Tampere
19 May, Sunday
15° C

Proakatemian esseepankki

Tarinallistaminen bisneksessä



Kirjoittanut: Sini-Maaria Aho - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Tarinoiden voima
Storytelling työkaluna - Vaikuta tarinoilla bisneksessä
Marko Korvela
Mervi Rauhala
Tarja Vikström
Esseen arvioitu lukuaika on 10 minuuttia.

 

Kirjoittanut: Annaliina Jokinen, Iida Manninen ja Sini Aho

 

 

Tarinoita on monenlaisia ja monenlaisiin tilanteisiin. Tarinalla on yleensä lähtötilanne, päähenkilö, tavoite, tapahtumia, konflikti/haaste, muutos sekä tunne-elementti. Tarina siis vaatii henkilön, jolla on jokin tavoittelemisen arvoinen asia, jotta lukija voi samaistua tähän. Tarinassa on sekä merkittäviä, että ei niin merkittäviä tapahtumia, joilla tarina kulkee eteenpäin. Ollakseen vaikuttava ja mielenkiintoinen, tarina tarvitsee jonkinlaisen huippukohdan, joka on usein konflikti tai muu haaste päähenkilön tiellä. Haasteen jälkeen seuraa muutos, jolloin päähenkilö esimerkiksi ratkaisee haasteen tai tajuaa jotain mullistavaa. Ilman tarinassa olevaa tunne-elementtiä tarina ei välttämättä ole niin vaikuttava. Lukijan tunteisiin on hyvä vedota, jotta tarina jää paremmin mieleen ja asiakas ”ostaa” tarinan. (Rauhala, Vikström 2014, 63.)

 

Tarinalla on merkittävä rooli siinä, kuinka ihminen muistaa asioita. Tarinat ovat ihmisten luoma tapa jäsennellä maailmaa. Tarinat ovat kulkeneet sukupolvelta toiselle niin kauan kuin jonkinlainen puhuttu kieli on ollut olemassa. (Korvela 2017.) Tarina luo faktoille ja yksittäisille asioille merkityksen ja kontekstin, mikä on muistamisen kannalta tärkeää. Merkityksen lisäksi tarina herättää usein tunteita, ja ihmiset muistavat parhaiten sellaisia asioita, joihin liittyy jokin tunnekokemus. Tarinassa on enemmän tarttumapintoja ja erilaisia tunnisteita, jotka saavat asian jäämään muistiin. ”Hyvä tarina on kuin jeesusteippiä, joka jää tiukasti mieleen kiinni”. (Rauhala, Vikström 2014, 84.) Tarinat sulautuvat kaikkialle, emmekä voi elää päivääkään kohtaamatta niitä (53).

 

Tarinoilla voidaan vedota ihmisen tunteisiin, minkä ansiosta tarinat voivat olla hyvinkin vaikuttavia. Sama tarina ei kuitenkaan toimi kaikille yhtä hyvin. Jos päähenkilöön pystyy samaistumaan ja on jo valmiiksi jonkinlaista kosketuspintaa esimerkiksi tarinassa esiintyvään haasteeseen, on lukijan paljon helpompi löytää myös itsensä tarinasta. Näin käydessä tarina on paljon vaikuttavampi ja siitä jopa todennäköisesti kerrotaan eteenpäin. Tarinan avulla lukija voi esimerkiksi liikuttua tai tarina voi hauskuuttaa. Mitä enemmän tunteita tarinan avulla voidaan herättää, sitä paremmin se jää myös mieleen.

 

Tarinankerronta on oikein käytettynä salainen työkalu, joka tuo uskottavuutta, rahakkaita kauppoja ja vie bisneksen uudelle tasolle. Bisnestä tehdessä ja asiakkaita vakuuttaessa kaiken taustalla on aina tunteet. Menestyäkseen bisneksessä järjen sijaan pitäisi löytää tunnelinkkejä. Tarinankerronta on työkalu, jolla luodaan pysyviä tunnejälkiä ja sitä kautta onnistuneempia kauppoja. (Wahlberg, 2021.)

