Tampere
19 Jun, Wednesday
18° C

Proakatemian esseepankki

Tekoäly osana yritystoimintaa: Mahdollisuudet ja haasteet, osa 1.



Kirjoittanut: Erika Niemi - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Kirjoittanut Tony Kalliala, Sade Elo ja Erika Niemi

 

 

Tekoäly osana yritystoimintaa: Mahdollisuudet ja haasteet, osa 1.

 

Johdanto

 

Tekoäly valtaa kovaa vauhtia jalansijaa niin teknologiamaailmassa, kuin liiketoiminnassakin. Se muovaa hiljalleen tapaamme käyttää omia aivojamme työkontekstissa, etenkin tuottavan ja luovan työskentelyn osalta.

 

Mitä tekoäly oikeastaan tarkoittaa ja mitä yritysjohtajien olisi hyvä siitä tietää? Tekoäly on monimutkainen käsite, joka kattaa useita eri teknologioita ja sovelluksia. Se voi olla yhtä aikaa sekä pelottava että innostava, ja sen ymmärtäminen alkaa olla välttämätöntä nykypäivän liiketoimintaympäristöä ajatellen.

 

Kahdessa esseessä pureudumme tekoälyn perusteisiin ja sen vaikutuksiin liiketoiminnassa sekä ihmisten arjessa nykypäivänä. Käymme läpi niin mahdollisuuksia, haasteita kuin eettisiäkin näkökulmia, ja pohdimme, missä tekoäly on vahvimmillaan, mutta missä ihminen säilyttää edelleen ylivertaisuutensa. Tarkastelemme, kuinka tekoäly voi auttaa yrityksiä parantamaan tuottavuuttaan, innovoimaan uusia tuotteita ja palveluita, ja jopa muuttamaan koko toimialoja.

 

Lopuksi kurkistamme tekoälyn tulevaisuuteen. Miten se muokkaa liiketoimintaa tulevaisuudessa? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia se tuo mukanaan? Ja ennen kaikkea, selvitämme miten yritykset voivat hyödyntää tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia.

 

Ensimmäisessä esseessä tarkastelemme tekoälyn historiaa, kielimalleja sekä tekoälyn lajeja, pureudumme siis tekoälyyn syvemmin.

 

Toisessa esseessä vastaamme enemmän kysymyksiin tekoälyn tulevaisuudesta ja käytöstä.

 

Tekoälyn historiaa

 

Tekoälyn tutkimus sai alkunsa vuonna 1956 Dartmouthin yliopiston työpajassa, jossa tekoäly-termi sai syntynsä. Tämän jälkeen 1960-luvulla tehtiin runsaasti erilaisia tekoälykokeiluja, joista merkittävimpiä olivat erilaiset haku- ja suunnittelumenetelmät sekä pelit. Vaikka tietokoneiden rajallinen muisti ja heikko teho hankaloittivat tekoälyteknologian kehittämistä, sen kehitys kukoisti oman aikansa mittapuulla. (Järvinen 2023, 53.)

 

Tässä välissä on kokeilu tekoälyn kyvystä avustaa opiskelijaa esseen kirjoittamisessa.  Microsoft 365 Copilot -tekoälylle on promptattu eli ohjeistettu seuraavasti:

 

“Kirjoitamme tekoälyaiheista akateemista esseetä ja kirjoitan parhaillaan kappaletta, joka käsittelee tekoälyn kehityksen historiaa. Kirjoitin jo kappaleen alkuun siitä, miten se sai alkunsa Dartmouthin yliopistosta vuonna 1956 ja kehittyi kokeilujen kautta 1960-luvulla. Kirjoita kappale loppuun niin, että se käsittelee tekoälyn kehityksen pääkohdat 1970-luvun alusta nykypäivään.”

 

Copilotin vastaus prompteihin oli seuraavanlainen:

 

“Tekoälyn kehitys jatkui 1970-luvulla, jolloin tietokoneiden kapasiteetti ja laskentateho kasvoivat merkittävästi. Tämä mahdollisti monimutkaisempien algoritmien ja mallien kehittämisen. Eksperttijärjestelmät, jotka olivat tietokoneohjelmia, jotka matkivat ihmisen asiantuntijan päätöksentekokykyä tietyllä alalla, tulivat suosituiksi. Ne olivat ensimmäisiä kaupallisesti menestyviä tekoälysovelluksia.

