Tampere
21 May, Tuesday
5° C

Proakatemian esseepankki

Tavoitteellinen somemarkkinointi kasvun tukena



Kirjoittanut: Tuija Jaatinen - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 10 minuuttia.

Kirjoittanut Essi Puurunen, Jonna Leiniö ja Tuija Jaatinen 

Johdanto 

Erilaisten sosiaalisen median kanavien käyttö jatkaa kasvuaan ja uudenlaisia applikaatioita julkaistaan enemmän kuin koskaan. Sosiaalinen media eli some on jo osa lähes jokaisen päivittäistä elämää. Tämän vuoksi esimerkiksi yrittäjille some onkin erinomainen väylä markkinointiin, potentiaalisten asiakkaiden hankkimiseen, asiakaspalveluun sekä rekrytointiin. Monien erilaisten somekanavien avulla se on tänä päivänä helpompaa ja helpompaa. Haasteena saattaa olla ennemminkin tunnistaa oma kohderyhmä, kuin löytää se somesta. Somemarkkinoinnin avulla kuluttajat saavat tänä päivänä nopeasti ja helposti tietoa erilaisista palveluista ja tuotteista. (Keskisaari 2018.)  

Somen ollessa nykyisin kytköksissä lähes kaikkeen, halusimme tässä esseessä perehtyä siihen yrittäjän näkökulmasta. Kirjoitamme somen kehittymisestä tämän päivän markkina-alustaksi, jota yritykset voivat hyödyntää omassa toiminnassaan. Esseessä kertaamme, millaisia asioita tulisi ottaa huomioon, jotta somemarkkinointi vastaisi yrityksen tavoitteita sekä kuinka ja minkä pohjalta tavoitteita ylipäätään olisi hyvä luoda. Tavoitteiden määrittelyn jälkeen voidaan rakentaa yritykselle somestrategia, jota tarkennetaan somekalenterin avulla. Sisällöntuottamisen tuloksia seurataan ja niiden mukaan kehitetään toimintaa. Näistä lisää tässä esseessä! 

Some 

Some on tullut elämäämme pysyvästi ja muuttanut tapaamme kommunikoida ja pitää toisiimme yhteyttä, sillä noin 85 % suomalaisista käyttää somea jossakin määrin. Some luo yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä yhdistää ihmisiä paikkariippumattomasti. (Markkinointimaestro 2022.) Some on verkkoviestintäympäristö, jossa käyttäjällä on mahdollisuus olla niin tiedon vastaanottaja, aktiivinen viestijä kuin sisällöntuottajakin (Nieminen 2022). Somen erilaiset palvelut ovat syntyneet 2000-luvun puolivälin tienoilla, kuten LinkedIn (2003), Facebook (2004), YouTube (2005), Twitter (2006) ja Instagram (2010). Nämä palvelut ovat yksiä maailman käytetyimpiä tänä päivänä. Alkuun alustoilla ei ollut käytössä juuri lainkaan kaupallista sisältöä, vaan niiden ajateltiin palvelevan lähinnä ihmisten välistä kommunikointia, eikä kanavia mietitty liiketoiminnan tai markkinoinnin näkökulmasta. (Karjaluoto, Lahtinen, Mero ja Pulkka 2022, 22.) 

Somea alettiin hyödyntämään vuoden 2015 tienoilla enemmän myös yritysten näkökulmasta. Käyttäjien tekemät sisällöt, kuten videot, kuvat, tuotearvostelut, keskustelut sekä suosittelut ovat lisänneet netin sosiaalista luonnetta ja siten saaneet yritykset näkemään potentiaalin oman toiminnan kehittämiselle markkinoinnin kannalta. Kanavista alkoi muodostua enemmänkin mainosalustoja, joissa yritykset pyrkivät ohjaamaan käyttäjien luomien sisältöjen julkaisemista saaden positiivisia arvosteluja erilaisten kaupallisten yhteistöiden sekä vaikuttajamarkkinoinnin avulla. (Karjaluoto ym. 2022, 23.) Some on luonteva osa yrityksen viestintää digitaalisesti. Se on mahdollisuus jakaa tietoa ja osaamista sekä palvella asiakkaita verkossa. Verkossa on helppo keskustella ja vuorovaikuttaa niin asiakkaan kuin yrityksen näkökulmasta, sillä se on paikkariippumatonta. Yrityksille some on siis väline pitkäaikaisten asiakassuhteiden luomiseen, joka tietysti parantaa yrityksen myyntiä ja kannattavuutta pidemmällä aikavälillä. (Saarinen 2015.) Some tarjoaa mahdollisuuden kohdentaa sisältöä sekä puhutella erilaisia kohderyhmiä esimerkiksi iän, sukupuolen tai maantieteellisen alueen perusteella (Mattinen 2019, 118). Somea pystyy käyttämään kuka tahansa ja kuluttajilla onkin suuri rooli yhtälössä. Yritykset eivät pysty enää kontrolloimaan sitä, mitä ja miten heistä puhutaan. Erilaiset mokat ja töppäykset voivat levitä alta aikayksikön tuhansien ihmisten tietoisuuteen, kuten positiiviset onnistumiset myöskin. Somessa etenkin yritysten on oltava jatkuvasti reagointivalmiina. Vuorovaikutus, innovatiivisuus sekä erilaisuus ovat valttikortit somekentällä. (Rauhala & Vikström 2014, 206.) 