 

Tarinankerronnalla on jopa pelottavan voimakas vaikutus ihmisiin. Tarinan totuudenmukaisuudella on todella pieni merkitys tarinan vaikuttavuuteen (Korvela 2017). Jos tarina on hyvin kirjoitettu, ihmiset eivät usein edes ajattele kyseenalaistavansa sitä, miten asia on oikeasti mennyt. Kuinka kiilloteltu tai väritetty tarina oikeasti on? Kun kirjoittaja osaa vedota lukijan tunteisiin, tarina uppoaa. Tästä esimerkkeinä voi käyttää esimerkiksi erilaisia energia- tai kaukohoitoja, joilla ei ole minkäänlaista tutkimustietoa taustalla, vain uskomuksia. Kun hoitojen tarjoaja osaa vedota henkilön, jolla on menossa vaikeampi hetki elämässä, tunteisiin, hän saa myytyä minkä tahansa hoidon vakuuttamalla, että asiakkaan elämä paranee tämän myötä.

 

Tarinankerronnassa on olemassa kolme ulottuvuutta. Kaikki kolme ulottuvuutta on otettava huomioon, kun yritys haluaa hyödyntää tarinoita tosissaan.

 

  1. Asiakkaan tarinat itsestään. Millaisia tarinoita asiakkaat kertovat itsestään ja miten yrityksen tarina sopii niihin? Kuinka hyvin yritys tuntee asiakkaansa?
  2. Yrityksen kertomat tarinat. Tarinassa asiakas on sankari, brändi hänen mentorinsa ja tuote tai palvelu ”taikakalu”, jonka avulla sankari pystyy muuttumaan, loistamaan tai ratkaisemaan ongelmansa. Silloin kun yrityksen tarina sopii asiakkaan sisäisiin tarinoihin, hän kiinnostuu varmasti.
  3. Asiakkaan eteenpäin kertomat tarinat. Asiakaskokemus täydentää aiempia brändimielikuvia yrityksestä. Miten asiakas saadaan kertomaan eteenpäin tarinaa onnistuneesta asiakaskokemuksesta? Mitä tarinoita asiakas kertoo yrityksestä ja mitä hän jakaa sosiaalisessa mediassa verkostoilleen? (Rauhala, Vikström 2014, 222.) Ihmiset luottavat mieluummin ystävien ja tuttujen suositteluihin kuin yrityksen markkinointiviestintään. Puskaradio on aidoin ja usein myös vaikuttavin tapa viestiä yrityksen tarinaa. (226.)

 

Tarinankerronta ja bisnes

Nykyään melkein jokaisen yrityksen nettisivuilta löytyy kohta ”meistä” tai ”tarinamme”, josta löytyy yrityksen rakentama tarina. Tarinassa tuodaan esille yrityksen tärkeimpiä arvoja, tapahtuneita muutoksia, miksi yritys on perustettu sekä henkilöitä yrityksen taustalla. Yrityksen tarinan avulla juuri tämän yrityksen arvoihin sopivat asiakkaat sitoutuvat helpommin. Monet asiakkaat tekevät ostopäätöksensä nykyään hyvin paljon pohjautuen omiin arvoihinsa, joten he haluavat löytää myös omia arvojansa vastaavan yrityksen. Yritys pääsee tarinassaan myös kertomaan syvällisemmin omasta toiminnastaan ja arvomaailmastaan asiakkaille, joita tällainen kiinnostaa.

 

Yritystarinoissa yrityksen takana olevien henkilöiden on hyvä näkyä. Ihmiset kiinnostavat ihmisiä enemmän kuin asiat, sillä ihmiset luovat lisää samaistuttavuuspintaa. Ihmiset luovat myös yritykselle lisää luotettavuutta. Yritys tuntuu heti paljon läheisemmältä, kun näkee kuvan yrityksen takana työskentelevistä henkilöistä ja asiakkaan suhteesta yritykseen tulee heti paljon henkilökohtaisempi. Lukiessaan tarinan ja nähdessään kuvan tarinan henkilöistä, asiakas helposti kuvittelee jo vähän tuntevansa näitä ihmisiä ja luo heistä tietyn mielikuvan, vaikka ei heitä olisi koskaan oikeasti nähnyt.

 

Yritystarinoiden ei ole tarkoitus olla viihdyttäviä, niiden on tarkoitus välittää informaatiota ja niillä on jokin tavoite tai haluttu lopputulos (Mind Tools n.d.). Yritystarinoiden tulee silti olla mielenkiintoisia, jotta kuuntelija tai lukija jaksaa keskittyä tarinaan.

 

Yritystarinoita on Mind Toolsin mukaan olemassa kuutta erilaista.

