Tampere
24 May, Friday
15° C

Proakatemian esseepankki

Taantuman ja ostovoiman vaikutukset yritystoimintaan



Kirjoittanut: Eemeli Halme - tiimistä Flyyna.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Perintämies ei soita kahdesti - 1990-luvun lama Suomessa
J. K. Tamminen
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Taantuman ja ostovoiman vaikutukset yritystoimintaan

 

Johdanto

 

Tässä esseessä tulemme käsittelemään merkittävimpiä muutoksia Suomen taloustilanteessa, sekä pohtimaan niiden vaikutuksia yritystoimintaan. Käsitystemme pohjaksi olemme lukeneet kirjan 1990-luvun lamasta, jossa haastatellaan esimerkiksi useita sen ajan yrittäjiä sekä heidän perheenjäseniään.

 

1980-luvun kasinotaloudesta 1990-luvun lamaan

 

1980-luvun kasinotalous

1980-luku oli merkittävä aika taloushistoriassa, jota leimasi useissa maissa vallinnut kasinotalouden ilmiö. Kasinotalous viittaa talousjärjestelmään, jossa rahoitusmarkkinat ja spekulaatio saivat huomattavan roolin, ja sijoittajat keskittyivät lyhytaikaisiin voittoihin. Suomessa 1980-luku oli talouden näkökulmasta monivaiheinen vuosikymmen, ja se poikkesi joiltain osin muista maista, kuten Yhdysvalloista ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta, missä kasinotalous ja deregulaatio olivat keskeisessä asemassa. Vaikka Suomi ei kokenut täysin samanlaista kasinotalouden ilmiötä kuin jotkut muut maat, myös täällä oli omat taloudelliset haasteensa ja muutoksensa 1980-luvulla. Tässä muutamia kasinotalouden yleisiä tunnuspiirteitä:

 

Voimakas osakemarkkinoiden nousu: Osakemarkkinoiden hinnat nousivat voimakkaasti 1980-luvulla, ja monet sijoittajat alkoivat nähdä osakkeet nopean voiton lähteenä. Tätä kutsuttiin usein “osakekuplaksi,” ja se houkutteli sijoittajia erityisesti teknologiayritysten osakkeisiin. (Tamminen. J. K. 2021.)

 

Yrityskaupat ja fuusiot: Kasvava kilpailu ja yritysten pyrkimys kasvaa nopeasti johtivat lukuisiin yrityskauppoihin ja fuusioihin. Tämä loi suuren määrän mega-yhtiöitä, jotka olivat usein monikansallisia ja hyödynsivät suuria velkavipuja. (Tamminen. J. K. 2021.)

 

Pankkikriisi: Suomi koki 1980-luvun loppupuolella vakavan pankkikriisin, joka johtui osin liiallisesta riskinotosta ja sijoituksista. Tämä kriisi sai aikaan muutoksia finanssialan sääntelyssä ja valvonnassa. Pankit käyttivät yhä enemmän vivutettua rahoitusta, ja monet sijoittivat merkittäviä määriä varojaan riskialttiisiin instrumentteihin, kuten kiinteistöihin ja kiinteistövakuudellisiin arvopapereihin. (Tamminen. J. K. 2021.)

 

Ulkomaankauppa: Suomi pyrki monipuolistamaan vientituotteitaan ja laajentamaan vientimarkkinoitaan 1980-luvulla. Tämä auttoi vähentämään riippuvuutta perinteisistä teollisuudenaloista. (Tamminen. J. K. 2021.)

 

Valuuttalainat: Suomalaiset pankit alkoivat tarjota yrityksille valuuttalainoja ulkomailta. Koska markan arvo oli korkea, lainat olivat halpoja. Markan devalvaation seurauksena valuuttalainat osoittautuivat suureksi ansaksi ja koituivat monille yrityksille kalliiksi kohtaloksi. (Tamminen. J. K. 2021.)

 

Devalvaatio: 1980-luvulla Suomi toteutti devalvaation, joka heikensi markkaa suhteessa muihin valuuttoihin. Tämä oli osa yritystä parantaa kilpailukykyä ja edistää viennin kasvua. (Tamminen. J. K. 2021.)

