Tampere
27 May, Monday
15° C

Proakatemian esseepankki

Tavoitteiden asettamista SMARTisti



Kirjoittanut: Anni Tapio - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Digimarkkinointi
Pulkka, K
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Olen huomannut, että toisen opiskeluvuoden teema on ollut selkeästi tavoitteellisuus: Se on näkynyt siten, että unelmista, olemassaolon tarkoituksesta sekä tekemisen merkityksellisyydestä ollaan keskusteltu niin tiimi- kuin yksilötasolla. Siellä missä ennen kuljettiin siellä mikä tuntuu kutakuinkin oikealta ja suhittiin tavoitteesta ja fiiliksestä toiseen, tarkastellaan nyt tekemistä ja sitoutumista analyyttisemmin pitkäjänteisemmällä aikavälillä. Niin projektit, tiimit kuin yksilötkin miettivät, miten toiminta näyttäytyy tulevaisuudessa ja mikä on kaiken tekemisen päämäärä.

Itse olen ollut varsinainen tavoitteiden asettelija ilman sen syvempää analyysia. Tavoitteiden asettaminen on pohja merkitykselliselle elämälle ja tunnistan itse hakeneeni olemassaolon tarkoitusta asettamalla tavoitteita – Purkamatta niitä kuitenkaan sen kummemmin osiin, saati seuraten niiden toteutumista. Proakatemialla olen alkanut miettiä tavoitteita syvemmin ja kuten aikaisemmin mainitsin, toisena vuonna tavoitteet ovat olleet selkeästi tapetilla. Tavoitteita on tarkasteltu erilaisten projektien, kuten Tuvan ja Sadonkorjuun (myyntipäivät) merkeissä, mavi-tiimin päällikkönä sekä rakkaassa tiimissäni Roima, jossa etsitään kiteytystä yhteiselle tarkoitukselle. Myös yksilötasolla olen pohtinut ajankäyttöäni sekä prioriteettejäni, sillä ensi vuonna me jo valmistumme. Mihin aika rientää?

Miksi tavoitteilla on väliä? Tiivistetysti: Tavoitteet ovat onnistumisen kivijalka ja ne luovat pohjan strategiselle työlle, jotta toiminta ohjautuu systemaattisesti eteenpäin ja tekemiselle löytyy punainen lanka. Sanallistettujen tavoitteiden tehtävä on kiteyttää ne strategiset etapit, joihin yksilö tai tiimi pyrkii. Lukemani Digimarkkinointi-kirja (2022) kuvaakin hyvin, että tavoitteiden asettaminen on strategista konkreettisten valintojen tekemistä ja prioriteettien määrittelyä. Ilman tavoitteita ei ole päämäärää ja ilman päämäärää tekemisellä ei ole syvempää tarkoitusta, saati toiminnan runkoa. (Karjaluoto, Lahtinen ym.  2022, 81) Tarkoituksen ja päämäärän puute tekee siis yksilön ja tiimin toimimisesta satunnaista arpapeliä, jolloin etenemisen ja kehityksen mittaaminen sekä seuranta on tehotonta.

Työkalu, jota käytetään etenkin markkinoinnin kentällä tavoitteiden kiteyttämiseksi ja toiminnan ohjaamiseksi on nimeltään SMART-kriteeristö, jota voi soveltaa hyvin muuhunkin toimintaan. Työkalun nimi SMART muodostuu sanoista specific, measurable, assignable, realistic & time related, ja sen avulla tavoitteet pystytään muotoilemaan abstraktista ajatuksesta mahdollisimman konkreettiseksi tavoitteeksi, jonka kaikki ymmärtävät samalla tavalla roolista riippumatta. (Karjaluoto, Lahtinen ym.  2022, 81, 84.)

SMART-kriteeristön mukaan tavoitteen on oltava tarkasti määritelty, Specific. Jotta tavoitteen eteen voidaan tehdä tarvittavia toimenpiteitä, on sen oltava tarpeeksi konkreettiseksi muotoiltu. (Karjaluoto, Lahtinen ym.  2022, 81-82) Tavoitteita muodostaessa on helppo sortua abstrakteihin ja hienoihin korulauseisiin, kuten ”Miljoonan euron tiimihenki” tai ”paljon liikevaihtoa”. Listatut tekijät kuulostavat aluksi mainioilta ja ennen kaikkea hyvältä kuulostavilta tavoitteilta, mutta niiden epämääräisyys tekee seuraavan askeleen ottamisesta lähes mahdotonta: Edellä mainitut tavoitteet voivat tarkoittaa hyvinkin erilaisia asioita eri ihmisille, mikä on tiimin operatiivisessa toiminnassa varsin ongelmallista. Tiimin näkökulmasta konkreettisemmat tavoitteet olisivat tässä tapauksessa ”Korkean tason psykologinen turvallisuus ja erinomainen tiimihenki” ja ”500 000€ liikevaihto vuoden 2024 loppuun mennessä”

Toinen kriteeristön osa, Measurable, kuvaa sitä, että tavoitteen on oltava mitattavissa eli sen tuloksia on mahdollista todentaa erilaisin menetelmin. Jos tavoite ei ole mitattavissa, se on enemmänkin kaukainen toive tai ideaali. SMART-kriteeristön ensimmäinen ja toinen osa, specific ja measurable, liittyvät toisiinsa vahvasti, sillä ilman tarkkaa määritelmää tavoitetta on vaikea mitata, ja ilman mittausta tavoitteen toteutumista ei voida todentaa, ts. todistaa. (Karjaluoto, Lahtinen ym.  2022, 82-83). Roiman tapauksessa tavoitteet asetettaisiin numeroiksi seuraavasti: Koko Roiman arvio tiimihengestä, psykologisesta turvallisuudesta ja sisäisestä motivaastiosta asettuu HR-kyselyssä asteikolle 9-10. 500 000€ Liikevaihto on jo itsessään numeraalinen ja konkreettinen tavoite, jonka seuraaminen tapahtuu liikevaihtoa tarkastelemalla.