  1. Kuka minä olen -tarinat
  2. Miksi olen täällä -tarinat
  3. Opetustarinat
  4. Inspirointitarinat
  5. Arvot käytäntöön -tarinat
  6. Tiedän mitä ajattelet -tarinat

(Mind Tools n.d.)

 

Kaikilla näillä on eri tarkoitusperät, kaikille löytyy oma paikka ja aika. Esimerkiksi kuka minä olen -tarinoita on hyvä kertoa, kun menee uuteen työpaikkaan ja on vasta pikkuhiljaa ansaitsemassa kollegoidensa luottamusta. Kollegat oppivat tuntemaan sinua ja luottamus rakentuu nopeammin. Inspirointitarinoita voi käyttää, kun haluaa motivoida toista muuttamaan käytöstään. Esimerkiksi kehumalla ja arvostamalla toisen työpanosta voi usein auttaa toista pääsemään yli turhautumisesta jotain asiaa kohtaan. Tiedän mitä ajattelet -tarinoilla ei ole tarkoitus mitätöidä toisen kokemusta, päinvastoin. Näillä tarinoilla voi saada toisen huomaamaan, että olet ajatellut asiaa hänen näkökulmastaan jo ennen kuin hän on ottanut jonkin epäkohdan esille. Huomioimalla toisen näkökulman, osoitat että olet hänen puolellaan. (Mind Tools n.d.)

 

Hyvä yritystarina ei kerro mitä yritys tekee, vaan miksi yritys tekee, miten yritys tekee ja kenelle se tekee. Wikipedia määrittelee tarinan kertomukseksi, jolla on jokin opetus. Se onkin hyvä lähtökohta. On paljon vaikeampaa kertoa, miksi yritys on olemassa, miksi se tekee sitä mitä tekee tai perustella yrityksen kasvusuunnitelma. Kun taas siitä, mitä ympärillä on, on helppo kertoa. Mutta entä kun yrittää kertoa, miksi ympärillä on tuo kaikki? Se on paljon vaikeampaa, mutta myös paljon mielenkiintoisempaa. Sen takia hyvä yritystarina myy, kun sen kertoo oikein. Hyvä yritystarina on osa brändi-identiteettiä ja myös vahva osa brändin rakentamista. (Manninen.n.d.)

 

”Liian helposti sorrutaan kirjoittamaan siitä, mitä yritys on. Se ei kuitenkaan ole tarina.” (Manninen.n.d.)

 

Yritystarinan ja bränditarinan ero

Kun puhutaan yritystarinasta markkinointi- ja viestintäkentässä, käsitteet voivat jäädä hieman hämäriksi. On yrityksen tarina, bränditarinoita ja tarinankerrontaa ja niistä puhutaan sen kummemmin niitä määrittelemättä, mitä niillä oikeastaan tarkoitetaan.  Tarinan avulla yritys voi viestiä asiakkaille mikä kyseisessä yrityksessä on tyypillistä ja uniikkia. Yrityksen tarinasta tulisi löytyä tiivistetysti yrityksen missio, visio ja arvot. (Rauhala & Vikström 2014, 186–188.)

 

Bränditarinalla tarkoitetaan eri asiaa, kuin yritystarinalla. Brändillä tarkoitetaan sitä mielikuvaa, joka yrityksestä on syntynyt asiakkaan tiedon, kokemusten ja kohtaamisten seurauksena. Brändi ei siis ole synonyymi yritystarinalle. Yritystarina on enemmänkin silta brändin ja yrityksen identiteetin välillä.  (186–188.)

 

Joskus yritystarina voi tuntua turhalta, jos henkilöstö ei koe sitä aidoksi ja todelliseksi. Aito yritystarina on syy nousta aamulla sängystä ja aloittaa työt. Se on tarkoitus yrityksen olemassaololle. Yritystarina antaa siis merkityksen sille tekemiselle, mitä kutsumme työksi. Samalla se kertoo asiakkaille ja muille yrityksen ulkoisille yhteisöille, miksi yritys on olemassa. (186–188.)