 

 

Vaikka 1980-luvun kasinotalous loi monille sijoittajille hetkellistä vaurautta ja voittoja, se johti myös useisiin kriiseihin ja taloudellisiin romahduksiin 1990-luvulla. Näitä kokemuksia käytettiin oppimiskokemuksina, ja ne johtivat monissa maissa tiukempaan sääntelyyn ja valvontaan finanssisektorilla. Yhteenvetona voidaan todeta, että 1980-luvun kasinotalous oli aikakausi, joka korosti voittojen tavoittelua ja riskinottoa rahoitusmarkkinoilla, mutta se toi myös mukanaan merkittäviä haasteita ja kriisejä. Myös nämä kokemukset vaikuttivat myöhemmin talouspolitiikkaan ja finanssipolitiikkaan Suomessa.

 

1990-luvun lama

!990-luvulla tullut lama oli todella suuri talouskriisi Suomessa. Lama vaikutti suuresti moniin suomalaisiin ja muokkasi samalla koko maan talouspolitiikkaa. Laman aiheuttaneet tekijät löytyvät jo 1980-luvulta, mutta lama kärjistyi vasta 1990-luvun alussa. Seuraavaksi hieman keskeisiä piirteitä 1990-luvun laman ajan suomesta:

 

Taustatekijät: Laman taustatekijöitä oli monia, mukaan lukien pankkikriisi, teollisuuden rakenteelliset muutokset ja kansainvälisen talouden epävakaus. Myös Venäjän talouskriisi vaikutti vuonna 1991 laman kiristymiseen, sillä Idän kauppa alkoi sakata sen seurauksena. (Tamminen. J. K. 2021.)

 

Työttömyys: Työttömyys nousi laman seurauksena valtavasti. Monet suomalaiset menettivät työpaikkansa ja työttömyysaste kasvoi yli 20 prosenttiin. Etenkin teollisuudenaloilla irtisanomiset olivat todella yleisiä. (Tamminen. J. K. 2021.)

 

Julkisen talouden kriisi: Lama vaikutti myös julkiseen talouteen, ja valtiontalouden vakaus horjui. Valtion budjettivaje kasvoi merkittävästi, ja valtiovelka kasvoi. (Tamminen. J. K. 2021.)

 

Lama kesti vuoteen 1993 saakka, kun talous alkoi vähitellen toipua. Suomi selviytyi lamasta suhteellisen nopeasti verrattuna joihinkin muihin talouskriiseihin, kuten 2008 maailmanlaajuiseen finanssikriisiin. Lama opetti Suomelle tärkeitä talousopetuksia, ja se vaikutti maan talouspolitiikkaan ja sääntelyyn pitkälle tulevaisuuteen. Suomi siirtyi vahvemmin kohti avoimempaa ja kilpailukykyisempää taloutta, joka perustui tietotekniikkaan ja innovaatioihin.

 

Moni suomalainen yrittäjä koki laman aikana, että heitä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti etenkin suomen valtion, pankkien ja oikeusjärjestelmän toimesta. Laman aikana monet yritykset menivät konkurssiin ja yrittäjät, jotka olivat laittaneet yritysvelkojensa takuiksi koko omaisuutensa, menettivät kaiken. 1990-luvun laman aikana pankit olivat menossa nurin, koska korkein oikeus ei antanut pankkien nostaa korkoja. Tämä päätös syntyi pankkien ja velallisten välisissä oikeudenkäynneissä. Silloinen presidentti Mauno Koivisto kutsui korkeimman oikeiden presidentti Heinosen kanssa presidentinlinnaan koolle niin kutsutun Koiviston konklaavin. Koiviston konklaaviin kuului ryhmä korkeimman oikeuden ja muiden tuomioistuinten tuomareita sekä ryhmä muita oikeusoppineita ja virkamiehiä. Tilaisuudessaan Koivisto esitti heille, että tulevaisuudessa pankkien ja velallisten riitatilanteet korkokiistoissa tulisi ratkaista pankkien hyväksi. Tämän tilaisuuden seurauksena monet suomalaiset yrittäjät ovat menettäneet kaiken, mitä ovat omistaneet, sekä olleet ikuisessa velkavankeudessa pankeille ja jotkut ovat myös menettäneet oman elämänsä.(Träskbäck, 6.1.2018.)

 

Koronan vaikutukset

 

Vuoden 2020 alkupuolella Suomeen rantautui koronavirus. Maailman laajuinen pandemia vaikutti isosti kaikkien arkeen, mutta sillä oli suuri vaikutus myös eri alan yritysten talouteen. Joillekin asia näyttäytyi positiivisessa valossa, toisille taas korona toi synkän verhon liiketoiminnan ylle.