Heinäkuussa 2022 toteutetun tutkimuksen mukaan suomalaisten suosimia somekanavia ovat: YouTube, Facebook, Instagram, Twitter, Tiktok, Snapchat, Pinterest sekä LinkedIn. Tutkimuksen perusjoukko on 16–74-vuotiaat suomalaiset, jotka käyttävät palveluita vähintään kerran viikossa. (Markkinointimaestro 2022.) Näistä kannattaakin yrittäjän poimia sellaiset alustat, joista kokee tavoittavansa kohdeyleisönsä parhaiten. Näiden lisäksi yrittäjän kannattaa huomioida hakukoneet kuten Google ja Yahoo.  

Tuloksellinen somemarkkinointi  

Ennen markkinointi oli yksisuuntaista ja harvojen hallussa, sillä päätoimittajat, pomot ja yritysten mainosbudjetit määrittivät sen, mitä, kenelle ja miten viestitään. Rahalla sai äänen kuuluviin. Nykyisin kuka tahansa voi viestiä ja tuottaa sisältöä julkaisuillaan ja siksi huomiosta käydäänkin kovaa taistelua. (Rauhala & Vikström 2014, 205.) Markkinointia suunnitellessa on tärkeää määritellä konkreettiset tavoitteet sille, mitä markkinoinnilta halutaan. Kun tavoitteet on asetettu, voidaan suunnitella strategia, kuinka tavoitteisiin päästään. Strategialla tarkoitetaan pitkän aikavälin suunnitelmaa siitä, miten saavutetaan markkinoinnille asetetut tavoitteet. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii asiakkaan ymmärtämistä sekä erottautumista muista kilpailijoista. (Karjaluoto ym. 2022, 71–72.)  

On tärkeää tiedostaa, mikä kanava toimii parhaiten omaan toimintaan ja tavoitteisiin. Kanaviin on hyvä perehtyä muun muassa sen kannalta, mistä oma kohderyhmä löytyy sekä millaista sisältöä haluaa tuottaa. (Markkinointimaestro 2022.) Kun halutaan saavuttaa tuloksia, pelkästään sometilien olemassaolo ei riitä. Toimiva ja tuloksellinen markkinointi on monen tekijän summa. Säännöllisyys ja aktiivisuus on kaiken A ja O. Säännöllisyys ei tarkoita pelkästään jatkuvaa päivittelyä vaan pitää sisällään myös seuraajien ja asiakkaiden kommentteihin ja yksityisviesteihin vastaamista sekä tykkäyksiä ja monipuolisesti erilaisten ominaisuuksien hyödyntämistä. Epäaktiivisista sometileistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Hyvä vinkki on listata yrityksen käytössä olevat somekanavat, tarkastella sitä minkälaista sisältöä on jaettu ja kuinka tiheästi. Tämän avulla tullaan saamaan realistista kuvaa siitä, kuinka aktiivisia todellisuudessa on oltu. (Kuulu 2021, Primaq 2021.) Ennen digitaalisuutta ja somea markkinointiviestin vastaanottaja on ollut melko passiivinen. Some on tuonut uusia keinoja osallistaa yleisö vuoropuheluun ja luoda tarinoita yhdessä. Osallistaminen on hyppy tuntemattomaan, sillä ikinä ei tiedä, mitä yleisö aikoo sanoa. Yritykseltä vaaditaan kykyä reagoida ja kääntää asiat positiiviseksi. (Rauhala & Vikström 2014, 213.) 

