Tampere
19 May, Sunday
10° C

Proakatemian esseepankki

Syksystä 2022 opittua



Kirjoittanut: Katja Asbill - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Yksilöessee, 2ep.

 

Kirjoitin syksyllä 2022 esseen Palautumisen edistämisestä työpäivän aikana, jossa reflektoin paitsi omaa alkusyksyäni myös tiimin työhyvinvointia palautumisen edistämisen kannalta. Palautuminen ja yleinen jaksaminen olivat tällöin vahvasti esillä tiimin keskusteluissa ja oma roolini Hupitiimin jäsenenä vaikutti osaltaan aiheen kiinnostavuuteen, kuten myös aiheen realisaatio siitä, että aiheen tutkiminen oli jäänyt puolitiehen. Edistystä kuitenkin tapahtui aihepiirin tutkimisen ja pohtimisen suhteen, mikä on helposti todennettavissa syksyn esseitä tarkastellessa.

Syksyn 2022 Hupitiimi yritti rakentaa tiimin työviikkoisin ilmaa rauhallisten kohtaamisten mahdollistamiseksi. Aamukahveista, perjantailounaista ja ulkoilumahdollisuuksista yhteiset lounaat olivat lopulta suosituimpia, ainakin osallistujamäärää tarkastellessa. Kipinän kiitospäivä, joka oli syksyn yhteinen tiimipäivä, onnistui mielestäni hyvin nimenomaan jatkumona rauhallisiin kohtaamisiin. Päivässä korostuivat tiimin yhteenkuuluvuus, rentoutuminen arjen pyörityksessä ja merkityksellisyyden pohtiminen käsitellessämme päivän aihetta kiitollisuus. Tänä keväänä luvassa on todennäköisemmin räväkämpiä tapahtumia, onhan meillä luvassa Myyntipäivät sekä loppukeväästä mökkipajan yhteydessä perinteiset mökkiolympialaiset ja Kipinä Gaala. Siinä mielessä Hellun nostama ajatus syksyn ja kevään tavoitteiden reflektoinnista (Tahlo 2023) kuulosti omaan korvaan mielenkiintoiselta reflektiivisen esseen aiheelta inspiroiden minut lopulta kirjoittamaan tätä pohdintaa.

 

Tiimin työhyvinvoinnin edistäminen

Organisaatiomuutoksen yhteydessä siirryin itse Valmennustiimiin, mikä osaltaan vaikuttaa siihen mihin asioihin pyrin suuntaamaan energiaani kevään aikana. Tiimitasolla voin kuitenkin todeta, että tasapainoilumme riittävän huokoisuuden ja tehokkuuden välillä jatkuu. Hetken aikaa yritimme tiivistää päivää pitämällä vain 45min ruokatauon pajan ja viikkopalaverimme välissä torstaisin, mutta tämä osoittautui käytännössä haastavaksi sekä kuormittavaksi käytännöksi. Huokoisuuden lisäämiseksi olemmekin sittemmin pitäneet kiinni tunnin ruokatauosta.

Tammikuussa 2023, heti kevätkautemme alkupuolella uusi HR-henkilömme Emilia veti tiimille pajan aiheesta Tauot. Loimme tässä pajassa tiimille oman taukotarjottimen (Kuva 1), johon valitsimme niin pituudeltaan, energiatasoltaan kuin sisällöltään erilaisia tapoja tauottaa. Hän toi taukotarjotin käsitteen tiimille esiin useamman kerran jo syksyn aikana ja kirjoitti taukotarjottimesta ja tauoista ylipäätänsä Miksun kanssa soluesseessä Tauon paikka (Joki 2022). Itse taukotarjotin on kasvatustieteen professori Minna Huotilaisen kehittelemä työkalu, jonka avulla merkitä ylös itselle mieluisia, erilaisia tapoja viettää taukoja (Heiskanen-Haarala 2021).