SMART-kriteeristön kolmas osa Assignable kuvaa sitä, että tavoitteen toteutumiselle on määrätty vastuunkantaja. Tämä tarkoittaa sitä, että tavoitteelle on määrätty taho, joka vastaa sen toteutumisesta, mittaamisesta sekä muista olennaisista asioista, kuten peliliikkeistä. Tämä taho voi olla mikä vaan yksilöstä kokonaiseen tiimiin tai liiketoimintayksikköön (Karjaluoto, Lahtinen ym.  2022, 83). Jotta tavoitetta voidaan konkreettisesti toteuttaa ja sen tuomia tuloksia hyödyntää, on tärkeää, että jollain on langat käsissä. Ilman tavoitteen hallintaa, seurantaa ja selkeää vastuuroolia on olemassa riski, että tavoite jää määrittelyn jälkeen leijumaan tyhjän päälle. Ilmiö on mielenkiintoinen esim. Roiman ensimmäiseltä vuodelta, kun tavoitteita oli, mutta kukaan ei niihin syvemmin sitoutunut tai tiennyt, miten niitä seurataan. Roiman näkökulmasta vastuunkanto tarkoittaa sitä, että tavoitteelle on määrätty taho, joka seuraa tavoitteen toteutumista ja tarkkailee tekemisen kokonaiskuvaa tavoitteisiin peilaten. Tämä voi olla esimerkiksi hallitus tai BL, myös valmentaja Tirri.

Realistic tarkoittaa SMART-kriteeristössä sitä, että tavoite on yrityksen liiketoimintaan nähden realistista, ja täten saavutettavissa sen aikaisilla resursseilla. (Karjaluoto, Lahtinen ym.  2022, 83-84) Vaikka yritystoiminnassa kannattaa olla haaveita ja pitkän aikavälin unelmia, tiimityön näkökulmasta on kuitenkin tärkeää että tavoite on realistisella aikajänteellä saavutettavissa välttyäksemme pettymyksiltä ja epärealististen odotusten paineilta. Roiman näkökulmasta tavoitteiden tulee olla saavutettavissa, sillä se motivoi, innostaa ja kannustaa tekemään töitä yhteisen päämäärän eteen. Hyvä esimerkki tästä oli viime syksyltä, kun asetimme epäonnistumisen jälkeen uuden liikevaihtotavoitteen, joka oli rakennettu ennusteen pohjalta. Pääsimme hienosti tavoitteeseen, ja opimme samalla suunnitelmallisuutta ja ennustamista. Realistiset tavoitteet ovat myös motivoivia, sillä todennäköisyys aika + resurssit on korkeampi, kuin taivaisiin tähtäävät epärealistiset haavenumerot.

Viidet ja viimeinen tavoitteiden asettamisen työkalun osa on Time-related, eli yksinkertaisuudessaan se, että tavoitteella on selkeä loppu, jolloin tavoitteeseen on päästy, eli ts. päivämäärä. Tavoitteen aikajänne määrittää tekemisen luonnetta: Jos 500 000€ liikevaihtotavoite olisi jo ensi syksynä 30.8., tulisi töitä painaa yötä päivää. Tässä tapauksessa tavoite on 1,5 v päästä, joka auttaa purkamaan suurempaa numeroa osiin pitkin laajempaa aikajännettä. Koen, että olemme tiiminä kehittyneet tavoitteiden asetannassa juurikin deadlinejen osalta, sillä ne antavat struktuuria tekemiseen. Ilman selkeää deadlinea tekeminen on kokemukseni mukaan vellomista ja päämäärätöntä, ilman suurempia odotuksia. Vai miltä kuulostaa seuraavat lauseet: ”Tavoitteeni on laskuttaa 4000€ kuukaudessa” vs. ”Tavoitteeni on laskuttaa 4000€ kuukaudessa kesän 2023 loppuun mennessä (30.8.)” Ylipäätään tavoitteen seuraaminen sekä mahdollisten muutosten tekeminen on helpompaa, jos jakaa suuremman tavoitteen pienempiin osiin. Näin esimerkiksi Roima pystyy syksyllä tekemään muutoksia, jos tuntuu, että määritetyistä numeraalisista tavoitteista jäädään jälkeen – Vähän kuin viime syksynä 2022.

Pohdinta

Päätimme viime syksynä Roiman mission ja vision sijaan keskittyä pelkästään tekemiseen, sillä yhteisen olemassaolon tarkoituksen määrittäminen osoittautui vaikeammaksi kuin mitä luulimme – Hieman vajaan 20 henkilön tiimiyrityksessä tavoitteita kun on useampia, jolloin yhteisen tavoitteen je olemassaolon tarkoituksen kiteyttäminen on yllättävän haastavaa. Roimalta löytyy arvot, missio ja visio, mutta niiden ympäripyöreys ja konkretian puute ovat tehneet niistä haastavat seurata, ja ne tarkoittavat jokaiselle vähän eri asioita. Huomenna suuntaamme mökkipajaan, jonka agendana on löytää Roiman yhteinen visio ja tavoitteet. Esseen opit on vietävissä siis pian käytäntöön, kun pääsemme tarkastelemaan, ovatko yhteiset tavoitteemme tarpeeksi SMARTisti määritelty?

Lähteet

Karjaluoto, M. Lahtinen, N. Mero, J. Pulkka, K. 2022. Digimarkkinointi. Alma Talent: Helsinki

Kommentoi