 

Yrityksen tarinankerronta

Aito yritystarina on vaikuttavan tarinankerronnan lähtökohta. Yrityksestä huokuva aitous on tärkeää bisneksen ja asiakkaiden kannalta.  (Rauhala & Vikström 2014, 199.) Tärkeää on miettiä mitä tarinoita yritys haluaa kertoa eri yleisöilleen eri kanavissa. Tarinoiden kuulijoina ovat asiakkaat, yhteistyökumppanit ja muut yritykselle tärkeät ihmiset. Parhaassa tapauksessa yrityksen ympärillä on uskollisia asiakkaita, jotka oma-aloitteisesti kertovat yrityksen tarinaa eteenpäin suullisesti ystävilleen ja tutuilleen sekä jakavat ja tuottavat yritykselle sisältöä, eli näkyvyyttä. (188.)

 

Olemassa olevien asiakkaiden tuottama sisältö on erityisen arvokasta, sillä se on uskottavaa ja autenttista. Tällaista sisältöä voi olla esimerkiksi se, miten yritys ratkaisee asiakkaan ongelmia tuotteiden tai palveluiden avulla. Kaikki sellainen sisältö, joka liittyy yrityksen tarjoamiin tuotteisiin tai palveluihin, hyödyttää asiakasta. Tämä sisältö ei ole varinaisesti yrityksen luomaa tarinankerrontaa, mutta on tärkeää, että se sopii yrityksen luomaan ydintarinaan. Silloin tiedetään, että tarina on onnistunut ja aito. (188.)

 

”Tarina on tärkeä, koska se todella erottaa yritykset toisistaan” (Rauhala & Vikström 2014, 204).

 

Tarinan visualisointi

Tarinan visualisoinnin tarkoituksena on selventää asiakkaalle yritystarinaa. Yleensä esimerkiksi visualisoitu esitys muistetaan paljon paremmin kuin pelkkä puhe tai teksti. Ihmismieli muistaa helpommin visualisoinnit, jotka sisältävät tunnistettavia kuvia ja värejä. Värien käyttö ja kontrasti parantavat muistettavuutta. (Rauhala & Vikström 2014, 308.) Esittämällä haluamansa tiedon asiakkaalle visuaalisesti ja tarinallisesti, on paljon suurempi mahdollisuus jäädä muistiin. Jos onnistuu viestiä haluamansa sanoman selkeästi ja ymmärrettävässä muodossa mutta samalla niin että kiinnittää asiakkaan huomion ja herättää uteliaisuuden, onnistuu saamaan asiakkaat lähtemään tilanteesta hyväntuulisina ja niin että he muistavat asiasi ydinviestin. (304.)

 

Visuaalinen tarina parhaimmillaan tukee vahvasti muuta yrityksen antamaa tietoa. Visualisoinnissa on siis tärkeää käyttää vain sellaisia kuvallisia elementtejä, jotka tukevat yritystarinaa. Visualisointia miettiessä on hyvä pohtia millä näkökulmalla lisää visuaalisia kuvia tai elementtejä tarinan tueksi. Jos kuvat koristavat esitystä ja ne on lisätty siihen vain esitystä keventämään, ne eivät tuo lisätietoa eivätkä tue tarinaa vaan voivat huonoimmillaan harhauttaa yleisöä kiinnittämään huomion vääriin asioihin. Jos taas kuvat koristavat esitystä, mutta niiden aiheet ja tyyli tukevat tarinaa, ne kiinnittävät asiakkaan huomion paremmin, mutta samalla vievät huomion siihen mitä tarinalla haluaakin kertoa. Esimerkiksi usean sivun esityksessä kuva voi olla toistuva aiheeseen liittyvä logo tai taustakuva, joka tiivistää tarinan ja saa asiakkaan kokemaan yhteyden näkemänsä esityksen ja yrityksen välillä.  (308.)

 

Tarinallistaminen markkinoinnin työkaluna

Tarinat ovat sisältömarkkinoinnin paras kaveri. Sisällön pitää muodostaa yrityksestä yhtenäinen tarina, ja tarina on myös loistava formaatti sisällön esittelemiselle. (Rauhala, Vikström 2014, 215.) Tarinankerronta on oikeastaan kaikkien aikojen vanhin markkinointitekniikka. Tarinankerronnan kautta voidaan kasvattaa yleisön tietoisuutta yrityksestä ja sen tuotteista tai palveluista. Lisäksi tarinallistamisen tarkoituksena on luoda yrityksestä tietynlaista mielikuvaa ja herättää yleisössä tunteita. Tätä voidaan tehdä monin tavoin: puheena, tekstinä tai kuvien kautta. (Karvinen, 2022.)