 

Kotimaanmatkailu kärsi ensin suuria tappioita, kun ihmiset eivät enää käyneet hotelleissa eikä muualla julkisissa tiloissa. Kuitenkin lopussa ala taisi olla jopa suurimpia hyötyjiä pandemian aiheuttamista rajoituksista. Ihmiset eivät päässeet lomailemaan ulkomaille, vaan tekemistä piti keksiä kotimaan rajojen sisäpuolella ja ulkoilukin oli suositeltavaa. Mökkejä meni kaupaksi ja ihmiset koristelivat ja kalustivat niitä sekä kotejaan mieluisammiksi paikoiksi olla, nyt kun siellä pakotettiin viettämään aikaa. Tämä johti monien muidenkin kauppiaiden hyötymiseen. (Almatalent.fi.)

 

Ylen artikkeli aiheesta näyttää pylväsdiagrammin Nordean keräämästä datasta, josta voi huomata, että vuonna 2020 koronan alaisuudessa ihmiset ostivat pankkikorteillaan huomattavan suuren määrän tavaroita verkkokaupasta verrattuna vuoden takaiseen. Julkinen liikenne ja taksit taas olivat kyseisen tilaston suurimmat kärsijät. (yle.fi.)

 

Ukrainan sodan vaikutukset

 

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut inflaation uusiin lukemiin. Mistä tämä johtuu ja miten reagoida?

 

Yksi selkeä muutoksen tekijä on pakotteet, jotka ovat rajoittaneet kaupankäynnin venäjän kanssa todella pieneen määrään. Vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä venäjä-tuonnin arvo oli pudonnut 75% edelliseen vuoteen verrattuna ja vienti taas puolittunut. Kauppa ei siis loppunut kuin seinään, vaikka romahtikin dramaattisesti. (Mikkonen. H. 2023.)

 

Sota on vaikuttanut eniten kuluttajiin. Viime vuonna kuluttajahinnat nousivat Suomessa keskimäärin 7,1 %. Erityisesti energiahinnat ovat nousseet roimasti ja sitä kautta hintojen nousu on hiljalleen siirtynyt myös muiden tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Yritykset joutuvat maksamaan energian lisäksi nyt myös esimerkiksi materiaaleista ja ne ovat myös vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi alumiinin valmistukseen vaaditaan paljon energiaa ja energiakriisin vallitessa tuotantoa leikataan, jolloin kysytä ylittää reilusti tarjonnan. Yritykset joutuvat siis maksamaan alumiinista korkeaa hintaa ja haluavat saada tietysti silti katteen lopputuotteeseensa. EK:n helmikuussa 2023 julkaisemassa kyselyssä selviää, että suurin osa, tarkalleen 56 % yrityksistä on onnistunut siirtämään kohonneita kustannuksia hintoihin ja että pienet yritykset ovat onnistuneet siinä isoja paremmin. Tämä taas on heikentänyt juuri asiakkaiden ostovoimaa tällä hetkellä. (Mikkonen. H. 2023.)

 

Kohonneiden kustannusten siirtäminen ei kuitenkaan ole toiminut esimerkiksi, jos yrityksesi vahvasti rakennusalalla. Sota ja sen tuoma taantuma osui ensimmäisenä ja suurimmin energiahintojen lisäksi rakennusalaan. Rakennusyritykset ovat aloittaneet yhä vähemmän projekteja, eikä heillä ole varaa maksaa isompaa hintaa esimerkiksi kalusteista tai muista vastaavista, nyt korkeampaan hintaan valmistetuista tuotteista. (Mikkonen. H. 2023.)

 

Suomen talouden taantuma vuonna 2023

 

Suomen bruttokansantuote supistuu Suomen Pankin syyskuun väliennusteen mukaan 0,2 % vuonna 2023. Toipuminen lähtee kylä käyntiin seuraavana vuonna, mutta todella hitaasti, arviolta 0,2 %, mutta vauhdittuu vuonna 2025 kuitenkin 1,4 %. Pankit ovat nostaneet korkoja ja me, jotka olemme eläneet vain niin kutsuttua nollakorko-aikaa, olemme huuli pyöreinä ihmeissämme. (Eurojatalous.fi 2023.)

 

Omavaraisuus on nyt taas todella arvostettua, kun sitä tarvitaan. Omavaraisuusaste mittaa mm. yrityksen tappion sietokykyä ja sitähän juuri nyt jollain aloilla tarvitaan. J. K. Tammisen kirjassa, Perintämies ei soita kahdesti, 1990-luvun lama Suomessa, kirjoittaja sanoo löytäneensä yhden selkeästi toistuvan tekijän 1990-luvulla Suomessa konkurssin tehneiden yritysten välillä. He olivat kaikki ottaneet optimistisen suuren määrän velkarahaa pankista. (Tamminen. J. K. 2021.)

