Tampere
23 Apr, Tuesday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Talouden taantuma Suomessa



Kirjoittanut: Jesse Vuori - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita artikkeleja
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Talouden taantuma

 

Johdanto

Tämän esseen on kirjoittaneet Jesse Vuori ja Inka Tikkanen Saawa Osk:sta. Tulemme käsittelemään tässä esseessä talouden taantuman merkkejä Suomen näkökulmasta peilaten sitä vallitsevaan maailmantilanteeseen. Vaikutukset eri puolilla maailmaa vaihtelevat riippuen monista eri tekijöistä, kuten maantieteellisestä sijainnista, poliittisista suhteista, energiatuotannosta ja kaupankäynnistä. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa taloudellisesti vahvemmin maihin, jotka ovat riippuvaisempia kaupankäynnistä Venäjälle vaikkapa energiansaannin takia. Inflaatiolukemiin ja muihin talouden ilmiöihin vaikuttavat tällä hetkellä etenkin asumisen, energian ja arkihyödykkeiden hintojen nousut. Tässä esseessä perehdymme kuitenkin ensisijaisesti talouden taantumaan ja Suomessa vallitsevaan tilanteeseen katsoen asioita hieman eteenpäin tulevaisuuteen.

 

Bruttokansantuote ja taantuma

Talouden taantumasta puhuttaessa liitetään siihen vahvasti BKT eli bruttokansantuote, joka on keskeinen talouden mittari yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa tarkastelussa. Bruttokansantuotteeseen lasketaan kaikki maassa tuotetut tavarat ja palvelut yhteen yleisesti vuoden ajalta. Esimerkiksi kauppaostokset, kuntosalimaksut ja kaikki muut hyödykkeet lasketaan mukaan bruttokansantuotteeseen. Myös kaikki julkistalouden palvelut lasketaan BKT-lukuun, kuten maanpuolustus, terveydenhoito ja koulutus. BKT kertoo, kuinka hyvät tuotannon olosuhteet maassa on kokonaisuudessaan. (Paavoseppä, 2021) Bruttokansantuotteella mitataan siis talouden kasvua tai laskua. Talouden taantumaksi taas kutsutaan tilannetta, jossa maan BKT on ollut laskussa vähintään puolen vuoden ajan eli kokonaismääräinen kulutus maassa on vähentynyt. (Helmi, 2020)

 

Historiaa

Suomea kuritti 1990–1994 lama. Lamaksi kutsutaan pitkittynyttä taantumaa (Helmi, 2020). Suomen työttömyysaste nousi rajusti jopa kolmesta prosentista kuunteentoista. Rakennusalalla työttömiä oli jopa 37 prosenttia. Osakekurssit ja kiinteistöjen hinnat laskivat jopa kolmannekseen huipustaan. Yrityksiä meni sadoittain konkurssiin, jonka seurauksena pankit kärsivät luottotappioita ja korot jäivät hyvin korkealle. Kotitalouksien velkaantuminen nousi 40 prosentista 80 prosenttiin ja monet lainantakaajat joutuivat lopulta maksumiehiksi lainoihin. (Maailmanmuutos n.d.) Nämä ajat ovat kuitenkin historiaa ja ajoista on selvitty kääntäen talous vahvaan kasvuun Suomessa. Tätä ajanjaksoa tarkastellen tietyt mittarit ovat indikoineet, kuinka tilanne on kehittynyt ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet taustalla. Esimerkiksi työllisyystilanne, yritysten vakavaraisuus ja lainoitusasteet ovat viestineet selkeästi heikommista ajoista.