 

On kuitenkin hyvä tiedostaa, ettei kaikki yrityksen tuottama sisältö ole ”oikeaa”, juonellista tarinaa, jossa on päähenkilö ja muita tarinarakenteen elementtejä. Tarinarakenne on tehokas, sillä se auttaa sekä ymmärtämään että muistamaan viestin. Pahimmillaan sisältö voi olla voimatonta ”non-storya”, joka ei innosta tai hyödytä asiakasta. Tarinankerronta ja tarinallisuus saisivat näkyä myös sisällön rakenteessa. Sisältömarkkinoinnissa tarinankerrontaa kannattaa tehdä tarinoilla. Sisältömarkkinoinnissa on kuitenkin haasteensa, voi nimittäin olla vaikeaa löytää riittävän terävä kärki ja määritellä oikea yleisö. Liian yleisellä teemalla on vaikea erottua. (Rauhala, Vikström 2014, 216.)

 

Tarinat ovat keino erottua ja niiden avulla voidaan luoda aineetonta asiakasarvoa. Jos yrityksestä on onnistuttu luomaan jonkinlainen kultti tai yrityksellä on riittävästi vannoutuneita faneja, heille voi kertoa yrityksestä ja sen tuotteista. Muu yleisö kuitenkin kaipaa toisenlaista tarinaa. Tarinankerronta ei ole missään nimessä sitä, että yritys kertoo itsestään, haastatellaan toimitusjohtajaa ja kerrotaan, että mepä teemme sitä ja tätä. Ydinkysymys on, mikä on asiakkaalle tärkeintä. Tarinan ei tarvitse olla lyhyt ja tiivis, sillä jos tarina on hyvä ja se koskettaa, ihminen kyllä viettää sen parissa aikaa. (220–221.)

 

Ihminen muistaa sellaisia asioita elävästi, jotka rikkoivat odotuksia, olivat mielekkäitä, herättivät tunteita tai olivat itselle merkityksellisiä. Huomio kannattaa napata aloittamalla tarina niin, että se yllättää ja herättää tunteita. Jotta saa yleisön huomion pysymään tarinassa, sen pitää olla yhdenmukainen ja selkeä. Ydinviesti on huomion kannalta tärkein ja sen pitää tulla heti alussa selväksi. Tarinan tulee pysyä koossa, jotta yleisön ei tarvitse tehdä kahta työtä samaan aikaan, eli seurata esitystä ja yhdistellä itse asioita toisiinsa. (128.)

 

”Tarinankerronnalla voi vaikuttaa sitä paremmin, mitä paremmin tunnetaan heidät, joille tarina kerrotaan (Rauhala & Vikström 2014, 113). ”

 

Tarinat ovat kollektiivinen kokemus ja ne yhdistävät ihmisiä. Tarinankerronnan kautta myös markkinoinnissa voi saada paremmin yhteyden kohdeyleisöön.  Hyvä tarinankerronta on edellytys yrityksille, jotka haluavat nousta esiin kilpailijoiden joukosta ja tehdä asiakkaisiin todellisen vaikutuksen. Tällaiset yritykset erottuvat, minkä lisäksi niiden esittämä tarina muistetaan ja ihmiset hakeutuvat helpommin yrityksen tarjoamien tuotteiden tai palvelujen pariin. (Karvinen, 2022.)

 

Markkinoinnin tavoitteena on saada asiakkaat ostamaan tuotteita ja palveluja. Tarinankerronnan avulla voi melko helposti ja tilanteen mukaan jopa täysin ilmaiseksi kiinnittää asiakkaan huomion, herättää hänen kiinnostuksensa ja saada hänet lopulta yrityksen asiakkaaksi. Ihmiset ovat kiinnostuneita toisten mielipiteistä ja kuuntelevat mielellään toisten kokemuksia ja tarinoita. Kun käyttää tarinankerrontaa markkinoinnissa ja kertoo omaa tarinaa tai myy liikeideaa on hyvä ottaa tarinankerronnassa se näkökulma, kuinka tämä kaikki vaikuttaa kuulijaan, miten hän hyötyisi yrityksen toiminnasta ja kuinka tuotteet tai palvelut sopivat juuri hänelle. Tämä on kuitenkin loppujen lopuksi se asia, mikä asiakasta kiinnostaa kaikkein eniten. (Karvinen, 2022.)