 

Velkaraha mahdollistaa paljon ja se on edellytys todella monelle yritystoiminnalle, jotta voidaan esimerkiksi tasata sesonkiajat ja voidaan paikata pienet aukot myynnissä, mutta se pitää aina olla suunniteltu, mitä tehdään, jos maksukyky lainaa ja korkoja maksaessa alkaa hiipumaan. Iso omavaraisuusaste antaa aikaa miettiä seuraavaa siirtoa, kun kannattavuus heikkenee. Pienen omavaraisuusasteen omaavat taas putoavat pelikentiltä, kun kilpailijat maksavat kustannuksiaan kassasta. (Almatalent.fi.)

 

Miten tästä eteenpäin? / pohdinta

 

Tällä hetkellä taantuma on levittäytynyt laajemmin Suomen yrityskentälle, eikä piinaa enää vain rakennusalan yrityksiä. Meillä on nuorina yrittäjinä mahdollisuus ja osin jopa velvollisuus pysyä ajan hermolla ja miettiä, mille kysyntää on juuri nyt. Yritykset haluavat karsia kulujaan ja tehostaa toimintaansa taas entisestään, mutta mitä he aina tarvitsevat? Mikä on se tämän hetken kysytyin tuote tai palvelu, joka vastaisi korona-ajan kasvomaskeja tai kotimaanmatkailua.

 

Taantuma leviää edelleen muiden alojen ylle ja ihmisten ostovoima on heikossa hapessa. Ukrainan sodan loppuminen voi kuitenkin tehdä tilanteesta vielä tukalamman, kun kaikki rahat ohjataan saman aikaisesti Ukrainan uudelleenrakentamiseen. Tällä hetkellä kuitenkin tapahtuu myös hyviä asioita, kun Suomi rakentaa omaa omavaraisuuttaan ja edistää vihreää siirtymää, kun venäjältä ostetusta fossiilisesta energiasta on siirrytty investoimaan kotimaiseen ja kestävästi tuotettuun energiaan.

 

Nykyään olemme kuitenkin vanhoista ajoista viisastuneet ja osaamme välttää sudenkuoppia, joihin on ennen lamaa ja vielä lama-aikana astuttu. Emme esimerkiksi laita kaikkea omaa omaisuuttamme takuuksi yrityslainalle. Valuuttalainat eivät ole enää samalla lailla vaihtoehtona, koska käytämme nykyään euroa, mutta osaamme huomata vastaavanlaiset ns. liian helpon rahan paikan ja välttää niitä. Tiimiyrityksenä meidän on ehdottoman tärkeää keskittyä luomaan uusia innovaatioita ja toimintatapoja, sekä tehdä taloudellisesti järkeviä ja kestäviä ratkaisuja, jotta selviydymme nykyhetken taantumasta.

 

 

Lähteet

Mikkonen. H. 2023. Välitilinpäätös Ukrainan sodan vaikutuksista Suomen talouteen. Kauppalehti.fi 23.02.2023. Viitattu 26.10.2023. https://www.kauppalehti.fi/kumppanisisallot/saastopankki/valitilinpaatos-ukrainan-sodan-vaikutuksista-suomen-talouteen/

 

Näin koronakriisi vaikuttaa talouteen. Yle.fi. 2021. Viitattu 25.10.2023.

https://yle.fi/a/3-11767848

 

Talouden toipuminen viivästyy. Eurojatalous.fi 15.9.2023. Viitattu. 15.10.2023 https://www.eurojatalous.fi/fi/2023/artikkelit/talouden-toipuminen-viivastyy/

 

Tamminen. J. K. 2021. Perintämies ei soita kahdesti. 1990-luvun lama Suomessa.  Helsinki: Minerva

 

Träskbäck, J. Koiviston konklaavi – lähihistoriamme suurimman tragedian salailun loputtava. 2018.  Viitattu 29.10.2023.

Koiviston konklaavi – lähihistoriamme suurimman tragedian salailun loputtava

 

 

Tunnuslukuopas, Omavaraisuusaste. Viitattu 25.10.2023. https://www.almatalent.fi/tunnuslukuopas/vakavaraisuus/omavaraisuusaste-prosentti/

 

 

 

 

Kommentoi