Jotta somemarkkinoinnista saadaan kaikki mahdollinen hyöty irti, on sisällöllä suuri merkitys. Sisällön avulla kerrotaan, syvennetään ja konkretisoidaan seuraajalle, mitä yritys tarjoaa. Somemarkkinointi vaatii relevanttia sisältöä oikeassa kontekstissa sekä pidempiaikaista panostusta ja toistoa, jotta se pitää seuraajan otteessaan. (Mattinen 2019, 118–119.) Toisaalta taas nopeasti muuttuvassa, digitalisoituvassa maailmassa on helppo tehdä erilaisia, rohkeita kokeiluja markkinoinnin saralla, joiden tuloksia voidaan seurata datan pohjalta. Kokeilujen tulee kuitenkin olla strategian mukaisia, jottei markkinoinnista tule poukkoilevaa, joka puolestaan vaikuttaa asiakaskokemukseen ja brändimielikuvaan. (Karjaluoto ym. 2022, 71.) Kiinnostavaa tietoa ja sisältöä on nykyisin lukemattomasti saatavissa. Yrityksen tulee pystyä tarjoamaan koukuttavaa, hyödyllistä sekä kiinnostavaa sisältöä tavoittaakseen kohdeyleisönsä. (Rauhala & Vikström 2014, 205–206.) 

On vaikea määritellä täydellistä somen reseptiä, mutta ilman suunnitelmaa on vaikea luoda tuloksia. Somestrategian luominen on yksi tärkeimmistä tuloksellisen markkinoinnin tukipilareista. Some kasvaa kovaa vauhtia ja uusia kanavia tulee jatkuvasti lisää, strategia toimii kellukkeena sisältömeressä. (Reinikka 2017.) Läpinäkyvyys ja aktiivisuus on tärkeä osa tuloksellista markkinointia. Sisältöä saadaan tuotettua arkisista asioista, sillä viestintä tapahtuu ihmiseltä ihmiselle. Miten yritys toimii? Millaisia palveluja se tuottaa? Mitä tapahtuu tuotteen valmistumisen aikana? Somemateriaalia voi julkaista myös nopeatempoisesti tien päältä esimerkiksi tapahtumista, joista julkaisu on kannattavaa tehdä heti, parhaan hyödyn saamiseksi. 

On hyvä muistaa, ettei täydellisyyteen aina kannata pyrkiä, sillä kaikkia ei ole mahdollista miellyttää. Tärkeää on olla vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa ja kuunnella heitä. Millaiset julkaisut herättävät eniten kiinnostusta ja keskustelua? Julkaisuja suunnitellessa voi pohtia, mikä tuo asiakkaillesi lisäarvoa ja mikä heitä kiinnostaa. (Saarinen 2015.)   

Somestrategian luominen yritykselle 

Kun luodaan somestrategiaa, on tärkeä määrittää tavoitteet sille, mitä toiminnalta halutaan. Tavoitteena voi olla esimerkiksi seuraajamäärän lisääminen tai myynnin kasvattaminen. Tavoitteiden tulee olla toiminnan kannalta relevantteja, eikä niitä tule olla liikaa. On tärkeää, että tavoitteet kulkevat käsikädessä. Jos halutaan kasvattaa myyntiä, ei silloin kannata asettaa toiseksi tavoitteeksi markkinointikustannusten vähentämistä, sillä silloin myynnin kasvattaminen hankaloituu. Tavoitteita kannattaa asettaa kolmesta viiteen, jotta sisältö ei ole liian kapeakatseista sen keskittyen vain yhden asian toteutumiseen. Tavoitteet on hyvä asettaa tärkeysjärjestykseen. (Karjaluoto ym. 2022, 73.) 

Somestrategian on tarkoitus ohjata somessa tapahtuvaa toimintaa, jolloin se on suunnitelmallista ja karsii turhat pois. Somestrategian on hyvä kertoa toteuttajalleen ne toimintatavat ja tyylit, joita eri kanavissa suositellaan käytettävän. Suunnittelemalla toiminnan suuntaviivat etukäteen, voi säästää aikaa, vaivaa, rahaa sekä välttyä epäonnistumisilta. (Komulainen 2018.) Strategia antaa siis suuntaviivat sisällön tuottamiselle, joiden puitteissa voidaan tehdä erilaisia kokeiluja ja nopeitakin päätöksiä. On hyvä muistaa, että strategian yksityiskohdat voivat nykyisin vanhentua nopeastikin eri trendien myötä, joten on tärkeää olla muuntautumiskykyinen ja erottautua kilpailijoista. (Karjaluoto ym. 2022, 71–72.) Somestrategia estää ajautumasta identiteettikriisiin ja kadottamasta suuntaa silloin kun se joutuu kovaan tyrskyyn.  