 

Seth Godin, yksi maailman tunnetuimmista markkinoijista on sitä mieltä, että nimenomaan tarina myy tuotteen. Hän on todennut vuonna 2014 Kauppalehden haastattelussa, että lähivuosina markkinointi tulee muuttumaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Jatkossa ei kannata miettiä miten tuotteista kerrotaan tarinoita, vaan on enemmän kyse siitä, tehdäänkö tuotteita, jotka ovat tarinan arvoisia. (208.)

 

Pelkällä tuotteella kilpailu ei ole kestävä tie, vaikka tuote olisi kuinka hyvä ja toimiva. Digitalisoituneessa maailmassa kilpailu on kovaa, ja kaikki mikä kannattaa kopioida, kopioidaan. Tuote ei myy itseään, ja kun tarjontaa on runsaasti, eikä kukaan erotu, käydään kilpailua pelkällä hinnalla. Katteet laskevat ja tuotteen elinkaari lyhenee. Jos haluaa erottua kilpailijoista muullakin kuin hinnalla, kannattaa panostaa tarinaan, asiakkaisiin, mielikuvaan ja kokemuksiin. Palvelua ei pysty suojaamaan kopioimiselta ja matkimiselta, vaan paras tapa hankkia suojaa on osoittaa tarina todeksi teoilla ja vaalimalla brändiä. Näin pääsee asiakkaan ykkösvaihtoehdoksi hänen mielessään ja sydämessään. (Rauhala & Vikström 2014, 209.) Asiakkaat myös usein ostavat tunteen, joka heille saadaan luotua, ei itse tuotetta tai palvelua.

 

Markkinoinnin avulla tarinoista tunnekokemuksia asiakkaille

Tunteen ja tarinan kautta voidaan vaikuttaa asiakaan päätöksiin ja päästä pois rationaalisuudesta ja sitä kautta kilpailutilanteesta. Tarinallistamisen tavoitteena on luoda tunnetta, joka täyttää rationaalisuuden aukon. Siksi kannattaa keskittyä rakentamaan tunnetta, tuotteen tai palvelun haluttavuutta, yhteistyökyvykkyyttä ja luotettavuutta tarinankerronnan avulla ja sitä kautta päästä isompiin markkina-alueisiin kiinni. (Wahlberg, 2021.)

 

Viihdemaailman tarinat loppuvat yleensä siten, että yleisölle jää rauhallinen mieli, ongelma on ratkaistu ja kaikki elävät onnellisina elämänsä loppuun asti. Vaikka tavoitteellisessa bisnestarinankerronnassa saa viihtyä, syy tarinan kertomiseen tuskin on yleisön viihdyttäminen. Yleisö halutaan saada viihtymään ja miettimään jotain asiaa uudelta kantilta, ja siksi bisnestarina ei pääty siihen, kun tarina loppuu. Tarinalla on tarkoitus saada aikaan ajatuksia ja toimintaa, minkä takia tarinan loppu kannattaa rakentaa niin, että yleisölle jää mahdollisuus ja syy toimia. Omaan tarinaan ei kannata rakastua. Tarinan kannattaa antaa muuttua, elää ja kuolla. Myös bisnestarinat tuhoutuvat aina kaikesta johdonmukaisuudesta ja aitoudesta huolimatta. Siksi omaan tai yrityksen tarinaan ei kannata rakastua ja yrittää pitää sitä muuttumattomana. Ympäristö ja yleisö muuttuvat, ja hyvä tarina muuttuu niiden mukana. (Rauhala & Vikström 2014, 164.)

 

Digitaalinen tarinankerronta

Vaikka nykyään teknologian kehityksen myötä moni asia on helpottunut, siitä huolimatta digitaalisen ajan tarinankerronnalla on samoja haasteita kuin menneiden aikojen suullisella tarinankerronnalla. Ennen kirjoitustaidon keksimistä suullisen tarinankerronnan suurin haaste oli saada ihmiset kertomaan tarinaa eteenpäin. Silloin suullinen tarinankerronta oli ainoa keino siirtää tarinan viesti eteenpäin ja säilyttää tarinan sisältämä tieto. Tarinan tuli olla niin hyvä, että se herätti halun edelleen kertomiseen. Lisäksi tarinan ydinviestin piti olla niin selkeä, että se säilyi, vaikka tarina aina hieman muuttui uusien kertojien myötä. (291–292.)

