan vuoden kuluttua, kun taas fysioterapiaa saanneista vain 8%. Kortisonin pistäminen lisää myös riskiä siitä, että vaivaa joudutaan myös hoitamaan kirurgisesti. (Lähdeoja, T., Karjalainen, T., Pääkkönen, M. & Salmela, M. 2017.).

 

Kipulääkkeiden ohella tenniskyynärpää kipua voidaan lievittää monin eri konstein. Tulehduskipulääkkeillä kuten myös kortisonipistoksilla kivun lievittäminen toimii akuutissa vaiheessa. Näiden lisäksi tenniskyynärpäätä voidaan hoitaa esimerkiksi ultraäänellä eli korkeataajuisella äänellä, joka joko sykkivänä tai jatkuvana lämmittää ihonalaisia kudoksia. Myös sähköhoidot eli TNS- hoidot, sekä akupunktio paikallisesti voivat auttaa tenniskyynärpää kivun hoidossa. Kaikilla näillä hoidoilla pyritään lisäämään aineenvaihduntaa kipu alueella, jolloin paranemisprosessi nopeutuu. Kotikonstein myös lämmön käyttäminen kipualueella, venytteleminen sekä poikittainen hieronta ja kipu alueen ympäriltä mobilisointi eli käsittely lisäävät aineenvaihduntaa vaurioituneella alueella. Aineenvaihdunnan myötä kollageenia muodostuu lisää ja sen järjestäytyminen kudoksissa nopeutuu. (Dillon, S. 2020).

 

Pohdinta

Tenniskyynärpää on monien suomalaisten vaiva, mutta onneksi se ei ole vaarallinen ja siihen on olemassa keinoja, millä siitä pääsee eroon. Tenniskyynärpää nimenä on harhaanjohtava, ja pääosin vaiva ilmeneekin kaikilla muilla paitsi huippu tenniksenpelaajilla. Vaiva on varmasti yleistynyt, kun näyttöpäätetyö on lisääntynyt. Korona-aika ja etätyö ovat tuoneet mukanaan heikomman ergonomian ja uskomme, että sen myötä myös lisääntyneet tenniskyynärpää oireet.

 

Uskomme, että tenniskyynärpää oireita pystyy myös ennaltaehkäisemään. Tähän keinoina käyttäisimme työskentelyergonomian parantamista, sekä samoja voimaharjoitteita kuin kuntoutuksessakin. Puristusvoima, sekä ranteen ojentajien voiman kehittäminen on tärkeässä roolissa tenniskyynärpään ennaltaehkäisyssä. Lavanhallinnan harjoittamisen avulla edistetään edullisia liikemalleja, joilla tuetaan koko yläraajan tasaista kuormitusta. Nämä auttavat myös tenniskyynärpään loitolla pitämisessä.

 

Mikäli sinulla on ollut tenniskyynärpäähän viittavia oireita, niin ei kannata hätääntyä. Ensimmäiseksi tunnista mistä kyynärpää kipeytyy ja pyri helpottamaan tätä kuormaa. Tämän jälkeen keskity kivun hallintaan ja lepoon. Voit kokeilla alueelle lämpöä, tai esimerkiksi poikittaishierontaa ja venyttelyä kipeän alueen ympärille. Muista myös tehdä voimaharjoitteita kivun sallimissa rajoissa, jotta jänne vahvistuu. Tarkkaile kipuasi harjoittelun jälkeen. Kipu ei saisi olla seuraavana päivänä voimakkaampaa kuin ennen harjoittelua. Jos oireet eivät ala helpottamaan ja kipu vaikeuttaa arkeasi, etkä tiedä mitä tekisit, niin ota rohkeasti yhteyttä fysioterapeuttiin, joka pystyy sinua auttamaan.

 

Kirjoittanut Laura Närjänen & Olga Penttinen

 

 

Lähteet:

 

Dilloin, Saara. 2020. Kyynärpään epikondylalgia. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Fysioterapian koulutusohjelma.Luettu 8.4.2021 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/345037/Dillon_Saara.pdf?sequence=2&isAllowed=y

 

Hervonen, Antti. 2004. Tuki – ja liikuntaelimistön anatomia. Kirjapaino Virtaset Oy. Tampere.

 

Husso, K. & Korjus, E.2020. Akillesjänteen tendinopatian fysioterapia. Terapeuttinen harjoittelu. Opinnäytetyö. Metropolian ammattikorkeakoulu. Fysioterapian koulutusohjelma. Luettu 8.4.2021 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/348154/Opinnäytetyö_Korjus_ja_Husso.pdf?sequence=2

 

Jansson, M. 2017. Tenniskyynärpää paranee useimmilta ilman hoitoja. Luettu 11.3.2021. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/uutiset/tenniskyynarpaa-paranee-useimmilta-ilman-hoitoja/?public=a45031e6464f67f90bd3fa5829f71f9f

 

Lähdeoja, Tuomas., Karjalainen, Teemu.,Pääkkönen, Markus. & Salmela, Mikko. 2017. Tenniskyynärpää – hoitamatta paras?. Lääkärilehti 40/2017. VSK 72.  Luettu 8.4.2021 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/298071/SLL402017_2235.pdf?sequence=1

 

Manjon, D. 2020. Tennis elbow pain patterns. Prescue Insight. Luettu 11.3.2020 https://static1.squarespace.com/static/5c5847ddda50d32f334f61bc/t/5f7af8eb08bd1c508b59a0c8/1601894644776/Pain_survey_article.pdf

 

Peterson, M., Stephen, B., Eriksson, E. & Svärdsud, K. 2011. A randomized controlled trial of exercise versus wait-list in chronic tennis elbow (lateral epicondylosis). Luettu 8.4.2021 https://www.tandfonline.com/doi/full/10.3109/03009734.2011.600476

 

Saarelma, Osmo. 2020. Tenniskyynärpää (epikondyliitti). Terveyskirjasto.Luettu 8.4.2021 https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00335

 

Vastamäki, M., Göransson, H., Havulinna, J., Kotkansalo, T., Nietosvaara, Y., Ryhänen, J., Vilkki, S., & Airas, L. 2016. Käsikirurgia. 2. uudistettu painos. Kandidaattikustannus Oy.

Kommentoi