SOME-podcastissa (2019) kerrotaan, miten tehdään yksinkertainen somestrategia. Johansson kertoo, että hän pitää strategiapäivän ja käy asioita läpi kaikkien niiden kanssa, jotka ovat somen kanssa tekemisissä. Tekijöillä on hyvä käsitys siitä, mitkä resurssit oikeasti ovat käytössä. Lisäksi selvitetään mitä halutaan tehdä, mitä on tehty ja millaisia tuloksia on saatu.  Ennen strategiapäivää selvitetään, mitkä kanavat ovat käytössä, mitä niissä tehdään ja mitä voisi vielä tehdä paremmin. Nykytilan selvityksen jälkeen pohditaan strategisesti tärkeitä kysymyksiä somen näkökulmasta.  

Neljä tärkeintä strategista pääkohtaa mukaillen SOME-podcast (2019): 

Tavoitteet 

  • Mitä halutaan saavuttaa? Kannattaa luoda konkreettisesti mitattavissa olevia tavoitteet, kuten tunnettuuden kasvattaminen tai myynnin lisääminen. Mitataan esimerkiksi seuraajien määrän kasvulla tai konversioprosentilla. 

Kohderyhmä 

  • Kenet halutaan tavoittaa? Eri palveluilla voi olla eri kohderyhmiä, jotka tulee ottaa huomioon somestrategiaa tehdessä. Kohderyhmille kannattaa myös luoda asiakasprofiilit. Kuka asiakas on? Minkä ikäinen hän on? Millainen hänen elämäntilanteensa on? Mitä hän harrastaa?

Ydinviesti 

  • Millainen yritys on? Mitä yritys haluaa viestiä? Tämä liittyy vahvasti siihen, millaista sisältöä tehdään. Minkälaisia videopäivityksiä? Millaisia kuvia?

Kanavat 

  • Missä meidän pitää olla? Mistä tavoitetaan oikea kohderyhmä? 

 

Tiivistetysti somestrategia helpoimmillaan tarkoittaa sitä, että selvitetään tavoitteet, kohderyhmä, ydinviesti ja kanavat (SOME-podcast 2019). Strategiset kysymykset helpottavat määrittelemään mahdollisimman konkreettiset tavoitteet. On tärkeää ymmärtää tekemisen ydin ennen sen suorittamista sekä pohtia sitä, mitä hyötyä organisaatollesi on somen käytöstä. Mitä muutoksia ja tuloksia ollaan lähdössä hakemaan? Myös konkretian hakeminen suoritettuun tai saavutettuun tulokseen. Miten määrittelemiesi tavoitteiden saavuttaminen on osoitettavissa, miten se näkyy ja miltä se tuntuu? (Seppälä 2016.) Markkinoinnin tavoitteiden muotoilemisessa voi hyödyntää SMART-työkalua. 

Markkinoinnin tavoitteiden muotoilu SMART-työkalun avulla 

SMART (Specific, Measurable, Assignable, Realistic, Time-related) -työkalun avulla voidaan muotoilla tavoite mahdollisimman konkreettiseksi, jotta sen toteuttaminen onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla, eikä tavoite jäisi abstraktiksi ihanteeksi. Ensimmäinen vaihe on määritellä tavoite tarkasti. Toiseksi tavoitteen tulee olla mitattava, jotta sen toteutumista voidaan seurata. Ensimmäinen ja toinen vaihe kulkevat tiukasti käsikädessä, sillä mittareiden valinta määrittää loppupeleissä sen, mitä tavoite tarkoittaa. Kun tavoite on mitattava, voidaan seurata, mitkä toimenpiteet vaikuttavat toteutumiseen positiivisesti ja mitkä negatiivisesti. Kolmanneksi tavoitteelle täytyy nimetä vastuunkantaja, joka toteuttaa ja seuraa tavoitteen toteutumista. Neljänneksi tavoite tulee asettaa realistiseksi, sillä on turha asettaa tavoitteita, joiden toteutuminen on mahdotonta. Muun muassa resurssi ja budjetti ovat asioita, joita tulee ottaa huomioon tavoitteen asettamisessa. Viimeiseksi tavoitteen tulee olla aikaan sidottu, eli millä aikavälillä tavoitteen tulee olla toteutunut. Aikaväli vaikuttaa oleellisesti siihen, millaista sisältöä luodaan. Jos halutaan tuloksia nopeasti, kannattaa silloin panostaa esimerkiksi erilaisiin tarjouskampanjoihin, jos taas aikaväli on pitkä, voidaan keskittyä vaikkapa brändinrakentamiseen ja asiakaskokemuksen kehittämiseen. SMART-työkalun avulla markkinoinnin tavoitteesta saadaan tarkasti määritelty, mitattava, vastuutettu, realistinen sekä aikaan sidottu, joka puolestaan auttaa hyvän strategian muodostamista. (Karjaluoto ym. 2022, 84–85.) 