 

1980-luvulla tekoäly sai lisää huomiota koneoppimisen myötä. Koneoppiminen on tekoälyn osa-alue, jossa tietokoneohjelmat parantavat suorituskykyään kokemuksen myötä. Tämä aikakausi näki myös neuroverkkojen nousun, jotka ovat matemaattisia malleja, jotka jäljittelevät ihmisaivojen toimintaa.

 

1990-luvulla ja 2000-luvun alussa tekoäly jatkoi kehittymistään ja laajenemistaan. Syväoppiminen, joka on monikerroksisten neuroverkkojen käyttöä, tuli suosituksi. Google, Facebook, ja muut teknologiayritykset alkoivat hyödyntää tekoälyä tuotteissaan ja palveluissaan.

 

Nykyään tekoäly on kaikkialla. Se on osa jokapäiväistä elämäämme, auttaa meitä tekemään päätöksiä, tunnistamaan kuvia, ymmärtämään puhetta ja paljon muuta. Tekoälyn tulevaisuus näyttää lupaavalta, kun kehitys jatkuu ja uusia sovelluksia löydetään jatkuvasti. Tekoäly on muuttanut maailmaa ja tulee jatkamaan sen muuttamista tulevaisuudessa.”

 

Copilotia pyydettiin tämän jälkeen antamaan lähteet katkelman taustalta lähdeluetteloon sopivassa muodossa, jonka myötä se antoi seuraavat:

 

  • Roser, M., Ritchie, H., & Ortiz-Ospina, E. (2023). The brief history of artificial intelligence: The world has changed fast – what might be next? Our World in Data. Saatavilla: https://ourworldindata.org/artificial-intelligence.
  • MIT Lincoln Laboratory. (2023). Artificial Intelligence: Short History, Present Developments, and … Saatavilla: https://www.ll.mit.edu/r-d/projects/artificial-intelligence.
  • Ritchie, H., & Roser, M. (2023). Artificial Intelligence – Our World in Data. Saatavilla: https://ourworldindata.org/artificial-intelligence.
  • Wikipedia contributors. (2023). Timeline of artificial intelligence. Wikipedia, The Free Encyclopedia. Saatavilla: https://en.wikipedia.org/wiki/Timeline_of_artificial_intelligence.
  • Harvard University. (2023). The History of Artificial Intelligence – Science in the News. Saatavilla: http://sitn.hms.harvard.edu/flash/2017/history-artificial-intelligence/

 

Copilotin antamat lähteet ovat tarkistettiin ja tiedot pitivät paikkaansa. Tämän lisäksi lähteet ovat varteenotettavia.

 

Tekoälystä yleisesti

 

Tekoäly (eng. Artificial Intelligence, AI) on yleistermi erilaisille eri ohjelmointitekniikoille, joilla pyritään jäljittelemään ihmiselle ominaisia kykyjä. Se ei varsinaisesti ole uusi keksintö, mutta 2000-luvulla syntyneet tekniset läpimurrot ovat avanneet sille paljon uusia hyödyllisiä käyttökohteita. Tästä yhtenä esimerkkinä markkinoinnin maailman käytänteitä ravistellut teknologia, jonka avulla digimainontaa on ollut mahdollista kohdentaa hämmästyttävänkin tarkasti ja yksilöidysti sen jälkeen, kun käyttäjä on hyväksynyt tietyt käyttöehdot. (Järvinen 2023, 48.)

 

Suursuosioon nousseen ChatGPT:n ja muiden tekoälysovellusten käytön lomassa, käyttäjästä saattaa helposti tuntua, että tekoäly oikeasti “ajattelisi”. Näin ei kuitenkaan ole. Tekoälyllä ei ole tietoisuutta, vaan se perustuu monimutkaisiin algoritmeihin ja tietokoneohjelmiin. Se voi analysoida suurta määrä erilaista tietoa, oppia kuvioita, tehdä päätöksiä ja suorittaa tehtäviä. Se ei kuitenkaan tee näitä asioita samalla tavalla kuin ihminen tekisi. Tietokoneen “äly” on lähinnä kykyä käsitellä, tallentaa, laskea ja muokata informaatiota ihmisaivoihin verrattuna moninkertaisella nopeudella. (Järvinen 2023, 50-51.)

 

 

Vahva ja heikko tekoäly / tekoälyn lajit

 

Tekoälyn lajit voidaan jakaa kahteen kategoriaan kyvykkyyksiensä mukaan. Ennen ChatGPT:n valtavirtaan nousua, suurimmalle osalle ihmisistä tuttuja olivat vain kapean tekoälyn sovellukset. Niistä hyvänä esimerkkinä on verkkosivustojen chatbotit, jotka ovat opetettu vastaamaan ainoastaan suorilla vastauksilla asiakkaiden yleisimmin esittämiin kysymyksiin.

