Tampere
22 Jun, Saturday
16° C

Proakatemian esseepankki

Tekoäly osana yritystoimintaa: Mahdollisuudet ja haasteet, osa 2.



Kirjoittanut: Erika Niemi - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Kirjoittanut Tony Kalliala, Sade Elo ja Erika Niemi

 

Tekoäly osana yritystoimintaa: Mahdollisuudet ja haasteet, osa 2.

 

Tässä tekoäly osana yritystoimintaa- esseessä pureudumme paremmin siihen, että miten tekoälyä pystyy hyödyntämään liiketoiminnassa, mitä hyötyä ja haittaa siitä on ja mitä tekoäly oikeastaan saakaan tehdä.

 

 

Miten tekoälyä pystyy hyödyntämään liiketoiminnassa?

 

Liiketoiminnasta puhuttaessa tekoälyn käyttötarkoitukset liittyvät pitkälti tuottavuuden parantamiseen toiminnan tehostamisella ja ihmistyön korvaamisella älykkäiden ratkaisujen sekä itseohjautuvien prosessien avulla (Schleutker 2023).

 

Tekoälyn käyttö liiketoiminnassa on saanut laajaa huomiota tutkimuksessa ja keskusteluissa sen vaikutuksista työelämään ja ihmisen rooliin. On olennaista korjata joitakin yleisiä väärinkäsityksiä tekoälyn käytöstä.

 

Ensinnäkin on huomattava, että tekoäly ei korvaa ihmistä työelämässä, vaan pikemminkin tehostaa prosesseja. Ihmisen päätöksenteko ja ohjaus säilyvät edelleen keskeisinä osatekijöinä. Toiseksi, vaikka on spekuloitu ChatGPT:n käytöstä hakukoneena, on huomioitava, että sen ilmaisversio ei suoraan pääse internetin tietoihin. Kolmanneksi on ymmärrettävä, että tekoäly ei tuota välittömiä täydellisiä tuloksia, vaan sen kanssa työskentely on iteratiivista ja vaatii ohjausta (Muurinen 2024).

 

Tekoälyn käyttö liiketoiminnassa on monipuolista ja sen soveltamisen mahdollisuudet ovat laajat. Ensimmäinen askel tekoälyn hyödyntämisessä on ymmärtää sen käyttökohteita, jotka voivat ulottua ideoinnista ja suunnittelusta aina markkinatutkimukseen ja analyysiin. Vaikka monet rajoittavat tekoälyn käyttöä lähinnä tekstinmuokkaukseen, sen kyvyt ovat paljon monipuolisemmat. Tehokkaampi hahmottaminen erilaisiin työtehtäviin auttaa tunnistamaan tekoälyn käyttömahdollisuuksia liiketoiminnassa (Muurinen 2024).

 

Yksi keskeinen tapa hyödyntää tekoälyä liiketoiminnassa on asiakaskokemuksen parantaminen. Tekoäly voi analysoida asiakastietoja ja ennustaa käyttäytymistä, mikä mahdollistaa yksilöllisten ja kohdennettujen markkinointikampanjoiden luomisen. Lisäksi se voi automatisoida asiakaspalvelua, esimerkiksi chatbotteja hyödyntäen.

 

Toinen tapa on prosessien automatisointi ja optimointi. Tekoälyä voidaan käyttää kysynnän ennustamiseen ja varastonhallintaan, mikä parantaa tehokkuutta ja vähentää kustannuksia. Lisäksi se voi auttaa liiketoimintaprosessien virtaviivaistamisessa ja automatisoinnissa, vapauttaen työntekijöiden aikaa arvonluontiin.

 

Kolmas tapa on päätöksenteon tukeminen. Tekoäly voi analysoida monimutkaista tietoa ja tarjota arvokkaita oivalluksia päätöksenteon tueksi, esimerkiksi markkinatrendien ennustamisessa ja investointien optimoinnissa.

 

Vaikka tekoälystä puhutaan laajasti, sen aktiivinen hyödyntäminen työtehtävissä on vielä vähäistä. Ymmärrys tekoälyn käytöstä ja sen soveltamisesta liiketoiminnassa voi auttaa yrityksiä saavuttamaan kilpailuetua ja luomaan kestävää kasvua. Suositeltavaa on kokeilla ilmaisia työkaluja, kuten ChatGPT:tä tai Bing AI:ta eri käyttötarkoituksiin (Muurinen, 2024).