 

Sama ongelma on silti nykypäivänäkin. Tarinan pitää nykyäänkin olla niin vaikuttava ja puhutteleva, että ihmiset haluavat jakaa sitä eteenpäin. Nykyään tarinan edelleen kertominen tapahtuu painamalla sosiaalisen median jakonappulaa tai tarinasta tehdään uusi versio asiakkaan kertomana sosiaalisessa mediassa. Tarinan muuttumiselle on tällöin yhtä suuri vaara kuin suullisesti kerrottaessa. Tarinan ytimen pitää siis olla niin yksinkertainen ja selkeä, että se kestää uudet versiot ja version versiot. Nykyään välineet ja työkalut ovat kaikkien ulottuvilla. Digitaalinen tarinankerronta on äärimmäisen suosittu työkalu, sillä kuka tahansa voi tallentaa, kuvata ja ladata tuotoksensa johonkin sosiaalisen median lukuisista palveluista. Nykyään oman tarinan kertominen ja kuulluksi tuleminen on tärkeää ihmisille. (291–292.)

 

Pohdinta

Projekteissamme olemme yrittäneet käyttää tarinankerrontaa työkaluna ja aiemminkin. Emme ole kuitenkaan ennen tajunneet sen näin suurta merkitystä. Suuri osa ihmisistä oikeasti ostaa tuotteen tai palvelun tarinan ansiosta. Huomasimme esimerkiksi meidän MELIINA-projektissamme, että Jankassa käsityönä tehty personoitava tuoksukynttilä myi paljon enemmän kuin vain personoitava tuoksukynttilä. Mitä enemmän yksityiskohtia asiakas tai mahdollinen asiakas saa, sitä enemmän häntä kiinnostaa tuotteen tai palvelun muutkin yksityiskohdat.

 

Yritimme pitkään rakentaa MELIINAlle yritystarinaa, mutta sen rakentaminen jäi aina kesken. Huomasimme, että hyvän ja houkuttelevan tarinan rakentaminen oli yllättävän vaikeaa. Miten rakentaa tarina, johon asiakkaat voisi samaistua? Vaikka virallisen yritystarinan rakentaminen jäikin puolitiehen, rakensimme kuitenkin koko ajan jopa tiedostamatta omaa tarinaamme kertomalla meidän matkastamme, tavoitteistamme sekä haasteistamme eteenpäin. Monet tietävätkin nykyään, että kynttilät on valmistettu Jankassa pienen yksiön keittiössä ja kynttilöiden ”pöhöttämiseen” on mennyt monia kymmeniä tunteja. Tarinaa on aina hauska kertoa eteenpäin, vaikka se ei ole virallinen nettisivuilla oleva yritystarina. Silti MELIINAsta on muodostunut vahva mielikuva varsinkin meidän lähellämme työskenteleville ja oleville henkilöille.

 

Seuraavaksi meillä onkin edessämme Café Seilan tarinoiden muodostaminen. Tämän esseen opeista tulee varmasti olemaan todella paljon hyötyä sekä yritys- että bränditarinoiden luomisessa Café Seilalle. Kesän jälkeen tavoitteena voisikin olla, että meidän kesän ajan asiakkaat kertoisivat Café Seilan tarinaa eteenpäin omille läheisilleen.

 

 

Lähteet:

Karvinen, M. 2022. Tarinankerronta – miksi se kannattaa markkinoinnissa? Viitattu 29.4.2023.  Tarinankerronta – miksi se kannattaa markkinoinnissa? | UKKO.fi

Korvela, M. 2017. Tarinoiden voima. Viitattu 29.4.2023.  https://tiedonantaja.fi/artikkelit/tarinoiden-voima

Manninen, H. n.d. Millainen on hyvä yritystarina? Viitattu 1.5.2023. Millainen on hyvä yritystarina? – Suomen Digimarkkinointi Oy

Mind Tools Content Team. Business storytelling. n.d. Viitattu 29.4.2023. https://www.mindtools.com/a69x1bw/business-storytelling

Rauhala, M., Vikström, T. 2014. Storytelling työkaluna: Vaikuta tarinoilla bisneksessä. Helsinki: Talentum.

Wahlberg, C. 2021. Hyvä tarina vie aina mennessään – miksi tarinankerronta B2B-myynnissä kannattaa? Viitattu 29.4.2023. https://barona.fi/yrityksille/blogi/tarinallistaminen-b2b-myynnissa

 

 

Kommentoi