Vahva tekoäly pystyy prosessoimaan tietoa itsenäisesti ja ratkaisemaan erilaisia ja haastaviakin ongelmia laajasti. (Schleutker, 2023.)

 

Heikko tekoäly ei pysty ratkomaan laajempaa lähestymistä vaativiin tehtäviin, mutta sen sijaan se kykenee hoitamaan ennalta määriteltyjä ja sille erikseen opetettuja asioita todella tehokkaasti. Tämän takia sen teknologiaa hyödynnetään usein virtuaalisena avustajana, kuten Applen Siri tai Googlen Alexa. Sitä käytetään paljon myös suoratoistopalvelujen tai some-markkinoinnin suositteluteknologiana sekä kielikäännöspalveluissa. (Ruslan, 2023.)

 

Vahvan tekoälyn tunnistaa siitä, että sillä pyritään jäljittelemään ihmisen kykyjä sekä kyvykkyyttä suoriutua vaativista tehtävistä jopa ihmistä paremmin. Tällainen tekoäly kykenee itsenäiseen ja jatkuvaan oppimiseen syötetyn tiedon pohjalta. Se on myös tilannetajuinen ja ymmärtää erilaisia konteksteja sekä osaa suhteuttaa aiemmin saamaansa tietoa tilanteen vaatimalla tavalla. Vahva tekoäly osaa parhaimmillaan ikään kuin astua lintuperspektiiviin tarkastelemaan tilannetta laajemmin. Myös luovuus on yksi sen monista piirteistä. Sen avulla voi tuottaa tekstin lisäksi esimerkiksi täysin uusia kuvia, videoita ja jopa musiikkia. (Ruslan, 2023.)

 

Vahvan tekoälyn sovellukset mullistavat parhaillaan suurien yhteisöjen toimintamalleja. Insinöörit integroivat tekoälyä robotiikkaan, jolloin roboteista voi tulla entistä tarkempia ja mukautuvampia tehtävissään. Lääketieteessä suuria terveystietomääriä voidaan analysoida paremmin kuin kukaan ihminen ikinä kykenisi. Tämä voi johtaa esimerkiksi parempiin ja tarkempiin diagnooseihin. Myös tutkijat hyödyntävät tekoälyä tutkimuksissaan ja se voi johtaa nopeampiin uusiin löydöksiin. (Ruslan, 2023.)

 

Muutaman viimeisen vuoden aikana vahvan tekoälyn sovellukset ovat yleistyneet nopeasti ja miltei jokainen maailman johtavista teknologiayhtiöistä kehittää omaa versiotaan. Laajan tekoälyn yleistyminen edustaa niin sanottua nopean muutoksen ilmiötä ja siksi tekoälysovelluksia kohtaan tunnetaan innostuksen lisäksi myös paljon pelkoa. Suurimmat huolenaiheet tekoälystä liittyvät sen potentiaaliseen kykyyn korvata työpaikkoja sekä pelosta, että sitä käytetään epäeettisesti tai pahoihin tarkoitusperiin (Schleutker, 2023).

 

 

Kielimallit

 

Kielimallit ovat keskeinen osa tekoälyä, erityisesti luonnollisen kielen käsittelyssä (NLP). Yksinkertaistetusti selitettynä kielimallit ovat matemaattisia rakenteita, jotka on suunniteltu ymmärtämään, tulkitsemaan ja tuottamaan ihmiskieltä. Ne oppivat kielen rakenteen ja säännöt suurista tekstiaineistoista, joita kutsutaan korpuksiksi. (Järvinen 2023, 117-119.)

 

Kielimallit voivat olla yksinkertaisia, kuten niin sanotut “n-gram-mallit”, jotka ennustavat seuraavaa sanaa perustuen edelliseen sanaan. Ne voivat myös olla monimutkaisempia, kuten transformer-pohjaiset mallit, jotka käyttävät mekanismeja, kuten huomioverkkoja, ymmärtämään lauseiden ja tekstien välisiä konteksteja. (Järvinen 2023, 117-121.)