 

 

Tekoälyn haasteet liiketoiminnassa

 

Vaikka tekoälyn käytöllä liiketoiminnassa on lukuisia etuja, on elintärkeää tunnistaa sen mahdolliset haittapuolet ja haasteet. Alla esitellään joitakin näistä seikoista:

 

Kustannukset: Tekoälyn käyttöönotto voi olla merkittävän kallista. Se edellyttää investointeja sekä ohjelmistoihin että henkilöstön koulutukseen ja valmennukseen. Pienillä yrityksillä saattaa olla haasteita resurssien löytämisessä tekoälyn käyttöönottoa varten.

 

Datan laatu: Tekoäly tarvitsee korkealaatuista ja runsasta dataa toimiakseen tehokkaasti. Mikäli yrityksen käytössä oleva data on puutteellista tai epätarkkaa, se voi johtaa virheellisiin päätöksiin tai ennusteisiin.

 

Työpaikkojen muutos: Vaikka tekoäly voi tehostaa prosesseja ja vapauttaa työntekijöitä rutiinitehtävistä, se voi myös aiheuttaa muutoksia työpaikoissa ja jopa työpaikkojen menetyksiä tietyillä aloilla. Työntekijöiden on mahdollisesti opittava uusia taitoja tai siirryttävä uusiin rooleihin tekoälyn käytön myötä.

 

Eettiset kysymykset: Tekoälyn käyttöön liittyy usein eettisiä kysymyksiä, kuten yksityisyydensuoja ja syrjintä. Päätökset, jotka perustuvat tekoälyn tuottamaan dataan, voivat sisältää ennakkoluuloja tai vääristynyttä tietoa, mikä voi johtaa epäoikeudenmukaisiin lopputuloksiin.

 

Riippuvuus teknologiasta: Yritysten liiallinen riippuvuus tekoälystä saattaa johtaa siihen, että ne menettävät inhimillisen kosketuksen asiakkaisiinsa ja liiketoimintaprosesseihinsa. Inhimillisen intuition ja luovuuden roolia ei voida täysin korvata tekoälyllä.

 

Turvallisuusriskit: Tekoälyn käyttöönotto voi altistaa yrityksen uusille turvallisuusriskeille, kuten tietoturva- ja tietosuojariskeille. Tekoälyjärjestelmiin voi kohdistua hakkereiden hyökkäyksiä tai väärinkäyttöä, mikä voi johtaa tietovuotoihin tai muihin vakaviin ongelmiin.

 

Vaikka tekoälyn käytöllä on huonot puolensa, monia näistä haasteista voidaan hallita ja minimoida asianmukaisella suunnittelulla, koulutuksella ja valvonnalla. On olennaista, että yritykset tunnistavat nämä riskit ja pyrkivät löytämään tasapainon tekoälyn hyödyntämisen ja sen mahdollisten negatiivisten vaikutusten välillä. Lisäksi on tärkeää, että tekoälyn käyttöön liittyviä eettisiä näkökohtia arvioidaan ja käsitellään huolellisesti liiketoimintakäytäntöjä kehitettäessä (Muurinen 2024).

 

 

 

Tekoälyn tulevaisuus työelämässä ja organisaatioissa

 

Ylen artikkelissa todettiin, että tekoäly muuttaa maailmaa, mutta ei ole selvää millä tavalla. Oxfordin tutkijat Frey & Osborne ja MIT:n Brynjolfsson arvioivat, että 20-50 % työtehtävistä korvautuu tekoälyn, automaation ja robotiikan avulla 10-15 vuoden kuluessa. (Yle 2021).

 

Tekoäly ja robotiikka ovat jo korvanneet tehtaissa manuaalista ja rutiininomaista työtä, mutta niiden käyttömahdollisuudet laajenevat koko ajan. Tekoäly on tulossa nyt palvelualalle, jossa rutiininomaiset, selkeiden ohjeiden mukaisesti tapahtuvat tehtävät ovat helposti automatisoitavissa Tällaisia ovat tavanomainen asiakasneuvonta, ja esimerkiksi lainapäätökset, etuuskäsittely ja sijoitusneuvonta. Valintamyymälöissä on nykyään automaattikassoja ja entisestä kassamyyjästä onkin tullut kassanvalvoja. (Yle 2021).