Somekalenteri

Somekalenterilla tarkoitetaan yrityksen somesuunnitelmaa tulevista somejulkaisuista ja -päivityksistä. Somekalenterissa olennaisinta on, että tulevat julkaisut ja teemat, asiakastarinat ja tekstit ovat kaikkien tiedossa. Kalenteri voidaan tehdä jopa vuodeksi kerrallaan, mutta myös päivittää matkan varrella, mikäli todetaan tietyt asiat toimiviksi tai ei. Tärkeää kuitenkin on, että julkaisut suunnitellaan valmiiksi, sillä se helpottaa tekemistä. Kun aloittaa luomaan somekalenteria, on hyvä käyttää pohjana varsinaista kalenterivuotta. Tämä auttaa hahmottamaan tärkeitä tapahtumia, vuodenaikoja, juhlapyhiä, merkkipäiviä sekä lomia. Jos yritys käyttää esimerkiksi maksettua mainontaa on hyvä merkitä kalenteriin, milloin kampanjoidaan ja mitä. Kun tärkeät päivät on listattu jää yritykselle enemmän aikaa miettiä mitä kaikkea he haluavat suunnitella ja ideoida somemarkkinointiin toteutettavakasi. (Nieminen 2022.) 

Erilaisia postausideoita voivat olla esimerkiksi erilaiset kuvat tai videot tuotteista tai tapahtumista, asiakkaiden, työntekijöiden tai yhteistyökumppaneiden haastattelut, erilaiset juhlapyhien tervehdykset tai kiinnostavat ja hauskat yksityiskohtia yrityksestä, tuotteista tai työntekijöistä. Luovuudelle kannattaa antaa aikaa, siksi on tärkeää pistää somekalenteriin ylös myös paikka sille, milloin keksitään ja kerätä uusia ideoita. On hyvä pyrkiä postauksien kautta osallistamaan, auttamaan sekä viihdyttämään potentiaalisia asiakkaita. On hyvä tiedostaa, että esimerkiksi oman osaamisen tai erilaisten vinkkien jakaminen on paljon toimivampaa markkinointia kuin suora myyminen, joka saattaa jopa lähinnä ärsyttää. Ajatonta ja kiinnostavaa sisältöä jaetaan ja luetaan vielä pitkään julkaisun ajankohdasta riippumatta. (Nieminen 2022.) 

Verkossa on olemassa monia erilaisia somekalanteripohjia sekä ilmaisena, että maksullisena. Kalenteripohjan voi kuitenkin luoda esimerkiksi Exceliin tai Google Sheetsiin. Google Sheets on loistava työkalu, jos kalenteria hallinnoi useampi henkilö. Tällöin suunnittelu ja muokkaus onnistuvat vaivattomasti omalta työkoneelta. (Nieminen, 2022.) Myös julkaisuaikataulu kannattaa suunnitella etukäteen ja merkitä kalenteriin päivä tulevien julkaisujen ajastamiselle. Julkaisujen ajastamiseen on olemassa erilaisia välineitä, kuten Facebookin Creator Studio ja Later. Ajastaminen helpottaa arkea, sillä tällöin sisältö päivittyy, vaikka ei kyseisenä hetkenä pystyisi julkaisemaan. On kuitenkin todella tärkeää seurata kommentointia päivittäin olemassa olevissa kanavissa ja osallistua keskusteluun, jotta asiakkaat tietävät saavansa vastaukset kysymyksiinsä kuluvan vuorokauden sisällä. (Saarinen 2015.)  Kuten jo somestrategia kohdassa todettiin, somen pitää pohjautua yrityksen ydinviestiin. Tällä tavoin se tukee yrityksen visiota, strategiaa ja myyntiä. Somekalenterilla julkaisuihin voidaan tuoda laatua ja säännönmukaisuutta. Kannattaa pohtia, kuinka usein kussakin somekanavassa julkaistaan. (Heikkilä 2020.) 