KUVA 1. Kipinän taukotarjotin (Asbill 2023)

 

Oman työhyvinvoinnin edistäminen

Tiimin yhteisen matkan varrella yhden, jos toisenkin uupumus on vaikuttanut tiimin arkeen ja vähintäänkin yksilöiden jaksamiseen. Useimmiten tämä on ollut helppoa havaita kunkin puolivuotiskauden päätteeksi. Tällä kertaa koin kuitenkin vahvaa turhautumista jo alkusyksystä ja olin roolissa, jossa minulla oli tilaisuus vaikuttaa asioihin. Kuinka sitten omille tavoitteilleni kävi?

Työhyvinvointi aiheeseen keskittyminen syksyllä oli monella tapaa hyvä ratkaisu. Sen lisäksi, että keskitin huomion aktiivisesti tarpeeseen irrottautua työstä ja rentoutua riittävästi toimin aihetta tutkiessa ja siitä kirjoittaessa omaehtoisesti. Kehitin omaa ymmärrystäni aihepiiristä eli kehitin taidonhallintaani merkityksellisen aihepiirin parissa ja pyrin roolissani edistämään tiimin yhteenkuuluvuutta. Tämän lisäksi monet opit ovat selvästi menneet perille, jos ei muuten niin vahvistuneena haluna löytää itselle toimivat tavat.

Pyrin tammikuun alussa jäämään keskiviikkoisin ja torstaisin päivän päätteeksi Akatemialle käymään päivän viestit lävitse ja kirjaamaan ylös ajatukset siltä päivältä. Tämä tapa osoittautui haastavaksi ylläpitää pitkälle iltapäivään venyvinä päivinä. Välipalan avulla päivää on toki mahdollista pidentää hieman. Toinen aika kaiken ”sekalaisen sälän” hoitamiseen on aamuisin niinä aamuina jolloin niin sanottu varsinainen työaika alkaa yhdeksältä.

Ilokseni voin todeta, että olen oppinut hyödyntämään mikrotaukoja aiempaa paremmin. Akatemialla ollessa yleinen häly ja sosiaalinen kanssakäyminen ohjaa helposti hakemaan taukoja. Kotona läppärin ääreen tulee jumiuduttua herkemmin pidemmiksi ajanjaksoiksi silloinkin, kun työskentelyrauha luodaan kuulokkeista tulevan instrumentaali musiikin avulla. Pohdin syksyllä sitä olisiko minun sittenkin paras vain luopua kotoa työskentelystä niin kauan kun oman toimiston rauhaan ei ole mahdollisuutta. Tätä esseetä kirjoitan Yliopiston kirjastolla. Vaikka tietyllä tavalla harasinkin itse pitkään muutosta vastaan, on minun todettava muutoksen edut. Ympäristön vaihdos tekee hyvää. Se rajaa selkeämmin työn ja vapaa-ajan sekä edesauttaa työstä irrottautumista. Lisäksi lyhytkin työmatka lisää arjen aktiivisuutta. Viime aikoina se on myös tarkoittanut sosialisointia ystävän kanssa “työmatkojen” ja lounaiden aikana, mikä on ollut meille molemmille hyvästä.

 

Lähteet:

Asbill. K. 2023. Pajavihko.

Heiskanen- Haarala, I. 2021. Taukoja tarjoittimelle. Aivoterveys. Julkaistu 26.11. 2021. Luettu 6.3.2023. https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys-lehti/artikkelit/taukoja-tarjottimelle/

Joki, E. 2022. Tauon paikka. Proakatemian esseepankki. Julkaistu 6.5.2022. Luettu 6.3.2023. https://esseepankki.proakatemia.fi/tauon-paikka/

Tahlo, H. 2023. Kommenttiessee – Jaksamisesta. Proakatemian esseepankki. Julkaistu 28.1.2022. Luettu 6.3.2023. https://esseepankki.proakatemia.fi/kommenttiessee-36/

 

Kuva: Asbill, K. 2023.

 

Kommentoi