Tulevaisuuden tekoälysovellukset saattavat korvata myös hyväpalkkaisten asiantuntija-ammattien – kuten juristien tai lääkärien – työtehtäviä: ne saattavat esimerkiksi diagnosoida sairauksia tai käydä läpi korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä. Lääkärin työn ydin voikin tulevaisuudessa olla diagnosoinnin sijaan potilaan kohtaamisessa.

Tekoäly tänä päivänä on kuitenkin kovin alkeellinen verrattuna ihmiseen. Tekoäly voidaan kouluttaa tunnistamaan kissa kuvista paremmin kuin ihminen, mutta sen kouluttaminen vaatii kymmeniä tuhansia valokuvia eli tekoälyn kyvyt perustuvat suureen harjoitusdatamassaan (Yle 2021).

Tulevaisuutta pohtiessa tulee puntaroida millaisia taitoja ja vahvuuksia ihmisillä on, joita tekoäly ei voi korvata sekä miten organisaatiot onnistuvat luomaan kulttuurin, jossa tekoäly ja ihmiset toimivat saumattomasti yhdessä. Joissain tehtävissä tekoäly voi olla parempi kuin ihminen, mutta toisissa tehtävissä ihminen on edelleen korvaamaton.

 

Esimerkiksi kielitaidon, ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja luovan ajattelun suhteen ihminen on edelleen ylivoimainen. Tekoäly voi toki auttaa esimerkiksi kääntämisessä ja vuorovaikutuksen tehostamisessa, mutta se ei korvaa ihmisen läsnäoloa ja taitoa tulkita monimutkaisia tilanteita. (Tekniikan ihme 2023).

 

Myös seuraavissa kohdissa on ihmisten taidot vielä selvästi tekoälyä edellä:

 

Luovuus ja innovatiivisuus: Ihmiset kykenevät luomaan uusia ideoita ja ratkaisuja, jotka ovat ainutlaatuisia ja luovia. Tämä on alue, jossa tekoälyllä on vielä rajoituksia.

 

Empatia ja ihmisten tunteminen: Ihmiset kykenevät ymmärtämään toisten tunteita ja tarpeita sekä luomaan syviä ja merkityksellisiä ihmissuhteita. Tekoälyllä ei ole tätä inhimillistä kykyä.

 

Monimutkaisen ongelmanratkaisun kyvyt: Ihmiset pystyvät käsittelemään monimutkaisia ja epäselviä tilanteita, joissa on useita vaihtoehtoja ja tekijöitä. He voivat ottaa huomioon monia eri näkökulmia ja tekijöitä ennen päätöksen tekemistä.

 

Etiikka ja moraali: Ihmisillä on kyky tehdä eettisiä päätöksiä ja ottaa vastuu teoistaan. Tekoälyllä ei ole omaa moraalia tai arvoja, ja se toimii vain ohjelmoitujen sääntöjen mukaan.

 

Vaikka tekoäly voi auttaa monissa tehtävissä, sen käyttöä ei tarvitse nähdä ihmisen ja tekoälyn välisenä kilpailuna. (Tekniikan ihme 2023.)

 

Tekoäly on jo muuttanut ja tulevaisuudessa tulee muuttamaan vielä laajemmin työpaikkojen kulttuureita. Ihmisen ja tekoälyn yhteistyö voi olla hyvin hedelmällistä, kun molemmat tuovat vahvuuksiaan esiin. (Tekniikan ihme 2023.) Uudenlaisen kulttuurin luomiseen löytyy monia keinoja:

 

Esimerkiksi terveydenhuollossa tekoäly voi auttaa diagnoosien tekemisessä ja tietojen analysoinnissa, mutta hoitohenkilökunnan läsnäolo ja vuorovaikutus potilaan kanssa on edelleen tärkeää. (Tekniikan ihme 2023)

 

Koulutus ja valmennus: Organisaatiot voivat tarjota työntekijöille koulutusta ja valmennusta tekoälyn käytössä ja sen ymmärtämisessä. Tämä auttaa työntekijöitä ymmärtämään tekoälyn roolin ja mahdollisuudet sekä integroimaan sen osaksi työprosesseja. Helsingin yliopisto ja Reaktor Oy julkaisivat ensimmäisen version verkkokurssin jo 14.5.2018. Sen ensimmäisenä tavoitteena oli kouluttaa yksi prosentti suomalaisista (n. 54 000 ihmistä) tekoälyn perusteisiin, joihin pureudutaan käytännöllisten esimerkkien kautta. (Yle 2021).