Kari Nieminen (2022) on listannut blogitekstissään, mikä on somekalenteri? Somekalenterin hyödyt konkreettisesti.  

Tiivistys somekalenterin hyödyistä: 

  • Aikaa säästyy huomattavasti, kun julkaisut on kirjattu ainakin alustavasti valmiiksi. Tällöin ei vaadita joka viikkoista luovuuden harjoittamista julkaisujen suhteen.  
  • Aktiivisen somen pyörittämisestä tulee ketterää ja eri somekanaviin etukäteen suunniteltu sisältö pitää viestinnäntyylin ja sävyn yhtenäisenä. 
  • Vastuun jakautuminen helpottuu sekä valmis kalanteri on helppo jakaa eteenpäin. Tällöin yrityksessä kaikki pysyvät kartalla tulevista teemoista ja sisällöstä.  
  • On helpompaa muistaa sesongit ja eri merkkipäivät. Nämä saattavat olla erittäin merkittäviä yrityksen somemarkkinoinnissa. 

Tulosten mittaaminen ja hyödyntäminen 

Tulosten mittaamisella tarkoitetaan somessa tehtävien toimenpiteiden onnistumisen osoittamista luvuilla tai muilla konkreettisilla saavutuksilla (Koivisto 2015.) Nykyisin teknologia mahdollistaa tulosten mittaamisen helposti. Voimme mitata, kohdentaa ja personoida digitaalista markkinointia tarpeen mukaan. Markkinoinnin kannalta on tärkeää kerätä ja analysoida dataa asiakkaiden käyttäytymisestä sekä markkinoiden muuttumisesta. (Karjaluoto ym. 2022, 41, 43.) Ei ole kuitenkaan vain yhtä oikeaa tapaa mitata tuloksia, vaan käytettävät mittarit kannattaa valita tavoitteiden mukaan.  

Komulaisen (2018) mukaan erilaisia markkinoinnin mittareita ovat: 

  • Kuluttajakäyttäytyminen: sivujen katselukerrat, uniikit vierailijat, keskimääräinen vierailuaika sivulla, sähköpostiviestien avaukset, linkin klikkaukset, lataukset, saatujen liidilomakkeiden määrä 
  • Sitoutuminen: tykkääjien määrä, kommentit, session kesto, sivujen katselukerrat, seuraajien määrä, uutiskirjeen tilaajien määrä, RSS-syötteen tilaajien määrä 
  • Poistuminen: poistumisprosentti (Bounce rate), ­palaavien vierailijoiden määrä, uutiskirjeen peruutusten määrä 
  • Jakaminen: postauksesta tykkääminen, somejakojen määrä, sähköpostin lähettäminen eteenpäin 
  • Liidien hankkiminen: uusien liidien määrä, liidien kontaktointi, konversioprosentti 
  • Myynti: uusien asiakkaiden määrä, konversio, liikevaihdon määrä 
  • Kustannukset: sisällön tuottamiseen käytetty aika, tuotetun sisällön määrä, kustannus per tuotettu sisältö, sisällön jakelukustannukset

Kun tuloksia analysoidaan ja mitataan, on tärkeää huomioida, millaiset asiat toimivat ja mitkä eivät, jotta toimintaa voidaan kehittää sen mukaan. Ilman konkreettisia tavoitteita, tuloksia voida mitata kunnolla. Mittaamiseen on olemassa erilaisia työkaluja, kuten Facebookin ja Twitterin omat kävijäseuranta-analytiikkatyökalut, Instagramin oma analytiikkatyökalu sekä Google Analytics, jolla voidaan seurata, kuinka moni verkkosivuilla kävijä on päätynyt sivuille esimerkiksi Instagramin kautta. (Koivisto 2015.) 