 

Tilanne Suomessa nyt

Suomen talouskasvu tulee jäämään tänä vuonna vajaaseen kahteen prosenttiin, mikä tarkoittaa sitä, että talouden voidaan sanoa ajautuneen lievään taantumaan. Tilannetta näin loppupuolella vuotta tarkastellen, tulee moni uutisotsikoissa vahvasti pyörinyt aihe mieleen, joilla on ollut myös Suomen talouteen sekä talouden näkymiin vaikutusta. Taloudenkasvuun vaikuttavia tekijöitä ovat olleet eritoten inflaatio, Ukrainan sota sekä rahapolitiikan kiristyminen Euroopan keskuspankin säädellessä korkoja korkeammaksi. (Etla, 2022)

Korona-aikana ihmisillä säästyi rahaa enemmän, kun matkustelemaan ei päässyt. Nyt esimerkiksi energian, polttoaineen ja elintarvikkeiden hintojen nousu tulee kuitenkin laskemaan BKT:ta, koska palkkataso ei nouse samassa suhteessa arkisten kulujen hinnankehitysten kanssa. Kuluttajahintojen nousu jatkuu arvioiden mukaan myös ensi vuonna. Tämä tulee taas syömään ihmisten ostovoimaa ja vähentää tavaroiden kuluttamista, mikä näkyy suoraan Bruttokansantuotteen määrässä. Asuntolainojen korot ovat myös pienessä nousussa, mutta niiden arvioidaan jäävän ensi vuonna noin 1,5–2 % nurkille, mikä taas yleensä on normaalitilanne. (Jäntti, 2022) Tällä hetkellä myös yritysten investointihalukkuus on alkanut laskea korkojen nousun vuoksi etenkin suurempien investointien kohdalla. Tähän lisättynä raaka-aineiden ja energian hinnannousut sekä viennin heikentyminen, että kysynnän laskeminen kotimaassa, voidaan ennakoida kansallisen taloustilanteen heikkenevän ainakin tilapäisesti. Mitä useamman toimialan kohdalla yrityksissä lykätään suurempia investointeja, sitä vahvempi vaikutus on myös bruttokansantuotteeseen ja talouden muihin mittareihin. On selvää, että tietyillä toimialoilla kärsitään enemmän, kuten esimerkiksi rakennusalalla. Rakennuskustannusten hinnat ovat nousseet reippaasti, työntekijöistä on pula sekä kysynnän suhteen on epävarmaa. Näistä syistä on vaikea uskoa, että satsaukset investointeihin nousisivat seuraavien kuukausien aikana. Ilmassa on monia hälyttäviä merkkejä, jotka vaikuttavat julkisesta taloudesta yksityisten kulutukseen. Joka tapauksessa tilanne voi muuttua jo lähitulevaisuudessa, mikäli esimerkiksi geopoliittiset jännitteet eivät pahene, korona ei nosta päätään uudelleen ja inflaatioluvut saadaan laskemaan. (Kuoppamäki 2022)

 

Bkt:n kehitys Suomessa

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuonna 2021 bruttokansantuote markkinahinnassa on noussut kolme prosenttia vuodesta 2020 kokonaisluvun ollessa yhteensä 251,4 miljardia euroa. Asukasta kohden mitattuna luku oli 45 361 euroa vastaavan luvun ollessa vuotta aiemmin (2020) 43 040 euroa. (Tilastokeskus 2022) Ensi vuonna Bruttokansantuotteen kehityksen odotetaan jäävän nollaan eli kulutuksen odotetaan jäävän tämän vuoden tasolle kuluttajahintojen noustessa nopeammin kuin vuosikymmeniin on nähty. (Etla 2022)

 

Vertaus maailmalle (vrt. aiempiin talouden taantumiin)

Kun unohdetaan viimeiset pari vuotta, on lähihistoria totuttanut ihmiset elämään nollakoron aikakautta, jossa korot ovat minimaaliset historiaan verratessa. Lisäksi aiemmin kuluttajahinnat nousivat usean vuoden peräkkäin huomattavasti maltillisemmin, eikä pandemiat tai turvallisuuspoliittiset painaneet samalla tavalla taloutta vaikuttaen siten esimerkiksi vientimarkkinaan. Nyt muutaman vuoden aikana tapahtuneen myllerryksen aikana, talousnäkymiä on koeteltu kovasti. Tämä on vaikuttanut ihan meihin tavallisiin kansalaisiin siten, että kulutustottumuksiin kiinnitetään eri lailla huomiota. Energiamarkkinoiden näkymät yhdistettynä ennätysalhaiseen kuluttajaluottamukseen sekä kasvaneisiin kuluttajahintoihin tarkoittavat haastavia aikoja lähitulevaisuutta tarkastellen. Yksityishenkilöiden kulutus laskee oletettavasti tällaisina aikoina ja asuinrakentaminen voi lähes tulkoon pysähtyä sen ollessa kannattamatonta. Pelkästään yksityiskulutus sekä asuinrakentaminen kattavat jo puolet Suomen Bruttokansantuotteesta, joten mahdolliset muutokset tulevat näkymään vahvasti.