 

Yhteistyö: Organisaatiot voivat edistää yhteistyötä tekoälyn ja ihmisten välillä työtehtävissä. Tämä voi sisältää tekoälyn käytön opettamista ja oppimista sekä yhteistyötä tekoälyn kehittäjien ja käyttäjien välillä.

 

Etiikka ja läpinäkyvyys: Organisaatiot voivat luoda eettisen ja läpinäkyvän kulttuurin, jossa tekoälyn käyttöön liittyvät päätökset ja käytännöt ovat avoimia ja ymmärrettäviä kaikille työntekijöille. Tämä auttaa edistämään luottamusta ja hyväksyntää tekoälyn käyttöä kohtaan.

 

Monimuotoisuus: Organisaatiot voivat edistää monimuotoisuutta ja monipuolisuutta työvoimassaan, mikä voi auttaa luomaan erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja tekoälyn käytössä. Tämä voi johtaa innovatiivisempiin ja tehokkaampiin ratkaisuihin.

 

Ihmisten ja tekoälyn välinen yhteistyö voi olla voimavara organisaatioille, kunhan luodaan oikeanlainen kulttuuri ja infrastruktuuri tukemaan tätä yhteistyötä.

 

Turvallisena nyrkkisääntönä työntekijöiden tai esimerkiksi opiskelijoiden ohjeistamiseen on seuraava ohje: Käytä tekoälyä apuna vain sellaisissa asioissa, joita voit sen avulla nopeuttaa, mutta kykenisit halutessasi hoitamaan itsekin. (Järvinen 2023, 134.)

 

 

Tekoälyn kehittyminen tulevaisuudessa

 

Tekoälyn potentiaali on valtava, ja sen kehittyminen kohti “superälyä” avaa ovia ennennäkemättömille mahdollisuuksille. Kuvittele tekoäly, joka ymmärtää monimutkaisia ongelmia, ennustaa tulevaisuutta ja ratkaisee ihmiskunnan suurimmat haasteet – se olisi kuin älykkyyden huipentuma. (Järvinen 2023, 305-308.)

 

Tämä kuitenkin tuo mukanaan eettisiä kysymyksiä ja huolenaiheita. Kun tekoäly saavuttaa korkean älykkyyden tason, miten voimme varmistaa sen vastuullisen käytön? Miten estämme sen väärinkäytön tai vahingollisen toiminnan? Voimme pohtia, miten tekoäly voi saavuttaa tällaisen älykkyyden ja mitä se tarkoittaa ihmiskunnalle kokonaisuudessaan. (Järvinen 2023, 311-314.)

 

On tärkeää, että keskustelemme avoimesti ja rakentavasti tekoälyn tulevaisuudesta. Vaikka sen mahdollisuudet ovat jännittäviä, meidän on myös oltava valppaina sen vaikutuksista yhteiskuntaan, työelämään ja yksilöiden elämään. Tekoäly ei ole vain teknologinen saavutus, vaan se on myös eettinen ja inhimillinen kysymys. (Järvinen 2023, 311-314.)

 

 

Sähköaivot: Tekoälyn rakenteet ovat kuin sähköaivoja. Se perustuu algoritmeihin, dataan ja laskentatehoon. Vaikka se voi suorittaa monimutkaisia tehtäviä, se ei kuitenkaan ole tietoinen eikä tunne. Voimme syventyä siihen, miten tekoäly “ajattelee” ja miten se eroaa ihmisen aivoista.

 

Älyä ilman empatiaa: Tekoäly voi olla älykäs, mutta se puuttuu inhimillisestä empatiasta. Se ei kykene ymmärtämään tunteita tai asettumaan toisen asemaan. Tämä voi olla sekä vahvuus että heikkous. Voimme pohtia, miten tekoäly voi toimia ilman empatiaa ja miten se vaikuttaa sen sovellusalueisiin.