Strategia on jo monesti noussut isoimmaksi tekijäksi, kun puhutaan somemarkkinoinnista. Markkinoinnissa käytettävien mittareiden tulisi perustua strategiaan, eikä pelkästään somekanavien mittareihin. Vaikka mittareiden valossa somemarkkinointi näyttäisi toimivan, mutta se ei auta yritystä saavuttamaan strategiassa määriteltyjä tavoitteita, onko markkinointi silloin ollut edes toimivaa? (Verkkoasema, 2018.)  

Pohdinta 

Some on osa jo lähes jokaisen päivittäistä arkielämää ja voidaan alkaa puhumaan sen pakollisuudesta olla osa myös yrityksen markkinointia ja viestintää. Some on erinomainen väylä ihmisten väliseen kanssa käymiseen ja eroaa perinteisestä joukkoviestinnästä sen muuntautumiskyvyllään. Käyttäjät eivät ole pelkästään viestin vastaanottajia vaan pystyvät kommentoimaan, jakamaan ja tutustumaan toisiinsa. Markkinoinnin kultainen sääntö: “Ole siellä missä kohderyhmäsi on” kiteyttää somen tarpeen yrittäjille erinomaisesti. Uskotaan, että suurin osa yrityksien kohderyhmästä löytyy tällä hetkellä somesta.  

Some uusiutuu jatkuvasti, uusia kanavia tulee lisää ja vanhat muuntautuvat trendien ja tarpeiden myötä. Tarve ajantasaisuudelle on kova. Yrityksien on myös tarkoin harkittava se, mihin kanaviin aikoo panostaa. Kaikkien kanavien haltuunotto ja niissä aktiivisesti hyvän sisällön päivittäminen on erittäin haastavaa ja resursseja syövää. Tämän takia yrityksen onkin laadittava itselleen somestrategia. Somestrategiassa laaditaan tavoitteet ja määritetään se mitä toiminnalta halutaan. Voidaan puhua, että ilman strategiaa ei pystytä tuottamaan tuloksellista somemarkkinointia. Somestrategian neljä pääkohtaa ovat: tavoitteet, kohderyhmä, ydinviesti ja kanavat. Yrityksen on järkevää hyödyntää somestrategiassa somekalenteria, jonka tarkoituksena on tehdä pitkäaikainen suunnitelma somejulkaisuista. Tällöin aktiivisesta somepäivittelystä saadaan ketterää ja pitää sisällön ja viestinnän yhtenäisenä. Somekalenteri auttaa hahmottamaan tärkeitä päiviä, juhlapyhiä sekä kampanjoita mitä ollaan lähdössä toteuttamaan. Strategia ja somekalenteri auttavat hahmottamaan myös tulostenmittaamista.  

Esimerkiksi verkkokaupan kautta seurapelejä myyvä Soossi on hyödyntänyt somea seuraavasti. Markkinoinnin pääpaino on ollut TikTokissa, sillä sieltä löytyy suurin osa kohderyhmän 18–28 vuotiaista, juhlivista asiakkaista. Myös Instagram on ollut käytössä ja sieltä on jaettu postauksia Facebookiin. TikTokin julkaisutahti on ollut noin kolme videota viikossa. TikTokin tarkoituksena on ollut brändinäkyvyyden kasvattaminen ja tuloksia on mitattu näyttökertojen, käytetyn ajan, tykkäysten ja jakojen sekä verkkokauppaan saapuneiden kävijöiden perusteella. Pienempiä tavoitteita on luotu eri kampanjoiden mukaan, kuten esimerkiksi kuinka moni asiakas on hyödyntänyt videolla mainittua alekoodia. Soossi on myös tehnyt somekalenterin, josta näkyvät julkaisupäivät, kanavat ja postauksien aiheet, kuten TikTok-trendi, juhlapyhä (esim. Juhannus) tai Black Week sekä vuosikellon, johon on merkitty tärkeimmät kampanjat. 

Haluammekin kannustaa jokaista yrittäjää ottamaan somen haltuun, sillä sieltä löytyvät potentiaaliset ja nykyiset yrityksen asiakkaat. Tietämällä kohderyhmän yritys osaa kohdentaa somemarkkinointinsa oikein ja voi rakentaa vuorovaikutusta myös henkilökohtaisella tasolla. Somen kautta yrityksen on mahdollista rakentaa sekä vahvistaa brändiä, tehdä yrityksestä helpommin lähestyttävä ja löytää potentiaalisia asiakkaita.  