Toisaalta historia tietyllä tapaa toistaa itseään, sillä kauemmas historiaan katsoessa, on yhtä lailla sodittu Euroopassa tai eletty pandemia-aikaa ja taantumiin on ennenkin ajauduttu. Mutta miten ne poikkeavat nykyhetkestä ja kuinka niihin on aiemmin päädytty? Entä kuinka niistä on selvitty?

 

Pohdintaa:

Suomen talous on ollut pitkään nousukiitoa, joten on ihan luonnollista, että välillä talous kääntyy myös laskusuhdanteeseen. Nyt kuitenkin on useampia kriisejä ilmoilla, kuten korona pandemia, joka kuritti montaa etenkin ravintola-alan yritystä. Ukrainan sota on hankaloittanut raaka-aineiden saantia, minkä takia monien raaka-aineiden hinnat ovat nousseet ja saatavuus hankaloitunut. Venäjälle asetetut talouspakotteet ovat taas aiheuttaneet polttoaineen- sekä energian hinnan rajun nousun ja huolen energian riittävyydestä. Moni yritys on joutunut miettimään uudelleen omia Venäjä-suhteitaan sodan myötä. Tällä hetkellä myös lainojen korot ovat olleet nousussa, johon ei ole aiempina vuosina totuttu. Monen asuntolainaa lyhentävän henkilön korkokustannukset pelkästään ovat nousseet sadoilla euroilla kuukaudessa. Onko ilmoilla jo merkkejä mahdollisesta uudesta lamasta?

Toisaalta kukaan tuskin osaa ennustaa, kauanko esimerkiksi sota Euroopassa kestää ja mitkä sen lopulliset vaikutukset ovat, poistuuko pandemia kokonaan vai jääkö se elämään, kuinka kovaa energiakriisi iskee Suomeen ja kuinka pian ongelmaan keksitään uusia ratkaisuja. Nämä tapahtumat ovat vaikuttaneet vahvasti myös Suomeen ja suomalaisiin. Tapahtumat ovat aiheuttaneet epävarmuutta talouden näkökulmasta, eikä kuluttajat pysty enää kuluttamaan samalla tavalla peruselämisen kustannuksien noustessa.

 

Lähteet:

Paavoseppä, M. 28.10.2021. BKT: Mitä bruttokansantuote tarkoittaa? Verkkosivu. OP. Luettu 5.12.20222.

https://www.op-media.fi/talous/bkt-mita-bruttokansantuote-tarkoittaa/

Helmi, S. 26.3.2020. Mikä on taantuma. Verkkosivu. Vertaaensin.fi. Luettu 5.12.2022.

https://www.vertaaensin.fi/blog/taantuma

Jäntti, E. 14.10.2022. Talouden lievä taantuma – näin se näkyy arjessamme. Verkkosivu. OP. Luettu 5.12.2022.

https://www.op-media.fi/op-uusimaa/op-uusimaa-reijo-heiskanen/

20.9.2022. Suomenkin talous ajautuu taantumaan: Syksyn 2022 Suhdanteen webinaari. Verkkosivu. Etla.fi. Luettu 5.12.2022
Suomenkin talous ajautuu taantumaan: syksyn 2022 Suhdanteen webinaari (etla.fi)

Kuoppamäki, P. & Ilvonen, A. 21.9.2022. Suhdannekatsaus syyskuu 2022. Verkkosivu. Danske Bank. Luettu 6.12.2022

Danske Research (danskebank.fi)

n.d. 2.2. Talouslama 1990-luvun alussa. Verkkosivu. Maailmanmuutos.fi. Luettu 7.12.2022.

http://www.maailmanmuutos.fi/smm/2/2_2T.htm

7.12.2022. Bruttokansantuote markkinahintaan. Verkkosivu. Tilastokeskus. Luettu 7.12.2022
Kansantalous | Tilastokeskus

Kommentoi