 

Kiltti tekoäly: Eettinen tekoäly on tärkeä keskustelunaihe. Miten voimme varmistaa, että tekoäly toimii “kiltisti” ja palvelee ihmiskuntaa parhaalla mahdollisella tavalla? Tarvitsemme sääntöjä ja ohjeistuksia, jotta tekoäly ei aiheuta haittaa. Voimme myös pohtia, miten tekoäly voi olla eettisesti vastuullinen.

 

 

Tiedätkö missä kaikkialla törmäät tekoälyyn päivittäin?

 

Vaikka käytössäsi ei olisikaan ChatGPT:tä tai muita tekoälyohjelmia, törmäät tai käytät tiedostamattasi tekoälyä varmasti päivittäin. Kännykässä pyörii useampi tekoälyjärjestelmä vaikkapa kasvojen tai puheentunnistuksen merkeissä. Sairauksia seulotaan algoritmien avulla. Vakuutusta hakiessasi algoritmi profiloi sinut monelta kantilta ja arvioi saatko vakuutuksen vai et. (Yle 2021).

 

Somekanavissa tekoäly päättää, mitä ja kenen postauksia näemme. Verkkokaupat suosittelevat meille tuotteita ja suoratoistopalvelut katsottavaa tekoälyn perusteella.(Yle n.d.). Avatessasi Netflixin saat ehdotuksia sinulle sopivista ohjelmista > tekoäly on tehnyt huomioita, millaisia ohjelmia seuraat ja katsot eniten ja kerää dataa näistä.

 

Kirjoitat puhelimella viestiä ja puhelin ehdottaa seuraavaa sanaa > N-gram kielimalli.

 

Toki voit myös tietoisesti käyttää tekoälyä arjessasi helpottaaksesi arjen askareita.

 

Tekstigeneraattoreilta kuten ChatGPT:ltä voi pyytää ideoita vaikkapa pukeutumiseen, listaa viikon ruuista, suunnitelmaa sometuksista, vinkkejä opiskelemiseen ja pääsykokeisiin lukemiseen, pakkauslistaa inttiin tai matkasuunnitelmaa. Tekstigeneraattorilta saa ideoita ja ohjeita koulutehtäviin, työhakemuksiin, rakkauskirjeisiin, esseisiin, haastatteluihin, mihin vaan missä tarvitaan tekstiä. (Yle n.d.).

 

 

Pohdinta – Miten tekoäly saa toimia? 

 

Uudet teknologiat, robotit ja tekoälyt vaikuttavat ihmisiin. Ne voivat vaikuttaa ratkaisevasti tuntevien ja älykkäiden elävien olentojen hyvinvointiin. Miten ihminen kokee ja tuntee robotit ja tekoälyt? Siitä on tietoa Michael Laakasuon tutkimusryhmällä.

Kysymys on siis siitä, minkälainen robotin toiminta on moraalisesti hyväksyttävää ihmisen näkökulmasta? Onko pelkästään toiminnan seurauksilla merkitystä? Saako hoitorobotti pakkolääkitä vastahakoisen potilaan vai onko parempi, että ihminen tekee sen? Onko hyväksyttävämpää, että sinkku mies tai nainen ostaa seksiä ihmiseltä vai robotilta? Koska ihmisellä ei ole käsitteellistä kategoriaa tekoälyille, niin silloin eettiset ja moraaliset pohdiskelut tekoälyjen toiminnasta jäävät helposti vajavaisiksi. Robotilla ei moraalista koodia. (Yle 2020).

 

Supertekoälyyn liittyvät uhkakuvat, joissa tekoäly ottaa vallan ihmiskunnasta. (Yle 2021)

 

Tekoälystä puhuttaessa puhutaan ns. kapeasta, vahvasta ja supertekoälystä. Tämänhetkiset sovellukset ovat kaikki vielä kapeaa tekoälyä. Kapea tekoäly toimii rajoitetuissa tehtävissä, esimerkiksi jonkin sairauden diagnosoinnissa, mutta sillä ei ole tietoisuutta, tahtoa eikä ymmärrystä oman alansa ulkopuolelta.