 

Viime vuosina transformer-pohjaiset mallit, kuten GPT (Generative Pretrained Transformer) ja BERT (Bidirectional Encoder Representations from Transformers), ovat saavuttaneet huomattavia tuloksia monissa NLP-tehtävissä. Ne pystyvät ymmärtämään monimutkaisia kieliopillisia rakenteita, tunnistamaan sarkasmin ja jopa tuottamaan luonnollisen oloista tekstiä. Ne ovat nousseet ihmisten tietoisuuteen ChatGPT:n saaman huomion jälkeen. (Järvinen 2023, 120-125.)

 

On tärkeää huomata, että vaikka kielimallit ovat tehokkaita työkaluja, ne eivät ymmärrä kieltä, merkityksiä tai konsepteja samalla tavalla kuin ihmiset. Ne oppivat ennustamaan seuraavan sanan tai lauseen perustuen siihen, mitä ne ovat nähneet aikaisemmissa teksteissä tai muissa aineistoissa. Tämän takia ne voivat joskus tuottaa virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa, ja niiden käyttö vaatii huolellisuutta ja asiantuntemusta. (Järvinen 2023, 124-125.)

 

Tekoälyn tulevaisuus

 

Tekoälyn potentiaali on valtava, ja sen kehittyminen kohti “superälyä” avaa ovia ennennäkemättömille mahdollisuuksille. Tämä kuitenkin tuo mukanaan eettisiä kysymyksiä ja huolenaiheita. Kun tekoäly saavuttaa korkean älykkyyden tason, miten voimme varmistaa sen vastuullisen käytön? Miten estämme sen väärinkäytön tai vahingollisen toiminnan? Voimme pohtia, miten tekoäly voi saavuttaa tällaisen älykkyyden ja mitä se tarkoittaa ihmiskunnalle kokonaisuudessaan.

 

On tärkeää, että keskustelemme avoimesti ja rakentavasti tekoälyn tulevaisuudesta. Vaikka sen mahdollisuudet ovat jännittäviä, meidän on myös oltava valppaina sen vaikutuksista yhteiskuntaan, työelämään ja yksilöiden elämään. Tekoäly ei ole vain teknologinen saavutus, vaan se on myös eettinen ja inhimillinen kysymys. (Järvinen 2023, 311-314.)

 

Pohdinta:

 

Tekoäly tuntuu haastavalta ja pelottavalta ymmärtää, mutta sitten kun asiaa tarkemmin katsastelee, on se ollut osana arkeamme jo vuosikymmeniä ei niin kehittyneessä muodossa. Tietokoneet ja puhelimet ovat pieniä tekoäly”laatikoita”, mutta niiden käyttöä ei olla juurikaan pelätty, koska hyöty arkeen on ollut suuri.

Pelottavan näistä tekoäly”laatikoista” tekeekin sen, että emme varmasti osaa sanoa kuinka pitkälle niiden kehitys menee ja miten ne tulevaisuudessa tulevatkaan toimimaan.

 

Lähteet:

Järvinen, P. 2023. Tekoäly ja Minä. Tammi. Helsinki.

 

Microsoft Copilot

 

Muurinen, J. 2024. Tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa, askeleet alkuun. Blogi. Viitattu 15.4.2024. https://heko.fi/tekoalyn-hyodyntaminen-liiketoiminnassa-askeleet-alkuun/

 

Ruslan, Q. 2023. Medium. What is Strong AI and Weak AI. Viitattu 14.4.2023.

<https://medium.com/@qzgufran/what-is-strong-ai-and-weak-ai-fb39b8e43adf>

 

Schleutker, K. & Lehtonen, L 2023. Tekoäly – hyötyä vai ajanhukkaa? Talk-verkkolehti, Yrittäjyys / Entrepreneurhip 15.6.2023.

Tekniikan Ihme. 2023. Tekoälyn ihme ja korvaako se ihmisen. Viitattu 11.5.2024. https://tekniikanihme.fi/tekoalyn-tulevaisuus-ja-korvaako-se-ihmisen/

 

Yle. N.d. Älyä tekoälyä. Viitattu 11.5.2024. <https://yle.fi/a/74-20062296>

 

Yle. 2020. Miten robotti tai tekoäly saa toimia? Ihmisen persoonallisuus ja inhoherkkyys vaikuttavat.Viitattu 11.5.2024. <https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/04/28/miten-robotti-tai-tekoaly-saa-toimia-ihmisen-persoonallisuus-ja-inhoherkkyys>

 

 

Yle. 2021. Tekoäly muuttaa maailmaa. Viitattu 11.5.2024. <https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/04/tekoaly-muuttaa-maailman-pian-se-tekee-jopa-laakarin-ja-juristin-toita>

Kommentoi