Lähteet 

Heikkilä, L. 30.10.2020. Somekalenteri syntyy yrityksen ydinsanoman ympärille. Viitattu 10.11.2022. 

https://www.seoptimi.fi/somekalenteri/?cn-reloaded=1  

 

Karjaluoto, H., Lahtinen, N., Mero, J., Pulkka, K. 2022. Digimarkkinointi. Helsinki: Alma Talent. E-kirja. Vaatii käyttöoikeuden.  

https://bisneskirjasto-almatalent-fi.libproxy.tuni.fi/teos/JABBXXBTABGEE#piste:tSV 

 

Keskisaari, A. 9.8.2018. Pikaopas sosiaalisen median markkinointiin. Viitattu 12.11.2022  

https://markkinointiukkonen.fi/pikaopas-some-markkinointiin/ 

 

Koivisto, S. 16.9.2015. Sosiaalisen median mittaaminen 1: Mitä se tarkoittaa? Viitattu 15.11.2022. 

https://viestintapiritta.fi/blogi/sosiaalisen-median-mittaaminen-1-mita-se-tarkoittaa/  

 

Komulainen, M. 2018. Menesty digimarkkinoinnilla. Meedia Zone OÜ. Viro. 2018. E-kirja. Vaatii käyttöoikeuden. 

https://kauppakamaritieto-fi.libproxy.tuni.fi/ammattikirjasto/teos/menesty-digimarkkinoinnilla-2018#kohta:Menesty((20)digimarkkinoinnilla  

 

Lohiniva, J. 06.06.2021. Someauditointi – Sosiaalisen markkinoinnin laaduntarkastus. Viitattu 12.11.2022. 

https://blog.kuulu.fi/someauditointi-somemarkkinoinnin-laaduntarkistus 

 

Markkinointimaestro. 2022. Sosiaalisen median tilastot 2022. Julkaistu 26.7.2022. Viitattu 11.11.2022. https://www.markkinointimaestro.fi/sosiaalisen-median-tilastot-2022 

 

Mattinen, M. 2020. Mistä kasvua? Opas digiajan johtajalle. Helsinki: Alma Talent. E-kirja. Vaatii käyttöoikeuden.  

https://bisneskirjasto-almatalent-fi.libproxy.tuni.fi/teos/FAIBJXDTEB#kohta:Mist((e4)((20)kasvua?/piste:tSg 

 

Nieminen, K. 24.9.2022. Sosiaalisen median kanavat – mitä ne ovat? Viitattu 10.11.2022. 

https://markkinoinnintrendit.fi/sosiaalisen-median-kanavat/  

 

Nieminen, K. 20.7.2022. Mikä on somekalenteri? Markkinoinnin trendit. Viitattu  

12.11.2022. 

https://markkinoinnintrendit.fi/somekalenteri/ 

 

Primaq. 18.10.2021. Tuloksellinen somemarkkinointi ‒ 5 asiaa, jotka pitää ottaa huomioon.  

https://www.primaq.fi/post/tuloksellinen-somemarkkinointi 

 

Rauhala, M., Vikström, T. 2014. Storytelling työkaluna. Vaikuta tarinoilla bisneksessä. Helsinki: Alma Talent. E-kirja. Vaatii käyttöoikeuden. 

https://bisneskirjasto-almatalent-fi.libproxy.tuni.fi/teos/BACBEXDTEB#kohta:STORYTELLING((20)TY((d6)KALUNA((20)/piste:b2248 

 

Saarinen, S. 2015. Somen alkeet – vinkkejä yrittäjälle – Someleontti – Sanya Saarinen. YouTube.  

https://www.youtube.com/watch?v=MXiwOWY8mk8  

 

Seppälä, P. 27.4.2016. Sosiaalisen median strategian ABC. Viitattu 

12.11.2022.  

https://viestintapiritta.fi/blogi/somestrategia-abc/ 

 

SOME-podcast. 2.9.2019. Somestrategia yksinkertaisimmillaan. Podcast-tallenne. Viitattu 10.11.2022. 

https://open.spotify.com/episode/23qeOZWIt2iqM8CynpMFMk?si=7QSIwhSBRkmdcXoEOJpR_g&utm_source=copy-link 

 

Verkkoasema. 28.9.2018. Some-markkinoinnin mittaaminen. Viitattu 12.11.2022.  

https://www.verkkoasema.fi/blogi/some-markkinoinnin-mittaaminen/ 

Kommentoi