Vahvalla tekoälyllä tarkoitetaan laajan ymmärryksen ja ihmisen kaltaisen tietoisuuden omaavaa tekoälyä. Rohkeimmissa visioissa puhutaan supertekoälystä, jolloin koneet ohittavat ihmisen kyvykkyyden kaikilla alueilla.

Supertekoälyyn liittyvät uhkakuvat, joissa tekoäly ottaa vallan ihmiskunnasta. Tällaiseen visioon uskovien mielestä laskentatehon kasvu johtaa väistämättä tekoälyn valtaan. Epäilijöiden mielestä muutos vaatii kuitenkin vielä laadullista hyppäystä tekoälyn kehityksessä, mahdollisesti yhdistettynä neurobiologian edistysaskeliin. (Yle 2021).

Ennen kuin kehitys on päässyt supertekoälyyn asti, tulee meidän pohtia kysymyksiä, jotka ovat käsillä nyt. Kuten olemme useaan otteeseen maininneet, tekoälyn käytössä herää myös eettisiä kysymyksiä, kuten esimerkiksi syrjinnän ja yksityisyydensuojan kysymykset. Tekoälyn käyttö voi johtaa syrjinnän lisääntymiseen, jos algoritmit suosivat tiettyjä ihmisryhmiä. Lisäksi tekoäly voi kerätä suuria määriä dataa ihmisten elämästä, mikä herättää kysymyksiä yksityisyydensuojasta ja datan turvallisuudesta. (Tekniikan ihme 2023).

 

Mielenkiintoista on pohtia tulevaisuuden varalta ja yritysten ottaessa yhä enemmän tekoälyä käyttöönsä, että miten tulevaisuudessa tekoälyn tekemät virheet ja kenties lainrikkomukset tullaan tulkitsemaan. Kuka on viime kädessä vastuussa, mikäli tekoälyn vuoksi tapahtuu suuronnettomuus tai muu katastrofi?

 

Entä miten tulevat sukupolvet, jotka tulevat kasvamaan rinnakkain tekoälyn kanssa oppivat tunnistamaan ja etsimään tietoa, milloin tekoäly on väärässä. Tuleeko tekoäly tulevaisuudessa sammuttamaan ihmisten oman päättelykyvyn ja addiktoimaan ihmiset omaan “tahtoonsa” kuten esimerkiksi some on tällä hetkellä tehnyt nuoremmille sukupolville?

 

LÄHTEET

 

Järvinen, P. 2023. Tekoäly ja Minä. Tammi. Helsinki.

 

Microsoft Copilot

 

Muurinen, J. 2024. Tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa, askeleet alkuun. Blogi. Viitattu 15.4.2024. https://heko.fi/tekoalyn-hyodyntaminen-liiketoiminnassa-askeleet-alkuun/

 

Ruslan, Q. 2023. Medium. What is Strong AI and Weak AI. Viitattu 14.4.2023.

<https://medium.com/@qzgufran/what-is-strong-ai-and-weak-ai-fb39b8e43adf>

 

Schleutker, K. & Lehtonen, L 2023. Tekoäly – hyötyä vai ajanhukkaa? Talk-verkkolehti, Yrittäjyys / Entrepreneurhip 15.6.2023.

Tekniikan Ihme. 2023. Tekoälyn ihme ja korvaako se ihmisen. Viitattu 11.5.2024. https://tekniikanihme.fi/tekoalyn-tulevaisuus-ja-korvaako-se-ihmisen/

 

Yle. N.d. Älyä tekoälyä. Viitattu 11.5.2024. <https://yle.fi/a/74-20062296>

 

Yle. 2020. Miten robotti tai tekoäly saa toimia? Ihmisen persoonallisuus ja inhoherkkyys vaikuttavat.Viitattu 11.5.2024. <https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/04/28/miten-robotti-tai-tekoaly-saa-toimia-ihmisen-persoonallisuus-ja-inhoherkkyys>

 

 

Yle. 2021. Tekoäly muuttaa maailmaa. Viitattu 11.5.2024. <https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/04/tekoaly-muuttaa-maailman-pian-se-tekee-jopa-laakarin-ja-juristin-toita>

 

Kommentoi